Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Mies puolilähikuvassa laukku olalla.

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä

Terveydenhuoltojärjestelmä on lähes romahtanut ja nälänhätä uhkaa Jemenissä, joka on kärsinyt konfliktista yli viisi vuotta. Silti maasta löytyy myös toivoa. Suomalaiset avustustyöntekijät ihailevat etenkin paikallisen terveydenhuoltohenkilökunnan sitoutuneisuutta.
Mies lähikuvassa.

Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta

”Biljoonat dollarit, joita tarvitaan koronasta toipumiseen, ovat rahaa, jotka lainaamme tulevilta sukupolvilta. Emme voi käyttää niitä resursseja lukittautuaksemme politiikkaan, joka asettaa heidän taakakseen velkakuorman rikkoutuneella planeetalla”, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres eilen.
Reidestä alaaspäin kuvatut jalat farkuissa.

Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle

Suomessa on yhä enemmän vaatekauppoja, jotka brändäävät itsensä ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta vastuullisiksi toimijoiksi. Viestintä on kuitenkin usein sekavaa ja ympäripyöreää, ja kuluttajan on vaikea tehdä vertailua. Vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja tutkijatohtori Linda Turunen kertovat, miten vastuullisuusjargonin keskellä navigoidaan.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.
Palmujen silhuetteja.

Tyynenmeren saarilla kärsitään vedenpuutteesta – Tuvalussa perinteinen tietämys auttaa paikantamaan pohjavesilähteitä

Tyynellämerellä sijaitsevassa Tuvalussa ei virtaa jokia ja juomavetenä käytetään pääasiassa sadevettä. Nyt sen Vaitupu-saarelle on rakenteilla vesijohto, jonka rakentamisessa on hyödynnetty perinteisten johtajien tietämystä.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Kaksi miestä vierekkäin, taustalla Afghanistan 2020 -logo.

Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn avustuskonferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Yli puolet Afganistanin budjetista kattavan kehitysavun ehtona on muun muassa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption vastaiseen toimintaan sitoutuminen.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.
Henkilö puolilähikuvassa.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja

Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen on valittu CONCORD-järjestön hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2021–2023.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Ajankohtaista

Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Ihminen puolilähikuvassa.

Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Unkarin parlamentti nuiji keväällä läpi lain, jonka mukaan sukupuoli on pysyvä ominaisuus eikä nimeäkään voi enää vaihtaa. Transvanilla-järjestössä toimiva Tina Kolos Orbán toivoo kansainvälistä tukea mutta muistuttaa, että paras tapa edistää transsukupuolisten oikeuksia on tukea oman maan transihmisiä – myös Suomessa.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään

Etenkin Suomessa syntyneille ja kasvaneille somalitaustaisille miehille tyttöjen sukuelinten silpominen on vieras tapa, käy ilmi Ihmisoikeusliiton uudesta selvityksestä. Myös Suomen somalialaisten liiton varapuheenjohtajan Abdulrahman Abdi Ragen mukaan yleinen mielipide on nykyisin vahvasti silpomista vastaan.
Mies pöydän takana puolilähikuvassa.

Nobelin rauhanpalkinto Maailman ruokaohjelmalle – ”Vaikka YK-järjestöt kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius

Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi veikkailtiin muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunbergia, mutta palkinto meni tällä kertaa Maailman ruokaohjelmalle. Palkinnolla haluttiin antaa tunnustusta myös kansainväliselle monenkeskiselle yhteistyölle.
Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.