Uutiset

Vapaan ja avoimen lähdekoodin määritelmä

Free Software -termissä "free" tarkoittaa vapaata: ohjelmistot ovat vapaasti saatavilla ja levitettävissä, niiden toimintaa voi vapaasti tutkia ja ohjelmistoja voi kehittää tai muokata omiin tarpeisiin soveltuvaksi. Ilmaisiakin vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat olla, mutta se ei ole määräävä tekijä.

13.2.2004

Lyhyt katsaus historiaan

Tietotekniikan alkuvuosikymmeninä kaikki lähdekoodit olivat avoimia ja ohjelmistot konekohtaisia. Tietokoneiden yleistyessä 1980-luvulla syntyivät ohjelmien kaupalliset markkinat ja koodeista tehtiin salaisia. Vastalauseena salauspolitiikalle perustettiin Yhdysvalloissa vapaan koodin ideologiaa ajava säätiö, jonka työn pohjalta syntyi sittemmin myös Linux.

13.2.2004

Lisenssi takaa avoimuuden

Avoimen lähdekoodin alle on hyväksytty yli 40 lisenssiä, joista kenties kuuluisin on General Public License eli GPL. Niitä yhdistävät säännöt, joiden mukaan ohjelmistoja on voitava vapaasti jakaa, niiden lähdekoodia ei saa salata eivätkä ohjelmat saa olla sidoksissa tiettyyn teknologiaan tai käyttöliittymään.

13.2.2004

Kuinka paljon vapaita ohjelmistoja käytetään?

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen osuuden arvioidaan myös suhteellisesti olevan suurempi teollistuneissa maissa kuin kehitysmaissa, mutta tarkkoja lukuja käyttäjämääristä ei ole olemassa. Vahvimmillaan vapaat ohjelmistot ovat toistaiseksi www-palvelimissa ja niiden käyttöjärjestelmissä, mutta yksittäisissä työasemissa niiden osuus on vain nelisen prosenttia.

13.2.2004

Kehitysmaat tietoteknologian hyödyntäjinä

Maanosista Aasiassa ja Afrikassa on vähiten tietokoneita ja internetin käyttäjiä suhteessa väestömäärään. Vuonna 2002 Aasiassa oli noin 4 tietokonetta sataa asukasta kohden ja 5,6 prosentilla oli mahdollisuus päästä internetiin. Afrikassa vastaavat luvut olivat 1,2 tietokonetta sataa asukasta kohden ja noin 1 prosentilla oli mahdollisuus päästä verkkoon.

13.2.2004

Ohjelmistojen leviäminen kehitysmaissa

Ei ole olemassa tarkkoja tilastoja siitä, kuinka paljon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja hyödynnetään teollisuusmaiden ulkopuolella. Monet seikat kuitenkin edistävät niiden leviämistä. Erityisesti ohjelmistojen kohonneet lisenssimaksut sekä piratismin vastaiset kampanjat ajavat köyhiä maita etsimään uusia tapoja pysyä kiinni tietoyhteiskuntakehityksessä.

13.2.2004

Puutteellinen joka kodin tietoturvaopas

Keskiviikkoaamuna sanomalehden liitteenä koteihin jaettiin "Joka kodin tietoturvaopas" niminen julkaisu. Vaikka tietoturvakysymysten käsittely on tärkeää, on kummallista, että liikenne- ja viestintäministeriön puumerkillä varustettu julkaisu nimeltä mainitsee ainoastaan Windowsin tietokoneen mahdollisena käyttöjärjestelmänä. Sanoma- tai aikakauslehdissä vastaava tulkittaisiin tekstimainonnaksi, kirjoittaa maailma.netin koordinaattori Timo Mielonen.

12.2.2004

Pakistanin ydinkaupoissa paljon avoimia kysymyksiä

Pakistanin ydinteknologian kaupat ulkomaille jättivät monia kysymyksiä avoimiksi, vaikka Abdul Qadeer Khan saikin ydinasetiedon vuotamisen anteeksi presidentti Pervez Musharrafilta. Tilanne on epäselvä etenkin arvaamattoman Pohjois-Korean osalta. Se väittää omistavansa - paljolti Khanin ansiosta - kahdeksan ydinasetta.

9.2.2004

Naisten salakauppa Burmasta Kiinaan jatkuu

Burmasta ja Vietnamista tuotujen naisten kauppa on vilkasta Kiinan rajalla. Sitä ovat ruokkineet Kiinan rajojen avautuminen 1980-luvulla, köyhyys sekä Kiinan yhden lapsen politiikan aiheuttama pula naisista. Rajakaupungeista on tullut prostituution ja huumekaupan keskuksia, joihin köyhät naiset saapuvat työtilaisuuksien toivossa.

9.2.2004