Uutiset Kongon konflikti

Yli 200 000 ihmistä on paennut väkivaltaa Kongon koillisosissa – Koronavirus vaikeuttaa pakolaisten tilannetta entisestään

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut Iturin maakunnassa ovat ajaneet ihmisiä pakosalle Kongossa. Koronaviruksen vuoksi elinkeinomahdollisuudet ovat entistäkin rajallisemmat, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Sotilaita ja siviileitä pellolla.
YK:n Monusco-operaation rauhanturvaajat suojasivat tammikuussa Iturin alueella kylistään paenneiden pakolaisten sadonkorjuuta. (Kuva: MONUSCO Photos / CC BY-SA 2.0)

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut ovat johtaneet yli 200 000 ihmisten pakenemiseen Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevassa Iturin maakunnassa. Humanitaarista apua on yhä vaikeampi saada perille, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Järjestö kertoi viime viikolla, että maan koillisosassa sijaitsevassa Iturissa on viimeisten kahden kuukauden aikana kuollut ainakin 274 siviiliä muun muassa viidakkoveitsin tehdyissä hyökkäyksissä. Yli 140 naista on raiskattu ja lähes 8 000 taloa on sytytetty palamaan. Djugun alueella on raportoitu yli 3 000 ihmisoikeusloukkauksesta.

Pakenemaan päässeet elävät paikallisten perheiden luona, taivasalla tai julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, joita ei koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi nyt käytetä. Osa on uskaltautunut palaamaan, mutta jopa palanneita on tapettu.

UNHCR toimittaa alueelle apua ja rakentaa suojia, mutta avun toimittaminen on yhä vaikeampaa turvattomuuden ja pääteiden sulkemisen takia. Järjestö kärsii myös rahoituspulasta: vain 18 prosenttia sen Kongoa koskevasta hätäapuvetoomuksesta on rahoitettu.

”UNHCR pelkää, että humanitaarisen avun puutteella on valtava vaikutus, sillä tulomahdollisuudet ovat vähentyneet covid-19-pandemian vuoksi. Myös nälkä on todellinen riski, sillä ruuan hinta nousee”, kertoi järjestön edustaja Charlie Yaxley perjantaina.

Myös avustusjärjestö NRC on huolissaan tilanteesta. Koronavirus yhdistettynä väkivaltaan on ”katastrofaalinen cocktail”, varoitti järjestön maajohtaja Maureen Philippon viime viikolla. Hän muistutti myös, että nälästä kärsii maassa yli 15 miljoonaa ihmistä jo valmiiksi.

”Kun perhe joutuu pakenemaan, se menettää maansa ja satonsa ja elinkeino murtuu. Kestää vuosia toipua, ja ruuan saaminen lasten lautasille on päivittäinen taistelu”, hän sanoi.

Väkivalta on kärjistynyt Iturissa vuodenvaihteesta lähtien, jolloin maan hallitus aloitti operaation aseellisia ryhmiä vastaan. Maaliskuussa ryhmien vastahyökkäykset alkoivat kasvaa.

Iturissa oli kapinallisryhmien välinen konflikti vuosina 1999–2007. Siihen liittyi väkivaltaa myös etnisten ryhmien, syrjityssä asemassa olevien lendujen ja taloudellista valtaa pitävien hemojen välillä. Vuonna 2017 konflikti kärjistyi jälleen. Etnisten jakojen taustalla on muun muassa vanha siirtomaahistoria.

Yhteensä Kongossa arvioidaan olevan yli 5,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Syynä ovat monenlaiset konfliktit, jotka nojaavat muun muassa kilpailuun luonnonvaroista sekä etnisten ryhmien erimielisyyksiin. Pelkästään viime vuonna 1,67 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan.

Kongon konflikti pakolaisetkonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Rauhannobelisti Denis Mukwege lähikuvassa

Rauhannobelisti Denis Mukwege on hoitanut yli 20 vuoden ajan Kongon konfliktissa raiskattuja naisia – Hänellä on viesti myös suomalaisille kuluttajille

Viime vuonna Nobelin voittanut tohtori Denis Mukwege vieraili Suomessa, koska hän haluaa kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion Kongon unohdetun konfliktin ratkaisemiseen. Hän kiittelee Metoo-liikettä, joka on saanut naiset kaikkialla kertomaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Kongossakin avoimuuden lisääntymisestä on jo merkkejä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”