Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Seeproja syömässä, taka-alalla pilvenpiirtäjiä.

Suomi haluaa päivittää Afrikka-strategiansa 2000-luvulle, eikä se ole ainoa – Miksi Afrikka kiinnostaa nyt kaikkia?

Suomen tänä vuonna laadittava Afrikka-strategia painottaa tasavertaisuutta ja aiemman apunäkökulman sijasta kaupallisia ja poliittisia suhteita. Samaan pyrkivät myös monet muut maat, etenkin suurvallat. Riskinä on, että afrikkalaisten tarpeet unohtuvat – kuten monesti aiemminkin.
Iranin lippuja

Amnesty: Iranin mielenosoituksissa ”järkyttävä määrä” ihmisoikeusloukkauksia – Turvallisuusjoukot kiduttaneet ja raiskanneet mielenosoittajia

Tuoreen raportin mukaan turvallisuusjoukot pahoinpitelivät jopa vain 10-vuotiaita lapsia tukahduttaakseen mielenosoitukset viime marraskuussa. Mielenosoittajille on langetettu kuolemantuomioita kidutuksella saatujen tunnustusten perusteella.
Kairon rakennuksia

Maanpaossa oleva egyptiläinen ihmisoikeusaktivisti sai 15 vuoden vankeustuomion – ”Uusi pohjanoteeraus Egyptin oikeuslaitokselta”

Bahey el-Din Hassan oli tviitannut Egyptin ihmisoikeustilanteesta ja vaatinut oikeutta kadonneelle ja tapetulle italialaiselle opiskelijalle. ”Tämä tuomio on oikeuden pilkkaa ja lähettää hyytävän viestin Egyptin saarretulle ihmisoikeusliikkeelle ”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Philip Luther.
Ihmisiä meressä ja hiekkarannalla.

Suureellinen ratahanke murjoo Jukatanin niemimaata – Alkuperäiskansojen elämäntapa uhkaa jäädä turismin jalkoihin

Meksikossa rakennetaan 1 525 kilometriä pitkää junarataa, jonka tarkoituksena on yhdistää Jukatanin niemimaan turistikohteita toisiinsa ja Mexico Cityyn. Alkuperäiskansat pelkäävät, että se tietää perinteisen elämäntavan loppua.
Sementtirojua ja koju raunioituneen rakennuksen vieressä.

Ruokapula uhkaa yli puolta libanonilaisista – Räjähdys ajoi jo ennestään hauraan ruokajärjestelmän kriisiin

Libanon tuo maahan 85 prosenttia ruuastaan. Nyt ruoka uhkaa loppua, sillä suurin osa on tullut maahan räjähdyksessä tuhoutuneen Beirutin sataman kautta. Samaan aikaan avustusrahasta on pulaa.
Kyniä ja muita koulutarvikkeita metalliastioissa pöydällä.

Selvitys: Kolmasosa maailman koululaisista on jäänyt ilman etäopetusta koronaviruksen vuoksi – Vaikutukset jatkuvat vuosikymmeniä

Itäisessä ja eteläisessä Afrikassa lähes puolet lapsista ei voi hyödyntää etäopetusmahdollisuuksia. YK:n lastenjärjestö Unicef varoittaa, että tilanne on todennäköisesti vielä paljon pahempi kuin raportissa kerrotaan.
Opiskelijoita pöytien ääressä riveissä.

Kuuban naiset jäävät työelämässä miesten jalkoihin, paljastaa selvitys – Osa miehistä kokee naisten työssäkäynnin uhkaavan arvovaltaansa

Kuuban politiikka on julistanut sukupuolten tasa-arvoa 60 vuotta,mutta se ei edelleenkään toteudu naisten työmahdollisuuksissa. ”Kuvittelemme, että asiat ovat kunnossa, kun kaikilla on oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon, mutta asia ei ole niin”, sanoo psykologi Valia Solís.
Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.
Myyjä istuu kioskin tiskin takana.

Meksiko kamppailee lihomista vastaan uudella lailla – Ylipaino-ongelma vaikeuttaa myös koronan hoitoa

Meksikon parlamentissa hyväksyttiin maaliskuun lopulla laki, joka määrää, että kuluttajia on varoitettava pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden sisältämästä runsaasta rasvasta, sokerista tai natriumista. Elintarviketeollisuus on onnistunut valituksillaan viivyttämään sen voimaantuloa.
Mies puolilähikuvassa YK:n logo taustallaan.

Tulvat ovat vieneet kodin 300 000 ihmiseltä Jemenissä – Samaan aikaan avustusvarat uhkaavat loppua

Konfliktin aiheuttaman humanitaarisen kriisin lisäksi Jemeniä piinaavat nyt myös tulvat. Tulvista kärsivien joukossa on niitä, jotka ovat jo aiemmin joutuneet pakenemaan konfliktin takia, ja hätäaputarvikkeet ovat loppumassa vain viikkojen sisällä.
Ihmisiä rivissä mielenosoituskylttien kera.

Korona kurittaa kastittomia Nepalissa – ”Tämä pandemia on tullut tappamaan kaltaisemme köyhät”

Kastittomia siirtotyöläisiä on palannut Intiasta Nepaliin koronapandemian aikana. Moni ei saa enää töitä koronavirusepäilyn tai taudin sairastamisen takia.
Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Puna-vihreä Burkina Fason lippu lipputangossa.

Burkina Fason konflikti kiihtyy, paenneiden määrä nousi yli miljoonaan – ”Tappavin epidemia on nyt laajalle levinnyt väkivalta siviilejä vastaan”

Burkina Fasossa on meneillään maailman nopeimmin kasvava humanitaarinen kriisi. Aseellisten ryhmien taistelut ovat pakottaneet ihmiset liikkeelle. Pakolaisia vastaanottavat yhteisöt ovat murtumispisteessä, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Kaksi miestä, joista toisella kasvomaski, seisoo nilkkoja myöden tulvavedessä, taustalla hökkeleitä.

Koronapandemia vaikeuttaa humanitaarisen avun toimittamista – Väkivaltaa kohdistetaan myös koronatyöntekijöihin

Koronaviruksen vuoksi apukuljetukset ja avustustyöntekijöiden liikkuminen on hankaloitunut ja avun toimittamisen hinta on noussut, kerrottiin ulkoministeriön ja suomalaisjärjestöjen seminaarissa tänään.
Mies puolilähikuvassa kallioiden edustalla.

Meksiko on noussut yhdeksi pahimmista koronakriisimaista – ”Kaikki kollegat tunsivat jonkun, joka on kriittisessä tilassa tai kuollut”, kertoo avustustyöntekijä Julian Blom

Koronaan on kuollut Meksikossa yli 50 000 ihmistä. Suomalainen Julian Blom työskenteli Lääkärit ilman rajoja -järjestön koronahoitokeskuksessa maan pohjoisrajalla. ”Suomessa on aika hyvä tilanne, eikä täällä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä”, hän toteaa.
Katunäkymä, nainen suuri tavara kasa päänsä päällä.

52 maata on nyt velkakriisissä – Koronavirus uhkaa pahentaa etenkin kehitysmaiden velkatilannetta

Esimerkiksi Ghanassa velkaa on kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteesta. Monet maat leikkasivat peruspalveluistaan jo ennen koronakriisiä selvitäkseen veloistaan.
Kaksi hengityssuojaimin varustautunutta naista harjaa roskia kaduilla.

Libanonin räjähdyksen seuraukset koettelevat etenkin siirtolaisia – Jo ennen onnettomuutta useimmat kärsivät ruokapulasta

Afrikan sarvesta ja Aasiasta lähtöisin olevat pakolaiset ja siirtotyöläiset kärsivät pahimmin Libanonin talouskriisistä, ja koronapandemia vielä pahensi tilannetta. Nyt päälle tulevat vielä ammoniumnitraattivaraston räjähdyksen vaikutukset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Ajankohtaista

Mies puolilähikuvassa kallioiden edustalla.

Meksiko on noussut yhdeksi pahimmista koronakriisimaista – ”Kaikki kollegat tunsivat jonkun, joka on kriittisessä tilassa tai kuollut”, kertoo avustustyöntekijä Julian Blom

Koronaan on kuollut Meksikossa yli 50 000 ihmistä. Suomalainen Julian Blom työskenteli Lääkärit ilman rajoja -järjestön koronahoitokeskuksessa maan pohjoisrajalla. ”Suomessa on aika hyvä tilanne, eikä täällä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä”, hän toteaa.
Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pyöräilee kasvomaski kasvoillaan autotiellä.

Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä

Suomalaisten lahjoittajien tuella annetaan saippuaa, ruoka-apua ja hygieniatietoa kehitysmaissa. Työ voi kuitenkin vaikeutua, sillä suomalaiset ovat vähentäneet lahjoittamistaan koronaviruskriisin aikana ja järjestöjen tulot uhkaavat vähentyä.