Uutiset Kongon konflikti

Yli 200 000 ihmistä on paennut väkivaltaa Kongon koillisosissa – Koronavirus vaikeuttaa pakolaisten tilannetta entisestään

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut Iturin maakunnassa ovat ajaneet ihmisiä pakosalle Kongossa. Koronaviruksen vuoksi elinkeinomahdollisuudet ovat entistäkin rajallisemmat, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Sotilaita ja siviileitä pellolla.
YK:n Monusco-operaation rauhanturvaajat suojasivat tammikuussa Iturin alueella kylistään paenneiden pakolaisten sadonkorjuuta. (Kuva: MONUSCO Photos / CC BY-SA 2.0)

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut ovat johtaneet yli 200 000 ihmisten pakenemiseen Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevassa Iturin maakunnassa. Humanitaarista apua on yhä vaikeampi saada perille, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Järjestö kertoi viime viikolla, että maan koillisosassa sijaitsevassa Iturissa on viimeisten kahden kuukauden aikana kuollut ainakin 274 siviiliä muun muassa viidakkoveitsin tehdyissä hyökkäyksissä. Yli 140 naista on raiskattu ja lähes 8 000 taloa on sytytetty palamaan. Djugun alueella on raportoitu yli 3 000 ihmisoikeusloukkauksesta.

Pakenemaan päässeet elävät paikallisten perheiden luona, taivasalla tai julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, joita ei koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi nyt käytetä. Osa on uskaltautunut palaamaan, mutta jopa palanneita on tapettu.

UNHCR toimittaa alueelle apua ja rakentaa suojia, mutta avun toimittaminen on yhä vaikeampaa turvattomuuden ja pääteiden sulkemisen takia. Järjestö kärsii myös rahoituspulasta: vain 18 prosenttia sen Kongoa koskevasta hätäapuvetoomuksesta on rahoitettu.

”UNHCR pelkää, että humanitaarisen avun puutteella on valtava vaikutus, sillä tulomahdollisuudet ovat vähentyneet covid-19-pandemian vuoksi. Myös nälkä on todellinen riski, sillä ruuan hinta nousee”, kertoi järjestön edustaja Charlie Yaxley perjantaina.

Myös avustusjärjestö NRC on huolissaan tilanteesta. Koronavirus yhdistettynä väkivaltaan on ”katastrofaalinen cocktail”, varoitti järjestön maajohtaja Maureen Philippon viime viikolla. Hän muistutti myös, että nälästä kärsii maassa yli 15 miljoonaa ihmistä jo valmiiksi.

”Kun perhe joutuu pakenemaan, se menettää maansa ja satonsa ja elinkeino murtuu. Kestää vuosia toipua, ja ruuan saaminen lasten lautasille on päivittäinen taistelu”, hän sanoi.

Väkivalta on kärjistynyt Iturissa vuodenvaihteesta lähtien, jolloin maan hallitus aloitti operaation aseellisia ryhmiä vastaan. Maaliskuussa ryhmien vastahyökkäykset alkoivat kasvaa.

Iturissa oli kapinallisryhmien välinen konflikti vuosina 1999–2007. Siihen liittyi väkivaltaa myös etnisten ryhmien, syrjityssä asemassa olevien lendujen ja taloudellista valtaa pitävien hemojen välillä. Vuonna 2017 konflikti kärjistyi jälleen. Etnisten jakojen taustalla on muun muassa vanha siirtomaahistoria.

Yhteensä Kongossa arvioidaan olevan yli 5,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Syynä ovat monenlaiset konfliktit, jotka nojaavat muun muassa kilpailuun luonnonvaroista sekä etnisten ryhmien erimielisyyksiin. Pelkästään viime vuonna 1,67 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan.

Kongon konflikti pakolaisetkonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Rauhannobelisti Denis Mukwege lähikuvassa

Rauhannobelisti Denis Mukwege on hoitanut yli 20 vuoden ajan Kongon konfliktissa raiskattuja naisia – Hänellä on viesti myös suomalaisille kuluttajille

Viime vuonna Nobelin voittanut tohtori Denis Mukwege vieraili Suomessa, koska hän haluaa kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion Kongon unohdetun konfliktin ratkaisemiseen. Hän kiittelee Metoo-liikettä, joka on saanut naiset kaikkialla kertomaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Kongossakin avoimuuden lisääntymisestä on jo merkkejä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria