Uutiset Kongon konflikti

Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef

Kongon itäosan maakunnissa kuoli viime vuonna yli 2 000 siviiliä väkivallassa. Pakolaisista suurin osa on lapsia.
Sotilaita ja siviileitä pellolla.
YK:n Monusco-operaation rauhanturvaajat suojasivat tammikuussa 2020 Iturin alueella kylistään paenneiden pakolaisten sadonkorjuuta. (Kuva: MONUSCO Photos / CC BY-SA 2.0)

YK-järjestöt ovat huolissaan kasvavasta väkivallasta Kongon demokraattisessa tasavallassa, etenkin maan itäosissa, joissa aseellisten ryhmien väkivalta on viime vuosina ajanut miljoonia ihmisiä kodeistaan.

Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan Kongon sisällä viimeisten kahden vuoden aikana. Noin 4,7 miljoonaa on paennut neljässä itäisessä maakunnassa: Iturissa, Pohjois- ja Etelä-Kivussa sekä Tanganyikassa.

YK:n lastenrahasto Unicef on huolissaan erityisesti lapsipakolaisista, joita on Kongossa yhteensä kolme miljoonaa, maan itäosissa 2,7 miljoonaa.

”Pakolaislapset eivät tiedä muusta kuin pelosta, köyhyydestä ja väkivallasta. Sukupolvi toisensa jälkeen voi ajatella vain selviytymistä. Silti maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi heidän kohtalolleen. Tarvitsemme resursseja voidaksemme jatkaa näiden lasten auttamista”, sanoo Unicefin Kongon edustaja Edouard Beigbeder tiedotteessa.

Unicefin tuoreen raportin mukaan kyliä on sytytetty tuleen, terveyskeskuksia ja kouluja ryöstetty ja kokonaisia perheitä hakattu kuoliaaksi hyökkäyksissä. Hyökkääjät käyttävät viidakkoveitsiä ja aseita.

Pakenemaan joutuneet elävät ilman peruspalveluita epävirallisissa leireissä tai paikallisten yhteisöjen luona. Idän maakunnissa yhteensä yli kahdeksan miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta.

Lapsia on myös värvätty, taistelijoiksi ja heihin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa ja muita ihmisoikeusloukkauksia. Tällaisten tapausten määrä on kasvanut 16 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Avun saaminen on vaikeaa turvattomuuden ja huonojen liikenneyhteyksien vuoksi, raportissa kerrotaan. Myös rahoituksesta on pulaa.

Myös YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan väkivallasta Itä-Kongossa on tullut systemaattista. Viime vuonna yli 2 000 siviiliä tapettiin kolmessa maakunnassa pääosin aseellisten ryhmien tekemissä hyökkäyksissä, ja tänä vuonna väkivalta on jatkunut. Esimerkiksi tammikuussa kerrottiin 25 ihmisen kuolleen joukkomurhassa.

Aseelliset ryhmät myös miehittävät kouluja ja koteja, hyökkäilevät terveyskeskuksiin, perivät laittomia veroja ja estävät ihmisten pääsyn maatalousmailleen.

”Vaikka Kongon armeijan sotilasoperaatiot aseellisia ryhmiä vastaan ovat aiempaa menestyksekkäämpiä, armeija ei pysty pitämään kontrollia alueilla, mikä jättää tilaa aseellisille ryhmille vallata alueet uudelleen ja hallita paikallista väestöä”, sanoi UNHCR:n edustaja Babor Baloch viime viikolla tiedotteessa.

Kongo on väkivaltainen historia, joka juontaa juurensa aina siirtomaa-aikoihin asti. Valtavaa, Länsi-Euroopan kokoista maata on ollut vaikea hallita, mikä on johtanut useisiin mutkikkaisiin konflikteihin. Syyt liittyvät Unicefin raportin mukaan esimerkiksi maa- ja resurssikiistoihin, etnisten ryhmien välisiin vihamielisyyksiin, militarisoituneeseen epäviralliseen talouteen, aseiden hyvään saatavuuteen ja heikkoon hallintoon.

Viime vuosina armeija on taistellut erityisesti Allied Democratic Forces -ryhmää (ADF) vastaan. YK:n helmikuun alussa ilmestyneen raportin mukaan ADF:n hyökkäyksissä kuoli viime vuonna ainakin 849 ihmistä. Kyseessä voivat YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan olla rikokset ihmisyyttä vastaan.

Kongon konflikti ihmisoikeudetpakolaisetpolitiikkakonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Sotilaita ja siviileitä pellolla.

Yli 200 000 ihmistä on paennut väkivaltaa Kongon koillisosissa – Koronavirus vaikeuttaa pakolaisten tilannetta entisestään

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut Iturin maakunnassa ovat ajaneet ihmisiä pakosalle Kongossa. Koronaviruksen vuoksi elinkeinomahdollisuudet ovat entistäkin rajallisemmat, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Rauhannobelisti Denis Mukwege lähikuvassa

Rauhannobelisti Denis Mukwege on hoitanut yli 20 vuoden ajan Kongon konfliktissa raiskattuja naisia – Hänellä on viesti myös suomalaisille kuluttajille

Viime vuonna Nobelin voittanut tohtori Denis Mukwege vieraili Suomessa, koska hän haluaa kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion Kongon unohdetun konfliktin ratkaisemiseen. Hän kiittelee Metoo-liikettä, joka on saanut naiset kaikkialla kertomaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Kongossakin avoimuuden lisääntymisestä on jo merkkejä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.

Tuoreimmat

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen