Uutiset Lasten oikeudet

YK-tutkimus: Joka vuosi 1,5 miljoonaa lasta joutuu telkien taa

Monissa maissa lasten kiini ottaminen on lisääntynyt etenkin kansallisen turvallisuuden nimissä ja aseellisten konfliktien yhteydessä. Tuore YK-raportti vaatii maailman hallituksia soveltamaan parempia keinoja.
Vankilan käytävä ja sellien kaltereita
Lasten ottaminen kiinni muun muassa kansallisen turvallisuuden nimissä on lisääntynyt, sanoo tuore YK-raportti. (Kuva: Thomas Hawk / CC BY-NC 2.0)

Maailmassa otetaan joka vuosi säilöön tai kiinni noin 1,5 miljoonaa lasta, arvioidaan tänään YK:n yleiskokoukselle esiteltävässä tutkimusraportissa.

YK:n yleiskokouksen vuonna 2014 määräämä tutkimus perustuu muun muassa valtioilta kerättyyn dataan, kirjallisuuskatsauksiin ja lasten ja nuorten konsultaatioihin, ja sen on tehnyt YK:n riippumaton asiantuntija, australialainen ihmisoikeusjuristi Manfred Nowak.

Raportissa muistutetaan, että lapsen oikeuksien sopimus sallii lasten vapaudenriiston vain viimeisenä mahdollisena keinona, poikkeustapauksessa. Se, vaatii että valtiot pyrkivät luopumaan lasten säilöönotosta ja puuttuvat sen taustalla oleviin juurisyihin.

”Kiinniotto on lapsille perustavanlaatuisen haitallista, mutta monet maat käyttävät sitä ensimmäisenä vastauksena vaikeisiin olosuhteisiin sen sijaan, että ne olisivat viimeisiä. Hallitusten pitäisi investoida vaihtoehtoihin, jotka suojelevat lasten oikeuksia mutta myös tuottavat parempia tuloksia lasten, perheiden ja yhteiskunnan kannalta”, kritisoi myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin lasten oikeuksien johtaja Jo Becker tiedotteessa.

HRW on mukana lasten vapaudenriistoa vastustavassa, YK-tutkimuksen tekoa seuranneessa järjestöpaneelissa, joka julkaisi raportin tietoja ilmestymispäivän alla. Sen mukaan todennäköisesti kiinni otettuja lapsia on vieläkin enemmän.

Raportin mukaan ainakin 410 000 lasta on vankilassa. Osa on vangittu rikoksista, jotka eivät aikuisille ole rikoksia, kuten alkoholin käyttö, tottelemattomuus tai koulupinnaus. Siirtolaislapsia puolestaan on säilöön otettuina 77 maassa yhteensä 330 000.

Vapaudenriisto aiheuttaa raportin mukana lapsille muun muassa ahdistusta, masennusta, itsemurha-ajatuksia ja posttraumaattista stressiä, raportissa kerrotaan.

Tutkimus käsittelee muun muassa oikeudellisista syistä kiinniotettuja lapsia, siirtolaislapsia, vankilassa huoltajan kanssa eläviä sekä aseellisen konfliktin tai kansallisen turvallisuuden takia kiinni otettuja lapsia.

Raportin mukaan aseellisten konfliktien ja kansallisen turvallisuuden takia kiinni otettujen lasten määrä on kasvanut. Taustalla ovat rajut terrorismin vastaiset toimet, joiden seurauksena lapsia on otettu kiinni muun muassa sosiaalisen median postausten takia.

Lasten oikeudet ihmisoikeudetlapsetlakioikeus ja rikos

Lue myös

Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Vauva, nainen ja mies

Terveys- ja lapsijärjestöt: Keuhkokuumetta pitää torjua ponnekkaammin – Tappaa enemmän lapsia malaria ja ripuli yhteensä

Keuhkokuumetta voi torjua rokotteella ja hoitaa antibiooteilla, mutta käytännössä monet lapset jäävät ilman hoitoa. Järjestöjen vetoomuksen mukaan myöskään taudin tutkimustyötä ei rahoiteta riittävästi.
Lapsimorsian ihmisjoukon keskellä Indonesiassa

Indonesia kielsi lapsiavioliitot – ”Suuri virstanpylväs”

Indonesia nosti tyttöjen avioitumisen alaikärajaa. Lakimuutoksen lisäksi tarvitaan myös paljon asennetyötä, sillä esimerkiksi nouseva konservatiivinen liike lisää lapsiavioliittojen suosiota.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.