rahoitus

Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim
Maailmapankki ilmoitti tällä viikolla luopuvansa öljyn ja kaasun etsintä- ja poraushankkeiden rahoittamisesta. Kuvassa pankin pääjohtaja Jim Yong Kim.
(Kuva:
Simone D. McCourtie
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Viiden dollarin seteli
Vihreästä ilmastorahastosta uupuu etenkin dollareita.
(Kuva:
Zack Maccarthy
/
CC BY 2.0
)

Ilmastorahaa lahjoitettu nihkeästi

Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa. Rahaa on saatu kasaan vasta runsaat kymmenen miljardia dollaria.
Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.
(Kuva:
Narendra Shrestha
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Öljynporausalus ja kajakkeja
Arktista öljynporausta vastaan protestoitiin Yhdysvalloissa vuonna 2015.
(Kuva:
Backbone Campaign
/
CC BY 2.0
)

Tutkimus: Pankit vähentäneet fossiilisten polttoaineiden rahoittamista

Ympäristöjärjestöjen selvityksen mukaan maailman suurimmat pankit ovat vähentäneet yli viidenneksellä kaikkein vahingollisimpien fossiilisten polttoaineiden rahoittamista. Edistys on ollut kuitenkin liian hidasta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Aliravitsemuksen mittausta Kenian Turkanassa.
Humanitaarisen avun tarve on kasvanut muun muassa Kenian kuivuuskriisin vuoksi. 7-vuotiaan Ngikadelio Ngikenyn käsivartta mitattiin aliravitsemuksen havaitsemiseksi Kenian Turkanassa maaliskuussa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Viisi maata sai yli puolet viime vuoden humanitaarisesta avusta

Avunantajamaat ja järjestöt antoivat viime vuonna jälleen enemmän hätäapua kuin edellisvuonna. Samaan aikana apua tarvitsevien määrä nousee kuitenkin kovaa vauhtia, ja YK on jo nostanut tämänvuotista arviotaan.
Bangladeshilaiset rakennustyömiehet rakentavat taloa Singaporessa.
Bangladeshilaista siirtotyövoimaa rakennuksella Singaporessa.
(Kuva:
Kalinga Seneviratne
/
IPS
)

Rahalähetykset kehitysmaihin kasvoivat

Kasvusta huolimatta siirtolaisten tuloista jää keskimäärin 85 prosenttia uuteen isäntämaahan. Vastaanottajapäässä rahalähetys saattaa varsinkin maaseudulla muodostaa jopa 60 prosenttia perheen ansioista.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.
Verotuloja tarvitaan muun muassa terveydenhuollon kehittämiseen. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS.)

Maailmanpankki lietsoo verokilpailua

On ristiriitaista, että Maailmanpankki kannustaa alentamaan kehitysmaiden yritysverotusta samaan aikaan kun sen tehtävä on edistää kehitystä, jossa verorahoille olisi käyttöä.
(Kuva: jaime.silva / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ arvioitiin taas tehokkaaksi

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen apu menee perille, linjaa ulkoministeriön teettämä arvio kuuden suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön työstä.
(Kuva: angela n. / Flickr.com / CC BY 2.0)

Trump leikkaamassa avusta 28 prosenttia

Uutismedioiden mukaan rahaa vähennetään myös YK:lta sekä ilmastonmuutosohjelmista.
(Kuva: Friends of the Earth International / CC BY-NC-ND 2.0)

Järjestö varoittaa kehitysmaiden uudesta velkakriisistä

Kehitysmaille on lainattu viime vuosina yhä enemmän, ja nyt myös maksettavaa on eniten kymmeneen vuoteen.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia.
(Kuva:
reynermedia
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Suomi houkuttelee yrityksiä kehitysmaihin uudella porkkanalla

Ulkoministeriö ottaa käyttöön uuden investointitukityökalun yksityisen rahan ohjaamiseksi kehitysyhteistyöhön. Kepan selvityksen mukaan yritysvetoisten aloitteiden uhkana on, että voitontavoittelu nousee etualalle.
Keniassa on yli 120 000 M-Pesa-toimipistettä. (Kuva: Fiona Bradley / CC BY 2.0)

Tutkimus: Mobiiliraha nostanut tuhansia kenialaisia köyhyydestä

Kenian innovaatio, M-Pesa, on auttanut etenkin naisia vaihtamaan ammattia ja pääsemään köyhyydestä.
(Kuva: Jesús Pérez Pacheco / CC BY-NC-ND 2.0)
(Kuva: Björn Ohlsson / CC BY-NC-ND 2.0)

Budjettiehdotus kasvattaisi luonnolle haitallisia tukia

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta haitalliset tuet kasvaisivat jopa 43 miljoonaa euroa samalla, kun luonnonsuojeluun ei ole luvassa lisärahoitusta. Viime vuonna luonnonsuojelulta leikattiin jopa 60 prosenttia.

Näkökulma: EVA verokeidaspopulistina

Elinkeinoelämän valtuuskunnan pamfletti verokeidasmyyteistä sortuu olkinukkeargumentteihin, virheisiin ja sumeaan logiikkaan, kirjoittaa Lauri Finér.
(Kuva: Ben Alford / CC BY 2.0)

Asiantuntijat kritisoivat: Kehitysapu vaihtuu "taikatemppuihin"

Muun muassa kehitysasiantuntija Jeffrey Sachs moittii avunantajia, jotka ohjaavat kehitysrahaa ilmasto- ja pakolaiskuluihin.
Kuva: Bioversity International/E.Hermanowicz / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi ja Ruotsi jäädyttivät tukensa Sambian viljelijäjärjestölle

Taustalla on epäily kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöstä. Suomi on maksanut järjestölle ennen tukien jäädytystä viisi miljoonaa euroa.
(Kuva: Ari Vitikainen / Lähetysseura / cc 2.0)

Kehitysyhteistyön tulokset kaipaavat enemmän näkyvyyttä

Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus saanut tähän mennessä valitettavan vähän allekirjoituksia. Kannattajakunnan herättelemisen lisäksi, kehitysyhteistyön tulokset tulisi saada myös vastapuolen tietoon, pohtivat järjestöt.
Tilaa aihepiirin rahoitus RSS-syöte