Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.
Syyrian pakolainen Irakissa
EU on maailman suurin kehitysavun antaja. Kuva Irakista, jossa välitetään käteisapua Syyrian pakolaisille. (Kuva: Peter Biro / European Commission DG ECHO / CC BY-NC-ND 2.0 )

EU:n uusi kehityspoliittinen linjaus herättää ristiriitaisia ajatuksia suomalaisissa asiantuntijoissa. Köyhyyden poistaminen on nostettu linjauksessa odotetusti päätavoitteeksi, mutta rivien välistä kaikuu muunkinlaisia tavoitteita.

”Linjausta voi käyttää myös lyhytnäköiseen Euroopan oman hyödyn tavoittelemiseen siinä, missä eriarvoisuuden vähentämiseenkin. Se, miten sitä tullaan toteuttamaan, ratkaisee”, sanoo Väestöliiton seksuaalioikeuksien asiantuntija Elina Korhonen.

Korhonen osallistui syyskuun puolivälissä järjestettyyn kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen sekä Eurooppalainen Suomi ry:n seminaariin. Siinä pohdittiin, miten uusi linjaus, virallisemmalta nimeltään konsensus, vaikuttaa unionin kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehityspolitiikkaan.

123-kohtainen linjaus allekirjoitettiin EU:ssa kesäkuussa. Se ei sido jäsenmaita juridisesti. Etenkin kehitysyhteistyöpiireissä sitä pidetään kuitenkin tärkeänä, sillä siinä ovat mukana kaikki EU:n instituutiot ja se linjaa unionin kehityspolitiikkaa ja sen arvoja aina vuoteen 2030 asti. Siitä, millaisia arvoja sen pitäisi edistää, on kuitenkin erimielisyyttä.

Vapaamielisyys vastatuulessa

Uuden linjauksen on tarkoitus heijastaa YK:n vuonna 2015 hyväksymiä kestävän kehityksen tavoitteita, ja seminaarissa oltiinkin tyytyväisiä siihen, että päätavoite on sama: köyhyyden poistaminen.

Montaa muuta linjauksen kohtaa pidetään kyseenalaisena. Monet eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet sitä mieltä, että se korostaa liikaa unionin omaa turvallisuutta ja muuttoliikkeen torjuntaa. Myös osa europarlamentin ryhmittymistä esitti koko tekstin hylkäämistä samasta syystä.

Jäsenmaatkaan eivät olleet yksimielisiä. Kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi seminaarissa, että Suomi painotti neuvotteluissa etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, mutta joillekin Itä- ja Keski-Euroopan maille se oli kova pala.

Valmiiseen tekstiin saatiin lopulta kirjaus, jonka mukaan yksilöllä on täysi oikeus hallita omaan seksuaalisuuteensa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä.

Se ei ole itsestäänselvyys. Väestöliiton Korhosen mukaan nykytilanteessa on suorastaan upeaa, että seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ylipäätään saatiin mukaan linjaukseen. Eurooppa ei ole enää yhtä vapaamielinen kuin vuonna 2005, jolloin edellistä linjausta laadittiin, hän muistutti.

”Euroopassa lobbaa tällä hetkellä ainakin 500 hyvin konservatiivista, usein uskonnollistaustaista ryhmää sen puolesta, että naisten oikeudet EU:n sisälläkin poistettaisiin yhteisistä papereista, puhumattakaan seksuaalioikeuksista. Se, että ne saatiin nyt mukaan, on hyvin edistyksellistä.”

EU:lta loppui usko

Neuvotteluiden ja linjauksen toinen kuuma peruna oli muuttoliike. Unkari, joka on kieltäytynyt esimerkiksi turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta, oli loppuvaiheessa torpata koko paperin, sillä se halusi, ettei muuttoliikettä käsiteltäisi liian myönteisesti.

Valmiissa loppudokumentissa puhutaan ”laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin” puuttumisesta, mitä on järjestöpiireissä tulkittu mahdollisuudeksi käyttää kehitysyhteistyörahaa siirtolaisuuden torjuntaan.

”Huolena on, ymmärretäänkö se kaikkialla samalla tavalla. Kehitysyhteistyötä on aina pyritty ehdollistamaan muille intresseille, mutta nyt se on harvinaisen kovaa”, sanoi Suomen kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri, tutkija Marikki Stochetti.

Stochetti ja muut paneelin osallistujat toivoivatkin, että uusi linjaus ohjaisi unionia vastuullisemman pakolaispolitiikan suuntaan.

Tällä hetkellä unionin usko omaan itseensä tuntuu kuitenkin loppuneen, totesi Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja Laura Lodenius. Aiemmin unionissa uskottiin hänen mukaansa pitkäjänteiseen politiikkaan, jossa tarkastellaan ongelmien syitä eikä vain reagoida niihin. Nyt etenkin maahanmuuttopolitiikassa näkyvät toisenlaiset trendit.

”EU markkinoitiin esimerkiksi suomalaisille hienona projektina, jossa keskinäisriippuvuus ja taloudellinen yhteistyö luovat rauhaa. Globalisoitunut maailma on kuitenkin vaikea, ja nyt kun eteen on tullut haasteita, siihen ei enää uskotakaan. Ajatellaan, että 'siltikin olisi hyvä rakentaa joku muuri'.

Lodeniuksen mielestä vanhaan visioon pitäisi luoda nyt uutta uskoa.

”Edelleen tarvitaan esimerkiksi koulutusta ja ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Emme voi vain rakentaa muuria, panna silmiä kiinni ja toivoa, että kaikki menee hyvin. Se ei mene niin.”

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyösiirtolaisuuspolitiikkaEUkansalaisyhteiskunta Kehys rySuomen RauhanliittoSiemenpuu-säätiö

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

Lue myös

Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou
Brysselissä toimivan Euroopan asekaupan vastaisen verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou on huolissaan EU:n militarisoitumisesta.
(Kuva:
Teija Laakso
)

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa
EU:n tukimekanismi ihmisoikeuspuolustajille on toiminut hyvin. Kuvassa parlamentin rakennus Strasbourgissa.
(Kuva:
© European Union 2014 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Sotilaita kantamassa EU-lippua
Järjestöjä huolestuttaa EU:n kehitysapuvarojen sotkeminen sotilaallisiin toimiin.
(Kuva:
© European Union 2014 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Naiset istuttavat pellolla Tansaniassa
Naistenpäivän viettoa Tansaniassa vuonna 2017. Kuvassa myös Tansanian gender-ministeri Ummy Mwalimau.(Kuva: Deepika Nath / UN Women Tanzania / CC BY-NC-ND 2.0)

Raportti: Sukupuolten tasa-arvoon vielä valtava matka

YK:n tasa-arvojärjestön raportissa tarkastellaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen tavoitteita sukupuolinäkökulmasta.
El Salvadorin lippu
El Salvadorissa on maailman tiukimpana pidetty aborttilaki.(Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Kuolleen lapsen synnyttänyt nainen vapautettiin El Salvadorissa – takana 10 vuotta vankilaa

Teodora Vasquez tuomittiin murhasta hänen synnytettyään kuolleen lapsen. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty muistuttaa, että kymmeniä naisia on samantyyppisestä syystä yhä telkien takana.
YK:n Afganistanin operaation johtaja Tadamichi Yamamoto
YK:n Afganistan-operaation johtaja ja pääsihteerin Afganistan-erityisedustaja Tadamichi Yamamoto sanoo pitävänsä häpeällisenä siviilien asuinalueille tehtäviä iskuja.(Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

Itsemurha- ja ilmaiskuissa kuolleiden siviilien määrä kasvoi Afganistanissa

Afganistanin sodalla oli viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria. Vaikka määrä on vähentynyt viime vuodesta, YK on huolissaan etenkin itsemurhaiskuissa kuolleiden ja haavoittuneiden kasvaneesta määrästä.