Uutiset Kongon konflikti

Yli 200 000 ihmistä on paennut väkivaltaa Kongon koillisosissa – Koronavirus vaikeuttaa pakolaisten tilannetta entisestään

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut Iturin maakunnassa ovat ajaneet ihmisiä pakosalle Kongossa. Koronaviruksen vuoksi elinkeinomahdollisuudet ovat entistäkin rajallisemmat, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Sotilaita ja siviileitä pellolla.
YK:n Monusco-operaation rauhanturvaajat suojasivat tammikuussa Iturin alueella kylistään paenneiden pakolaisten sadonkorjuuta. (Kuva: MONUSCO Photos / CC BY-SA 2.0)

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut ovat johtaneet yli 200 000 ihmisten pakenemiseen Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevassa Iturin maakunnassa. Humanitaarista apua on yhä vaikeampi saada perille, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Järjestö kertoi viime viikolla, että maan koillisosassa sijaitsevassa Iturissa on viimeisten kahden kuukauden aikana kuollut ainakin 274 siviiliä muun muassa viidakkoveitsin tehdyissä hyökkäyksissä. Yli 140 naista on raiskattu ja lähes 8 000 taloa on sytytetty palamaan. Djugun alueella on raportoitu yli 3 000 ihmisoikeusloukkauksesta.

Pakenemaan päässeet elävät paikallisten perheiden luona, taivasalla tai julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, joita ei koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi nyt käytetä. Osa on uskaltautunut palaamaan, mutta jopa palanneita on tapettu.

UNHCR toimittaa alueelle apua ja rakentaa suojia, mutta avun toimittaminen on yhä vaikeampaa turvattomuuden ja pääteiden sulkemisen takia. Järjestö kärsii myös rahoituspulasta: vain 18 prosenttia sen Kongoa koskevasta hätäapuvetoomuksesta on rahoitettu.

”UNHCR pelkää, että humanitaarisen avun puutteella on valtava vaikutus, sillä tulomahdollisuudet ovat vähentyneet covid-19-pandemian vuoksi. Myös nälkä on todellinen riski, sillä ruuan hinta nousee”, kertoi järjestön edustaja Charlie Yaxley perjantaina.

Myös avustusjärjestö NRC on huolissaan tilanteesta. Koronavirus yhdistettynä väkivaltaan on ”katastrofaalinen cocktail”, varoitti järjestön maajohtaja Maureen Philippon viime viikolla. Hän muistutti myös, että nälästä kärsii maassa yli 15 miljoonaa ihmistä jo valmiiksi.

”Kun perhe joutuu pakenemaan, se menettää maansa ja satonsa ja elinkeino murtuu. Kestää vuosia toipua, ja ruuan saaminen lasten lautasille on päivittäinen taistelu”, hän sanoi.

Väkivalta on kärjistynyt Iturissa vuodenvaihteesta lähtien, jolloin maan hallitus aloitti operaation aseellisia ryhmiä vastaan. Maaliskuussa ryhmien vastahyökkäykset alkoivat kasvaa.

Iturissa oli kapinallisryhmien välinen konflikti vuosina 1999–2007. Siihen liittyi väkivaltaa myös etnisten ryhmien, syrjityssä asemassa olevien lendujen ja taloudellista valtaa pitävien hemojen välillä. Vuonna 2017 konflikti kärjistyi jälleen. Etnisten jakojen taustalla on muun muassa vanha siirtomaahistoria.

Yhteensä Kongossa arvioidaan olevan yli 5,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Syynä ovat monenlaiset konfliktit, jotka nojaavat muun muassa kilpailuun luonnonvaroista sekä etnisten ryhmien erimielisyyksiin. Pelkästään viime vuonna 1,67 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan.

Kongon konflikti pakolaisetkonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Rauhannobelisti Denis Mukwege lähikuvassa

Rauhannobelisti Denis Mukwege on hoitanut yli 20 vuoden ajan Kongon konfliktissa raiskattuja naisia – Hänellä on viesti myös suomalaisille kuluttajille

Viime vuonna Nobelin voittanut tohtori Denis Mukwege vieraili Suomessa, koska hän haluaa kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion Kongon unohdetun konfliktin ratkaisemiseen. Hän kiittelee Metoo-liikettä, joka on saanut naiset kaikkialla kertomaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Kongossakin avoimuuden lisääntymisestä on jo merkkejä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.

Tuoreimmat

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Luetuimmat

YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa