Uutiset Kongon konflikti

Yli 200 000 ihmistä on paennut väkivaltaa Kongon koillisosissa – Koronavirus vaikeuttaa pakolaisten tilannetta entisestään

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut Iturin maakunnassa ovat ajaneet ihmisiä pakosalle Kongossa. Koronaviruksen vuoksi elinkeinomahdollisuudet ovat entistäkin rajallisemmat, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Sotilaita ja siviileitä pellolla.
YK:n Monusco-operaation rauhanturvaajat suojasivat tammikuussa Iturin alueella kylistään paenneiden pakolaisten sadonkorjuuta. (Kuva: MONUSCO Photos / CC BY-SA 2.0)

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut ovat johtaneet yli 200 000 ihmisten pakenemiseen Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevassa Iturin maakunnassa. Humanitaarista apua on yhä vaikeampi saada perille, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Järjestö kertoi viime viikolla, että maan koillisosassa sijaitsevassa Iturissa on viimeisten kahden kuukauden aikana kuollut ainakin 274 siviiliä muun muassa viidakkoveitsin tehdyissä hyökkäyksissä. Yli 140 naista on raiskattu ja lähes 8 000 taloa on sytytetty palamaan. Djugun alueella on raportoitu yli 3 000 ihmisoikeusloukkauksesta.

Pakenemaan päässeet elävät paikallisten perheiden luona, taivasalla tai julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, joita ei koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi nyt käytetä. Osa on uskaltautunut palaamaan, mutta jopa palanneita on tapettu.

UNHCR toimittaa alueelle apua ja rakentaa suojia, mutta avun toimittaminen on yhä vaikeampaa turvattomuuden ja pääteiden sulkemisen takia. Järjestö kärsii myös rahoituspulasta: vain 18 prosenttia sen Kongoa koskevasta hätäapuvetoomuksesta on rahoitettu.

”UNHCR pelkää, että humanitaarisen avun puutteella on valtava vaikutus, sillä tulomahdollisuudet ovat vähentyneet covid-19-pandemian vuoksi. Myös nälkä on todellinen riski, sillä ruuan hinta nousee”, kertoi järjestön edustaja Charlie Yaxley perjantaina.

Myös avustusjärjestö NRC on huolissaan tilanteesta. Koronavirus yhdistettynä väkivaltaan on ”katastrofaalinen cocktail”, varoitti järjestön maajohtaja Maureen Philippon viime viikolla. Hän muistutti myös, että nälästä kärsii maassa yli 15 miljoonaa ihmistä jo valmiiksi.

”Kun perhe joutuu pakenemaan, se menettää maansa ja satonsa ja elinkeino murtuu. Kestää vuosia toipua, ja ruuan saaminen lasten lautasille on päivittäinen taistelu”, hän sanoi.

Väkivalta on kärjistynyt Iturissa vuodenvaihteesta lähtien, jolloin maan hallitus aloitti operaation aseellisia ryhmiä vastaan. Maaliskuussa ryhmien vastahyökkäykset alkoivat kasvaa.

Iturissa oli kapinallisryhmien välinen konflikti vuosina 1999–2007. Siihen liittyi väkivaltaa myös etnisten ryhmien, syrjityssä asemassa olevien lendujen ja taloudellista valtaa pitävien hemojen välillä. Vuonna 2017 konflikti kärjistyi jälleen. Etnisten jakojen taustalla on muun muassa vanha siirtomaahistoria.

Yhteensä Kongossa arvioidaan olevan yli 5,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Syynä ovat monenlaiset konfliktit, jotka nojaavat muun muassa kilpailuun luonnonvaroista sekä etnisten ryhmien erimielisyyksiin. Pelkästään viime vuonna 1,67 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan.

Kongon konflikti pakolaisetkonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Rauhannobelisti Denis Mukwege lähikuvassa

Rauhannobelisti Denis Mukwege on hoitanut yli 20 vuoden ajan Kongon konfliktissa raiskattuja naisia – Hänellä on viesti myös suomalaisille kuluttajille

Viime vuonna Nobelin voittanut tohtori Denis Mukwege vieraili Suomessa, koska hän haluaa kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion Kongon unohdetun konfliktin ratkaisemiseen. Hän kiittelee Metoo-liikettä, joka on saanut naiset kaikkialla kertomaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Kongossakin avoimuuden lisääntymisestä on jo merkkejä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi