Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomi houkuttelee yrityksiä kehitysmaihin uudella porkkanalla

Ulkoministeriö ottaa käyttöön uuden investointitukityökalun yksityisen rahan ohjaamiseksi kehitysyhteistyöhön. Kepan selvityksen mukaan yritysvetoisten aloitteiden uhkana on, että voitontavoittelu nousee etualalle.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia. (Kuva: reynermedia Flickr.com / CC BY 2.0 )

Suomi ottaa käyttöön kehitysyhteistyössä uuden, yksityistä rahaa hyödyntävän työkalun. Uusi investointituki on ulkoministeriön mukaan paranneltu versio parjatuista korkotukiluotoista, joista luovuttiin muutama vuosi sitten.

Maanantaina julkistettu, ensi vuonna käyttöön otettava investointitukityökalu yhdistää lahja- ja lainamuotoista apua. Sitä hyödyntävä kehitysmaa suunnittelee maan kehitystä edistävän, vaikkapa vesi- tai energia-alan hankkeen. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera takaa hankkeelle lainan, ja toteutuksesta vastaa suomalainen yritys.

Kehitysmaa hyötyy järjestelystä, koska osa hankkeen ostohinnasta sekä lainan korko maksetaan kehitysyhteistyövaroista niin, että Suomen osuus hankkeesta on 35–50 prosenttia. Suomalainen yritys taas pääsee tekemään bisnestä kehitysmaassa. Samalla saadaan lisävaroja kehitysyhteistyöhön.

"Yhdellä Suomen kehitysyhteistyöeurolla saadaan aikaan 2–3 euron investointi", kertoo kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) ulkoministeriön tiedotteessa.

"Ei välttämättä fiksuinta"

Uusi työkalu korvaa korkotukiluotot, joista Suomen kehitysyhteistyössä luovuttiin vuonna 2012. Päätöstä edelsi ulkoministeriön teettämä evaluaatio, jonka mukaan niiden seurannassa oli puutteita eikä myönteisiä kehitysvaikutuksia pystytty kunnolla osoittamaan. Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet korkotukiluottoja myös esimerkiksi siksi, ettei niitä myönnetty köyhimmille maille. Niiden on pelätty myös kiihdyttävän kehitysmaiden velkaantumista ja hyödyttävän enemmän rikkaita maita.

Ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksikön ylitarkastajan Oskar Kassin mukaan korkotukiluotoista on olemassa myös myönteisiä evaluaatioita. Uusi työkalu poikkeaa korkotukiluotoista hänen mukaansa muun muassa siten, että sitä voidaan käyttää myös köyhimmissä maissa. Maiden velkakestävyydestä tehdään perusteellinen arvio. Myös seuranta on tarkkaa, hän lupaa.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan yritysvastuun ja vero-oikeudenmukaisuuden asiantuntijan Lyydia Kilven mukaan uudessa työkalussa on kuitenkin ongelmansa. Hänen mukaansa se ohjaa kehitysmaita tekemään halvalla velkarahalla suomalaisten yritysten toimittamia investointeja sen sijaan, että mietittäisiin, mikä olisi kehitysmaan kannalta oikeasti järkevintä.

"Se ei välttämättä johda siihen, että kehitysyhteistyövaroja tai kehitysmaiden julkisia varoja käytetään fiksuimmalla mahdollisella tavalla", hän toteaa.

Lisäksi hänen mukaansa uusikin työkalu todennäköisesti ohjaa investoinnit vauraampiin kehitysmaihin, sillä niihin Finnveran on helpompi myöntää takuut.

Tuleeko kehitysyhteistyöstä voitontavoittelua?

Järkevää tai ei, investointituen kaltaiset yksityisen sektorin rahoitustyökalut ovat tulleet kehitysyhteistyöhön viime vuosina rytinällä. Kepan viime viikolla julkistaman selvityksen mukaan valtiot etsivät yhä kiihkeämmin kestävää kehitystä edistävää uutta rahoitusta esimerkiksi yksityisistä rahastoista ja uusista rahoitusinstrumenteista.

Syynä on osittain avunantajamaiden halu edistää vientiään talouskriisin keskellä, toisaalta tieto siitä, ettei YK:n viime vuonna hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita, kuten äärimmäisen köyhyyden poistamista, voida saavuttaa ilman yksityistä rahaa. Kehitysyhteistyövaroja voidaan käyttää vipuvartena, kun yritetään saada yksityinen sektori sijoittamaan kehitysmaihin.

Ongelmana Kepan mukaan kuitenkin on, että yksityisen rahan kehitysvaikutuksista tiedetään vain vähän, sillä yhteisiä arviointikriteerejä ei ole olemassa. Se pelkää, että kehitysapu tähtää jatkossa enemmän voiton tavoitteluun kuin köyhyyden vähentämiseen. Sama riski on myös Kilven mukaan myös Suomen investointituessa.

Kilven mielestä oleellista yksityisen sektorin kehitysyhteistyössä olisi muistaa, että liiketoimintaakin varten tarvitaan lopulta perusasioita: vakaata valtiota, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja jossa julkiset palvelut toimivat. Kepan selvityksen mukaan maihin, joissa on suuri julkinen budjetti, tulee myös eniten ulkomaisia investointeja, hän huomauttaa.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyöluotto/investointirahoitus Suomi KepaUlkoministeriö

Lue myös

Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.