Suomessa opiskelee paljon maahanmuuttajataustaisia aikuisia, joilla ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Tiina Taskila pohtii heidän asemaansa.
(Kuva: Anders Sandberg / cc 2.0)

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Rauhanpuolustajien Rauhan Puolesta -lehden numerossa 6/2014.

Nainen oli suuttunut, suorastaan vihainen. Hän ymmärsi kyllä kysymyksen, mutta ei osannut vastata. Suomen kielen sanat eivät muistuneet mieleen, rivit hyppivät silmissä eikä kynä pysynyt kädessä. Mutta hän halusi vastata. Hän tiesi, että pystyisi. Hän oli viimein päässyt opiskelemaan, eikä hän luovuttaisi.

Vuotta myöhemmin turhautuminen on tiessään. Pimenevänä iltana nainen istuu oppitunnilla rauhallisena ja seuraa opetusta tarkkana. Suomen kielen kursseilla alkanut koulunkäynti jatkuu, ja nyt hän opiskelee matematiikkaa, terveystietoa, biologiaa ja maantietoa sekä muita peruskoulun kursseja.

"Takana on lapsuus, johon ei kuulunut koulunkäynti vaan kotiaskareet."

Hän istuutui koulunpenkille vuosikymmeniä myöhässä. Matka tähän kouluun oli yli kymmenen tuhatta kilometriä pitkä. Takana on lapsuus, johon ei kuulunut koulunkäynti vaan kotiaskareet. Nuoruus, johon kuului avioliitto ja lastensaanti. Kouluun pääsivät vain ne, joilla oli varaa maksaa. Hän kävi kyllä koraanikoulua ja oppi lyhyellä kurssilla latinalaiset kirjaimet. Myöhemmin pakolaisleirillä opiskelusta oli voinut vain unelmoida, varsinkin kun mies oli kadonnut sodan jalkoihin.

Nyt hän opiskeli vieraassa maassa vieraalla kielellä vieraita asioita. Pohjoinen havumetsävyöhyke, paikkalintu vai vaelluslintu, ekosysteemipalvelut, yhteyttäminen eli fotosynteesi, kuiva kangasmetsä vai tuore kangasmetsä. Leveys- ja pituuspiirit, matalapaineen synty, mannerlaattojen liike, ilmastodiagrammi. Illat koulussa venyvät pitkiksi ja aamulla pitää nousta aikaisin ja laittaa lapset kouluun, tehdä kotityöt ja huolehtia kaikesta.

"Jos ei ole käynyt koulua, ei kuule mitään, ei näe mitään, ei ymmärrä mitään", hän sanoo ja peittää käsillään ensin korvansa, sitten silmänsä. Sellainen hän kuulemma oli aiemmin.

Suomessa opiskelee paljon hänen kaltaisiaan maahanmuuttajataustaisia aikuisia, joilla ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Osa heistä opettelee aluksi lukemaan ja kirjoittamaan. Osa pääsee peruskouluun vasta kun lapset ovat käyneet omansa. Osa käy päivisin töissä ja iltaisin koulua.

Maahanmuuttajataustaiset opiskelevat samoilla kursseilla suomea äidinkielenään puhuvien kanssa. Kun maantiedon oppitunnilla opettaja kysyy mitä tarkoittaa sana pouta, vyöhyke tai kalotti, luokassa leviää vieraskielinen puheensorina kun käännöstä kunkin omalle äidinkielelle etsitään. Usein sitä ei löydy. Sanojen merkitys mietityttää riippumatta äidinkielestä.

Oppitunneilla pitää muistaa iso alkukirjain, yhdyssanat, pilkku ja piste, partitiivi, verbin taivutus, pitkät vokaalit. Ja monta muuta kieliopin sääntöä ja poikkeusta. Maahanmuuttajataustaiset opiskelevat suomea vieraana kielenä. Todellisuudessa he voivat oppia kirjoittamaan vieraalla kielellä paremmin kuin omalla äidinkielellään. Harva aikuisoppilaitos pystyy tarjoamaan heille oman äidinkielen opetusta.

Miten ihmeessä he selviävät?

Totta kai he selviävät. Ovathan he selvinneet tähänkin asti. Omin voimin, tiedoin ja taidoin.

Kirjoittaja on maantieteen ja biologian sekä vieraan kielen aineenopettaja. 

NäkökulmaMaahanmuutto- ja pakolaispolitiikka koulutuspakolaisetsiirtolaisuus Rauhan PuolestaSuomen Rauhanpuolustajat

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.