Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomi houkuttelee yrityksiä kehitysmaihin uudella porkkanalla

Ulkoministeriö ottaa käyttöön uuden investointitukityökalun yksityisen rahan ohjaamiseksi kehitysyhteistyöhön. Kepan selvityksen mukaan yritysvetoisten aloitteiden uhkana on, että voitontavoittelu nousee etualalle.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia. (Kuva: reynermedia Flickr.com / CC BY 2.0 )

Suomi ottaa käyttöön kehitysyhteistyössä uuden, yksityistä rahaa hyödyntävän työkalun. Uusi investointituki on ulkoministeriön mukaan paranneltu versio parjatuista korkotukiluotoista, joista luovuttiin muutama vuosi sitten.

Maanantaina julkistettu, ensi vuonna käyttöön otettava investointitukityökalu yhdistää lahja- ja lainamuotoista apua. Sitä hyödyntävä kehitysmaa suunnittelee maan kehitystä edistävän, vaikkapa vesi- tai energia-alan hankkeen. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera takaa hankkeelle lainan, ja toteutuksesta vastaa suomalainen yritys.

Kehitysmaa hyötyy järjestelystä, koska osa hankkeen ostohinnasta sekä lainan korko maksetaan kehitysyhteistyövaroista niin, että Suomen osuus hankkeesta on 35–50 prosenttia. Suomalainen yritys taas pääsee tekemään bisnestä kehitysmaassa. Samalla saadaan lisävaroja kehitysyhteistyöhön.

"Yhdellä Suomen kehitysyhteistyöeurolla saadaan aikaan 2–3 euron investointi", kertoo kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) ulkoministeriön tiedotteessa.

"Ei välttämättä fiksuinta"

Uusi työkalu korvaa korkotukiluotot, joista Suomen kehitysyhteistyössä luovuttiin vuonna 2012. Päätöstä edelsi ulkoministeriön teettämä evaluaatio, jonka mukaan niiden seurannassa oli puutteita eikä myönteisiä kehitysvaikutuksia pystytty kunnolla osoittamaan. Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet korkotukiluottoja myös esimerkiksi siksi, ettei niitä myönnetty köyhimmille maille. Niiden on pelätty myös kiihdyttävän kehitysmaiden velkaantumista ja hyödyttävän enemmän rikkaita maita.

Ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksikön ylitarkastajan Oskar Kassin mukaan korkotukiluotoista on olemassa myös myönteisiä evaluaatioita. Uusi työkalu poikkeaa korkotukiluotoista hänen mukaansa muun muassa siten, että sitä voidaan käyttää myös köyhimmissä maissa. Maiden velkakestävyydestä tehdään perusteellinen arvio. Myös seuranta on tarkkaa, hän lupaa.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan yritysvastuun ja vero-oikeudenmukaisuuden asiantuntijan Lyydia Kilven mukaan uudessa työkalussa on kuitenkin ongelmansa. Hänen mukaansa se ohjaa kehitysmaita tekemään halvalla velkarahalla suomalaisten yritysten toimittamia investointeja sen sijaan, että mietittäisiin, mikä olisi kehitysmaan kannalta oikeasti järkevintä.

"Se ei välttämättä johda siihen, että kehitysyhteistyövaroja tai kehitysmaiden julkisia varoja käytetään fiksuimmalla mahdollisella tavalla", hän toteaa.

Lisäksi hänen mukaansa uusikin työkalu todennäköisesti ohjaa investoinnit vauraampiin kehitysmaihin, sillä niihin Finnveran on helpompi myöntää takuut.

Tuleeko kehitysyhteistyöstä voitontavoittelua?

Järkevää tai ei, investointituen kaltaiset yksityisen sektorin rahoitustyökalut ovat tulleet kehitysyhteistyöhön viime vuosina rytinällä. Kepan viime viikolla julkistaman selvityksen mukaan valtiot etsivät yhä kiihkeämmin kestävää kehitystä edistävää uutta rahoitusta esimerkiksi yksityisistä rahastoista ja uusista rahoitusinstrumenteista.

Syynä on osittain avunantajamaiden halu edistää vientiään talouskriisin keskellä, toisaalta tieto siitä, ettei YK:n viime vuonna hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita, kuten äärimmäisen köyhyyden poistamista, voida saavuttaa ilman yksityistä rahaa. Kehitysyhteistyövaroja voidaan käyttää vipuvartena, kun yritetään saada yksityinen sektori sijoittamaan kehitysmaihin.

Ongelmana Kepan mukaan kuitenkin on, että yksityisen rahan kehitysvaikutuksista tiedetään vain vähän, sillä yhteisiä arviointikriteerejä ei ole olemassa. Se pelkää, että kehitysapu tähtää jatkossa enemmän voiton tavoitteluun kuin köyhyyden vähentämiseen. Sama riski on myös Kilven mukaan myös Suomen investointituessa.

Kilven mielestä oleellista yksityisen sektorin kehitysyhteistyössä olisi muistaa, että liiketoimintaakin varten tarvitaan lopulta perusasioita: vakaata valtiota, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja jossa julkiset palvelut toimivat. Kepan selvityksen mukaan maihin, joissa on suuri julkinen budjetti, tulee myös eniten ulkomaisia investointeja, hän huomauttaa.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyöluotto/investointirahoitus Suomi KepaUlkoministeriö

Lue myös

Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva:
Iina Leppäaho
/
Kepa
/
CC BY-NC 2.0
)

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia.
(Kuva:
reynermedia
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Hallituksen talousarvioesitys: Kehitysyhteistyöhön hiukan ennakoitua enemmän

Hallituksen esityksen mukaan kehitysyhteistyöhön on luvassa kymmenisen miljoonaa euroa enemmän kuin valtiovarainministeriö esitti.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.