Uutiset Kongon konflikti

Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef

Kongon itäosan maakunnissa kuoli viime vuonna yli 2 000 siviiliä väkivallassa. Pakolaisista suurin osa on lapsia.
Sotilaita ja siviileitä pellolla.
YK:n Monusco-operaation rauhanturvaajat suojasivat tammikuussa 2020 Iturin alueella kylistään paenneiden pakolaisten sadonkorjuuta. (Kuva: MONUSCO Photos / CC BY-SA 2.0)

YK-järjestöt ovat huolissaan kasvavasta väkivallasta Kongon demokraattisessa tasavallassa, etenkin maan itäosissa, joissa aseellisten ryhmien väkivalta on viime vuosina ajanut miljoonia ihmisiä kodeistaan.

Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan Kongon sisällä viimeisten kahden vuoden aikana. Noin 4,7 miljoonaa on paennut neljässä itäisessä maakunnassa: Iturissa, Pohjois- ja Etelä-Kivussa sekä Tanganyikassa.

YK:n lastenrahasto Unicef on huolissaan erityisesti lapsipakolaisista, joita on Kongossa yhteensä kolme miljoonaa, maan itäosissa 2,7 miljoonaa.

”Pakolaislapset eivät tiedä muusta kuin pelosta, köyhyydestä ja väkivallasta. Sukupolvi toisensa jälkeen voi ajatella vain selviytymistä. Silti maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi heidän kohtalolleen. Tarvitsemme resursseja voidaksemme jatkaa näiden lasten auttamista”, sanoo Unicefin Kongon edustaja Edouard Beigbeder tiedotteessa.

Unicefin tuoreen raportin mukaan kyliä on sytytetty tuleen, terveyskeskuksia ja kouluja ryöstetty ja kokonaisia perheitä hakattu kuoliaaksi hyökkäyksissä. Hyökkääjät käyttävät viidakkoveitsiä ja aseita.

Pakenemaan joutuneet elävät ilman peruspalveluita epävirallisissa leireissä tai paikallisten yhteisöjen luona. Idän maakunnissa yhteensä yli kahdeksan miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta.

Lapsia on myös värvätty, taistelijoiksi ja heihin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa ja muita ihmisoikeusloukkauksia. Tällaisten tapausten määrä on kasvanut 16 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Avun saaminen on vaikeaa turvattomuuden ja huonojen liikenneyhteyksien vuoksi, raportissa kerrotaan. Myös rahoituksesta on pulaa.

Myös YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan väkivallasta Itä-Kongossa on tullut systemaattista. Viime vuonna yli 2 000 siviiliä tapettiin kolmessa maakunnassa pääosin aseellisten ryhmien tekemissä hyökkäyksissä, ja tänä vuonna väkivalta on jatkunut. Esimerkiksi tammikuussa kerrottiin 25 ihmisen kuolleen joukkomurhassa.

Aseelliset ryhmät myös miehittävät kouluja ja koteja, hyökkäilevät terveyskeskuksiin, perivät laittomia veroja ja estävät ihmisten pääsyn maatalousmailleen.

”Vaikka Kongon armeijan sotilasoperaatiot aseellisia ryhmiä vastaan ovat aiempaa menestyksekkäämpiä, armeija ei pysty pitämään kontrollia alueilla, mikä jättää tilaa aseellisille ryhmille vallata alueet uudelleen ja hallita paikallista väestöä”, sanoi UNHCR:n edustaja Babor Baloch viime viikolla tiedotteessa.

Kongo on väkivaltainen historia, joka juontaa juurensa aina siirtomaa-aikoihin asti. Valtavaa, Länsi-Euroopan kokoista maata on ollut vaikea hallita, mikä on johtanut useisiin mutkikkaisiin konflikteihin. Syyt liittyvät Unicefin raportin mukaan esimerkiksi maa- ja resurssikiistoihin, etnisten ryhmien välisiin vihamielisyyksiin, militarisoituneeseen epäviralliseen talouteen, aseiden hyvään saatavuuteen ja heikkoon hallintoon.

Viime vuosina armeija on taistellut erityisesti Allied Democratic Forces -ryhmää (ADF) vastaan. YK:n helmikuun alussa ilmestyneen raportin mukaan ADF:n hyökkäyksissä kuoli viime vuonna ainakin 849 ihmistä. Kyseessä voivat YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan olla rikokset ihmisyyttä vastaan.

Kongon konflikti ihmisoikeudetpakolaisetpolitiikkakonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Sotilaita ja siviileitä pellolla.

Yli 200 000 ihmistä on paennut väkivaltaa Kongon koillisosissa – Koronavirus vaikeuttaa pakolaisten tilannetta entisestään

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut Iturin maakunnassa ovat ajaneet ihmisiä pakosalle Kongossa. Koronaviruksen vuoksi elinkeinomahdollisuudet ovat entistäkin rajallisemmat, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Rauhannobelisti Denis Mukwege lähikuvassa

Rauhannobelisti Denis Mukwege on hoitanut yli 20 vuoden ajan Kongon konfliktissa raiskattuja naisia – Hänellä on viesti myös suomalaisille kuluttajille

Viime vuonna Nobelin voittanut tohtori Denis Mukwege vieraili Suomessa, koska hän haluaa kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion Kongon unohdetun konfliktin ratkaisemiseen. Hän kiittelee Metoo-liikettä, joka on saanut naiset kaikkialla kertomaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Kongossakin avoimuuden lisääntymisestä on jo merkkejä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia