Uutiset Israel ja Palestiina

Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu aikoo liittää jopa 30 prosenttia Länsirannasta Israeliin. Se olisi räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, mutta siitä huolimatta kansainvälisen yhteisön – myös Suomen – reaktio on ollut varsin varovainen, sanovat asiantuntijat.
Palestiinan lippu, jota pitkin kiipeää patsas.
Palestiinalaisten hallinnollisessa pääkaupungissa Ramallah'ssa sijaitseva patsas symboloi vapaustaistelija ja presidentti Jasser Arafatin haavetta Palestiinan vapautuksesta. Toiveet omasta valtiosta saattavat kuitenkin murtua lopullisesti, mikäli Israel liittää osia Länsirannasta itseensä. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Israelin ja palestiinalaisten vuosikymmenien mittainen konflikti saattaa ensi viikolla siirtyä uuteen vaiheeseen.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu aikoo toteuttaa vaalilupauksensa ja ryhtyä liittämään laittomasti osia miehitetystä Länsirannasta osaksi Israelin valtiota 1.7. alkaen.

Alueliitoksella olisi sekä symbolista että käytännöllistä merkitystä, sillä se tarkoittaisi todennäköisesti hyvästien jättämistä palestiinalaisten sekä koko kansainvälisen yhteisön tavoitteelle neuvotella konfliktiin kahden valtion ratkaisu ja luoda palestiinalaisille oma valtio.

”On selvää, että tämä vähentää entisestään mahdollisuuksia siihen, että konfliktia voitaisiin koskaan ratkaista kahden valtion mallilla, joka on vuosikymmenien ajan ollut keino pyrkiä ratkaisemaan sitä. Sen jälkeen, kun alueet on liitetty, niistä luopuminen olisi Israelin poliittisessa järjestelmässä vaikeaa”, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Samaa mieltä on konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Palestiina-hankkeen projektipäällikkö Hilkka Jokinen.

”Jos suunnitelmat toteutuvat, rauhanneuvottelujen käynnistäminen uudelleen Israelin ja palestiinalaisten välillä tulee olemaan erittäin vaikeaa. Myös levottomuuksien puhkeaminen alueella on yksi mahdollinen skenaario”, hän sanoo.

Trump antoi sysäyksen

Hallinnollisesti alueliitos ei välttämättä muuttaisi juuri mitään. Israel on miehittänyt Palestiinalaisalueeseen kuuluvaa Länsirantaa vuodesta 1967 lähtien. Se vastaa suurimmasta osasta alueen turvallisuutta ja on vuosikymmenien varrella asuttanut alueelle yli 600 000 juutalaista laittomiin siirtokuntiin palestiinalaisilta takavarikoiduille maille.

Sillä ei siis ole juuri voitettavaa. Suunnitelmien taustalla ovat kuitenkin sisäpoliittiset syyt sekä Yhdysvaltain kannustus.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkaisi tammikuussa ”rauhansuunnitelmaksi” kutsumansa ehdotuksen, jossa esitetään, että palestiinalaiset saisivat oman valtion, mutta sitä ennen Israel liittäisi itseensä noin 30 prosenttia Länsirannasta. Netanjahun liitossuunnitelmat pohjautuvat tähän ehdotukseen.

Yksityiskohtia ei tiedetä, mutta todennäköisesti se tarkoittaisi siirtokuntien ja niitä ympäröivien alueiden sekä Jordanjoen laakson liittämistä osaksi Israelia.

Netanjahulla itsellään taas on meneillään korruptio-oikeudenkäynti, joten kannattajia kannattaa yrittää nyt miellyttää.

”Israelissa on ollut useammat vaalit lyhyen ajan sisällä, ja Netanjahu on hyvin voimakkaasti lupaillut, että liitos tapahtuu ainakin osalla alueista. Hänen on nyt hyvin vaikea perääntyä tästä tilanteesta”, Juusola toteaa.

Turvattomuus kasvaa

Palestiinalaisten kannalta alueliitoksen vaikutukset eivät olisi mitättömiä. Palestiinalaisvaltion toteuttaminen on ollut tähänkin asti vaikeaa Israelin jatkuvan siirtokuntarakentamisen takia, mutta liitoksen jälkeen jäljellä olisi enää epäyhtenäinen ja pirstaloitunut kaupunkien ja kylien verkosto.

Jo nyt palestiinalaisten elämää rajoittavat erilaiset tarkastuspisteet ja tiesulut, maiden anastaminen, kotien purkaminen, siirtokuntalaisten harjoittama väkivalta ja mielivaltaiset pidätykset. Kaikki se voi pahentua, mikäli alueita liitetään Israeliin.

”On paljon palestiinalaiskyliä, jotka ovat siirtokuntien puristuksissa. Alueita on otettu siirtokunnille jo pidemmän aikaa, ja elinkeinoja on ollut vaikea harjoittaa. Jos nämä alueet liitetään Israeliin virallisesti, kysymys kuuluu, mitä tapahtuu palestiinalaiskylille ja yhteisöille näillä alueilla. Tullaanko ne saartamaan tai pakkosiirtämään, ja voimistuvatko käynnissä jo olevat prosessit”, pohtii akatemiatutkija Mikko Joronen.

Joronen johtaa Tampereen yliopistossa viime syksynä alkanutta Palestiinan nykytulevaisuudet -tutkimusohjelmaa, jossa konfliktia tarkastellaan etenkin palestiinalaisten arjen näkökulmasta. Hän haastatteli palestiinalaisia osana tutkimusta viime vuoden lopulla.

”Ihmisten puheissa kuului jo silloin turvattomuuden, epävarmuuden ja haavoittuvuuden tunne: pelko siitä, mitä tulee tapahtumaan, jos Netanjahun vaalilupaus viedään loppuun”, hän kertoo.

Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas on ilmoittanut irtisanovansa kaikki kahdenväliset sopimuksensa sekä Yhdysvaltain että Israelin kanssa liitossuunnitelmien vuoksi.

EU vitkastelee

Alueliitos olisi YK:n peruskirjan ja Geneven sopimusten selkeä rikkomus, ja se on todettu useaan otteeseen. Viimeksi eilen YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi alueliitosta vastaan ja kutsui sitä vakavimmaksi kansainvälisen oikeuden rikkomukseksi.

Myös siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia.

”Kansainvälinen oikeus on tässä asiassa yksiselitteinen, mutta koska siihen ei liity pakotteita, Israel on tähän mennessä pystynyt esimerkiksi kasvattamaan siirtokuntiaan. Mikäli Israel jälleen sivuuttaa YK:n peruskirjassa sovitut yhteiset periaatteet sekä Geneven sopimukset, heikentää se edelleen kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää”, CMI:n Hilkka Jokinen toteaa.

Kansainvälinen yhteisö on aiemmin reagoinut voimakkaasti laittomiin alueliitoksiin. Kun Israel 1980-luvulla liitti itseensä Itä-Jerusalemin sekä Syyrialta valtaamansa Golanin kukkulat, turvallisuusneuvosto tuomitsi teot. EU puolestaan asetti Venäjälle pakotteita, kun se liitti Ukrainalle kuuluneen Krimin itseensä vuonna 2014.

Tällä kertaa kansainvälisen yhteisön reaktiot ovat olleet varsin varovaisia.

”Reaktiot ovat olleet hieman selkärangattomia. Ongelma on kyllä todettu, mutta toimet jäävät puheen tasolle”, Mikko Joronen toteaa.

Esimerkiksi EU:n ulkopoliittinen johtaja Josep Borrell on kyllä tuominnut suunnitelmat, mutta konkreettisia toimia ei ole nähty. Juusolan mukaan kansainvälisen yhteisön kannoissa kuvastuu väsymys koko Palestiinan konfliktiin, koronakriisi sekä EU:n sisäinen eripura.

”Perusongelmana on se, ettei EU:lla ole yhtenäistä poliittista näkemystä ja lisäksi EU:n sisällä on useampi toimija, jonka kynnys Israelin arvostelemiseen on tavattoman korkea”, hän sanoo.

Juusolan mukaan ongelmana on myös se, että monet EU:n jäsenmaat piiloutuvat asiassa EU:n kannan taakse.

”Yksi esimerkki tästä on ulkoministeri Pekka Haaviston vastaus kirjalliseen kysymykseen. Se on niin ympäripyöreää kieltä, ettei sitä kukaan ota vakavasti”, Juusola toteaa.

Haavisto (vihr) vastasi kesäkuun alussa kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas) esittämään kirjalliseen kysymykseen, jossa tiedusteltiin Suomen kantaa ja toimia alueliitoksen suhteen. Haavisto korosti vastauksessaan (pdf) vuoropuhelua sekä Suomen toimintaa osana EU:ta.

Arabimaat vaa’ankielenä

Se, mitä ensi viikolla todella tapahtuu, on vielä epäselvää. Keskustelu aiheesta on kiihtynyt määräpäivän lähestyessä, ja esimerkiksi Yhdysvaltain hallinto on tällä viikolla käynyt edelleen keskusteluja.

Juusola pitää mahdollisena, että jonkinlainen liitos toteutetaan mutta ei niin suurena kuin alun perin arvioitiin.

Yksi merkittävä tekijä ovat hänen mukaansa arabimaat. Esimerkiksi Israelin kanssa viime vuosina lähentynyt Arabiemiirikunnat on varoittanut, että välit heikkenevät, mikäli alueliitos toteutetaan.

Täsmennys 25.6.2020. Lisätty kuvatekstiin tieto siitä, että Ramallah on Palestiinalaisalueen hallinnollinen pääkaupunki (ei varsinainen pääkaupunki).

Palestiinalaisalue

  • Israel on miehittänyt Länsirantaa sekä siihen kuuluvaa Itä-Jerusalemia vuodesta 1967. Palestiinalaisalueeseen kuuluvasta Gazasta se vetäytyi vuonna 2005 mutta saartaa sitä edelleen. Palestiinalaisalueilla elää vaihtelevien arvioiden mukaan yhteensä yli 4,5 miljoonaa palestiinalaista.
     
  • YK ja muu kansainvälinen yhteisö ovat tuominneet miehityksen sekä siirtokunnat useaan otteeseen ja vaatineet Israelia vetäytymään. Yhdysvallat sen sijaan on hiljattain ilmoittanut, ettei se enää pidä siirtokuntia laittomina.
     
  • Länsirannalla sekä Itä-Jerusalemissa on yhteensä yli 260 israelilaissiirtokuntaa sekä niiden laitonta etuvartiota. Niissä elää yli 600 000 ihmistä.
     
  • Länsiranta jaettiin Itä-Jerusalemia lukuun ottamatta A-, B- ja C-alueisiin Oslon toisessa rauhansopimuksessa vuonna 1995. Sen mukaan Israel kontrolloi turvallisuutta B-alueella ja hallitsee täysin C-aluetta. Järjestelyn oli tarkoitus olla tilapäinen ja johtaa palestiinalaisvaltion syntyyn.

Israel ja Palestiina politiikkacodes of conductEUgeopolitiikkakonfliktiYK IsraelPalestiina

Kommentit

Lähettänyt Tepa (ei varmistettu) 25.6.2020 - 13:57

Olette naurettavia. Jos EU/USA porsastelee näin niin pahoitellaan. Kun Kiina tai Venäjä toimii "väärin" niin saatte itkupotkuraivarin.
Uskottavuus aika lähellä nolla(=0). Hoh hoijaa.

Lue myös

Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Kuva kaupungista vuorelta otettuna.

Maailmanpolitiikka iskee vasten kasvoja Länsirannalla

”Kehitysyhteistyöllä tuetaan Palestiinaa, kun samalla kaupan ja muiden tukien kautta tuetaan Israelia”, kirjoittaa Sonja Hyötylä, joka vietti kolme kuukautta miehitetyllä Länsirannalla. Hän yllättyi siitä, kuinka ristiriitaisilta kansainvälisen yhteisön ja EU:n toimet palestiinalaisten arjessa näyttivät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta