Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.
Syyrian pakolainen Irakissa
EU on maailman suurin kehitysavun antaja. Kuva Irakista, jossa välitetään käteisapua Syyrian pakolaisille. (Kuva: Peter Biro / European Commission DG ECHO / CC BY-NC-ND 2.0 )

EU:n uusi kehityspoliittinen linjaus herättää ristiriitaisia ajatuksia suomalaisissa asiantuntijoissa. Köyhyyden poistaminen on nostettu linjauksessa odotetusti päätavoitteeksi, mutta rivien välistä kaikuu muunkinlaisia tavoitteita.

”Linjausta voi käyttää myös lyhytnäköiseen Euroopan oman hyödyn tavoittelemiseen siinä, missä eriarvoisuuden vähentämiseenkin. Se, miten sitä tullaan toteuttamaan, ratkaisee”, sanoo Väestöliiton seksuaalioikeuksien asiantuntija Elina Korhonen.

Korhonen osallistui syyskuun puolivälissä järjestettyyn kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen sekä Eurooppalainen Suomi ry:n seminaariin. Siinä pohdittiin, miten uusi linjaus, virallisemmalta nimeltään konsensus, vaikuttaa unionin kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehityspolitiikkaan.

123-kohtainen linjaus allekirjoitettiin EU:ssa kesäkuussa. Se ei sido jäsenmaita juridisesti. Etenkin kehitysyhteistyöpiireissä sitä pidetään kuitenkin tärkeänä, sillä siinä ovat mukana kaikki EU:n instituutiot ja se linjaa unionin kehityspolitiikkaa ja sen arvoja aina vuoteen 2030 asti. Siitä, millaisia arvoja sen pitäisi edistää, on kuitenkin erimielisyyttä.

Vapaamielisyys vastatuulessa

Uuden linjauksen on tarkoitus heijastaa YK:n vuonna 2015 hyväksymiä kestävän kehityksen tavoitteita, ja seminaarissa oltiinkin tyytyväisiä siihen, että päätavoite on sama: köyhyyden poistaminen.

Montaa muuta linjauksen kohtaa pidetään kyseenalaisena. Monet eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet sitä mieltä, että se korostaa liikaa unionin omaa turvallisuutta ja muuttoliikkeen torjuntaa. Myös osa europarlamentin ryhmittymistä esitti koko tekstin hylkäämistä samasta syystä.

Jäsenmaatkaan eivät olleet yksimielisiä. Kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi seminaarissa, että Suomi painotti neuvotteluissa etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, mutta joillekin Itä- ja Keski-Euroopan maille se oli kova pala.

Valmiiseen tekstiin saatiin lopulta kirjaus, jonka mukaan yksilöllä on täysi oikeus hallita omaan seksuaalisuuteensa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä.

Se ei ole itsestäänselvyys. Väestöliiton Korhosen mukaan nykytilanteessa on suorastaan upeaa, että seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ylipäätään saatiin mukaan linjaukseen. Eurooppa ei ole enää yhtä vapaamielinen kuin vuonna 2005, jolloin edellistä linjausta laadittiin, hän muistutti.

”Euroopassa lobbaa tällä hetkellä ainakin 500 hyvin konservatiivista, usein uskonnollistaustaista ryhmää sen puolesta, että naisten oikeudet EU:n sisälläkin poistettaisiin yhteisistä papereista, puhumattakaan seksuaalioikeuksista. Se, että ne saatiin nyt mukaan, on hyvin edistyksellistä.”

EU:lta loppui usko

Neuvotteluiden ja linjauksen toinen kuuma peruna oli muuttoliike. Unkari, joka on kieltäytynyt esimerkiksi turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta, oli loppuvaiheessa torpata koko paperin, sillä se halusi, ettei muuttoliikettä käsiteltäisi liian myönteisesti.

Valmiissa loppudokumentissa puhutaan ”laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin” puuttumisesta, mitä on järjestöpiireissä tulkittu mahdollisuudeksi käyttää kehitysyhteistyörahaa siirtolaisuuden torjuntaan.

”Huolena on, ymmärretäänkö se kaikkialla samalla tavalla. Kehitysyhteistyötä on aina pyritty ehdollistamaan muille intresseille, mutta nyt se on harvinaisen kovaa”, sanoi Suomen kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri, tutkija Marikki Stochetti.

Stochetti ja muut paneelin osallistujat toivoivatkin, että uusi linjaus ohjaisi unionia vastuullisemman pakolaispolitiikan suuntaan.

Tällä hetkellä unionin usko omaan itseensä tuntuu kuitenkin loppuneen, totesi Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja Laura Lodenius. Aiemmin unionissa uskottiin hänen mukaansa pitkäjänteiseen politiikkaan, jossa tarkastellaan ongelmien syitä eikä vain reagoida niihin. Nyt etenkin maahanmuuttopolitiikassa näkyvät toisenlaiset trendit.

”EU markkinoitiin esimerkiksi suomalaisille hienona projektina, jossa keskinäisriippuvuus ja taloudellinen yhteistyö luovat rauhaa. Globalisoitunut maailma on kuitenkin vaikea, ja nyt kun eteen on tullut haasteita, siihen ei enää uskotakaan. Ajatellaan, että 'siltikin olisi hyvä rakentaa joku muuri'.

Lodeniuksen mielestä vanhaan visioon pitäisi luoda nyt uutta uskoa.

”Edelleen tarvitaan esimerkiksi koulutusta ja ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Emme voi vain rakentaa muuria, panna silmiä kiinni ja toivoa, että kaikki menee hyvin. Se ei mene niin.”

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyösiirtolaisuuspolitiikkaEUkansalaisyhteiskunta Kehys rySuomen RauhanliittoSiemenpuu-säätiö

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

Lue myös

Sotilaita kantamassa EU-lippua
Järjestöjä huolestuttaa EU:n kehitysapuvarojen sotkeminen sotilaallisiin toimiin.
(Kuva:
© European Union 2014 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.
Brexitin vastaisia mielenosoittajia
Britannian EU-ero on herättänyt paljon vastustusta. Mielenosoittajien marssi Lontoossa maaliskuussa.
(Kuva:
Ed Everett
/
CC BY 2.0
)

Brexit voi viedä EU:n kehitysavulta rahaa ja vaikutusvaltaa

Ison-Britannian EU-erolla voi olla kauaskantoiset vaikutukset myös unionin kehitysyhteistyöhön. Myös Suomelle Britannian poistuminen neuvottelupöydistä on merkittävä kehityspoliittinen tappio.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015. EU haluaa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä hirvittää asiantuntijoita ja järjestöjä.
(Kuva:
Stephen Ryan
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.