Suomen kehityspolitiikka

eurokolikoita ja seteli
Kehitysyhteistyöhön esitetään ensi vuodelle hieman tätä vuotta enemmän rahaa.
(Kuva:
wfabry
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön hieman edellisvuotta enemmän – humanitaarinen apu ei kasva

Tänään julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetään varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 536,8:aa miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen tuki säilyy tämän vuoden tasolla.
Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.
(Kuva:
Narendra Shrestha
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Kolme raskaana olevaa afrikkalaista naista
YK:n väestörahasto UNFPA työskentelee sen eteen, että maailmassa jokainen raskaus olisi toivottu, jokainen syntymä turvallinen ja jokaisen nuoren mahdollisuudet täyttyisivät.
(Kuva:
Hien Macline
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Suomi mukana tukemassa kehitysmaiden perhesuunnittelua

Suomi ohjaa tukeaan kehitysmaiden seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Kokonaisuudessaan Suomen tuki on kuitenkin pienentynyt vuonna 2015 tehtyjen suurten kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi.
Huivipäisiä tyttöjä istumassa koulun pihalla.
Kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut Suomessa viime vuosina. Suomi tukee muun muassa palestiinalaispakolaisten järjestöä UNRWA:ta. Kuvassa koulutyttöjä Gazassa.
(Kuva:
Anna Merrifield
/
Ulkoministeriö
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kehitysyhteistyön kannatus lisääntyy – ”pehmeiden arvojen megatrendi”

Ulkoministeriön perinteinen kehitysyhteistyökysely osoittaa, että suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä ja myös määrärahojen nostamista kannattaa aiempaa useampi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan kyse on isosta arvomuutoksesta.
Chili Sambiassa
Suomen kehitysyhteistyövaroilla on tuettu muun muassa maanviljelystä Sambiassa.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Kehityspoliittinen toimikunta: Köyhimpien pitää hyötyä kehitysyhteistyöstä enemmän

Kehitysyhteistyön yksityisten toimijoiden vaikutuksia on tärkeä arvioida sekä etu- että jälkikäteen, sanoo Suomen kehityspoliittinen toimikunta vuosiarviossaan.
Suomi myöntää apua muun muassa Nigeriaan. (Kuva: EU/ECHO/ Isabel Coello / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomelta 61,4 miljoonan euron avustuspotti humanitaaristen kriisien uhreille

Suomi myöntää 61,4 miljoonaa euroa humanitaaristen kriisien hoitamiseen. Vajaa kolmannes menee Afrikan sarveen, Nigeriaan ja Jemeniin.
(Kuva: Sam Klein / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Kehitysyhteistyö on vaihe, josta pääsee yli

Kehitysyhteistyön tulosten näkeminen omin silmin pitää yllä motivaatiota työhön, kirjoittaa Upu Leppänen.
(Kuva: jaime.silva / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ arvioitiin taas tehokkaaksi

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen apu menee perille, linjaa ulkoministeriön teettämä arvio kuuden suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön työstä.
(Kuva: Dirk Houbrechts / CC BY-NC 2.0)

Näkökulma: Finnfundia tulee ohjata kestävämpään kehitykseen

Kehitysrahoittaja Finnfundin merkitys Suomen kehitysyhteistyössä on kasvanut tällä hallituskaudella. Sen toimintaa on ohjattava samoin pelisäännöin kuin muutakin kehitysyhteistyötä, muistuttavat Niina Mäki ja Lyydia Kilpi.
Suomen kehitysministeri Sirpa Paatero (sd) vuonna 2015 Myanmarissa. (Kuva: Ulkoministeriö / Joonas Lehtipuu / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistoista tehdään tutkimus

Oulun yliopisto ja SKS haluavat tietää, miten kehitysyhteistyön kenttätyöläiset itse ovat kokeneet työnsä mielekkyyden.
(Kuva: Matti Mattila / CC BY 2.0)

Vertailu: Suomi tähtioppilas kehityspolitiikassa

Suomi on ykkösenä vertailussa, jossa mitataan vauraiden maiden politiikan vaikutuksia kehitysmaihin.
(Kuva: reynermedia / Flickr.com / CC BY 2.0)

Suomi houkuttelee yrityksiä kehitysmaihin uudella porkkanalla

Ulkoministeriö ottaa käyttöön uuden investointitukityökalun yksityisen rahan ohjaamiseksi kehitysyhteistyöhön. Kepan selvityksen mukaan yritysvetoisten aloitteiden uhkana on, että voitontavoittelu nousee etualalle.
Irakilaisia pakolaislapsia. (Kuva: EU/ECHO/Peter Biro / CC BY-ND 2.0)

Suomelta lisää humanitaarista apua kriisialueille

Suomi myöntää 15 miljoonaa euroa humanitaarista apua maailman kriisikohteisiin, kuten Irakiin ja Afganistaniin.
(Kuva: Jesús Pérez Pacheco / CC BY-NC-ND 2.0)
(Kuva: ferkel / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)
(Kuva: Phillip Ingham / CC BY-ND 2.0)

Suomi tukee kehitysmaiden veronkantokykyä uudella toimintaohjelmalla

Kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan tarkoituksena on muun muassa vahvistaa verotuksen hyväksyntää kehitysmaiden kansalaisten ja yrittäjien keskuudessa.
(Kuva: Anganza / DIVatUSAID / CC BY-NC-ND 2.0)

Talouskasvu ja teknologiset innovaatiot eivät hyödytä kaikkein köyhimpiä

Talouskasvuun ja teknologisiin innovaatioihin nojaava kehitys saattaa jopa kasvattaa köyhien ja rikkaiden välistä kuilua, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta.
(JW. Photography 2012 / CC BY 2.0)
Kepan Auli Starck (vas), kansanedustaja Antti Kaikkonen ja Duara Travelsin Elina Voipio SuomiAreenalla keskiviikkona. (Kuva: Teija Laakso)

SuomiAreena: Järjestöjä tarvitaan yhä, yritykset eivät voi toimia kaikkialla

Porin SuomiAreenalla väiteltiin yksityisen sektorin ja kehitysyhteistyöjärjestöjen roolista. Kepan tuoreen tutkimuksen mukaan tämänvuotiset leikkaukset veivät avun yli miljoonalta.
Tilaa aihepiirin Suomen kehityspolitiikka RSS-syöte