Uutiset Ilmastopolitiikka

Yhä useammat yritykset hinnoittelevat hiilipäästönsä

Yhdysvaltalaisselvityksen mukaan monet yritykset maksavat hiilipäästöistään vakuuttaakseen sijoittajat siitä, että ne ovat tietoisia ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä.
Savupilvi tehtaan piippujen yläpuolella
Kasvihuonekaasupäästöt ovat alkaneet kiinnostaa myös yrityksiä. (Kuva: Kibae Park / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Kasvava määrä yrityksiä on ryhtynyt hinnoittelemaan sisäisesti hiilidioksidipäästönsä. Tavoitteena on valmistautua ilmastonmuutoksen liiketoiminnalle aiheuttamiin riskeihin sekä rahoittaa vähäpäästöisiä ratkaisuja, käy ilmi tuoreesta yhdysvaltalaisselvityksestä.

Ilmastonmuutokseen ratkaisuja kehittävän Centre for Climate and Energy Solutionsin tekemän selvityksen mukaan hinnoittelussa on monenlaisia tapoja. Monet yritykset esimerkiksi mittaavat hiilidioksidipäästönsä ja maksavat sitten jokaista tonnia kohti tietyn summan.

Esimerkiksi ohjelmistojätti Microsoft maksaa sähkönkulutuksensa sekä työntekijöiden lentomatkojen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä 5–10 dollaria tonnilta. Tuotto käytetään uusiutuvan energian ostamiseen, energiatehokkuuden lisäämiseen, e-jätteen kierrätykseen sekä päästökompensaatioiden ostamiseen, tutkimuksessa kerrotaan.

Päästöjen vähentämisen lisäksi hiilen hinnoittelun tarkoituksena on vastata osakkeen omistajien huoleen ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä. Samalla muun muassa lisätään kilpailukykyä, valmistaudutaan tulevaisuudessa voimaan astuvaan sääntelyyn sekä osoitetaan vastuullisuutta, tutkimuksessa kerrotaan.

Hiilipäästöjen hinta vaihtelee paljon: 2 dollarista jopa 893 dollariin per tonni. Hinta itsessään ei kuitenkaan ole välttämättä tärkeä, vaan hinnoittelu on signaali siitä, että yritys on ymmärtänyt päästöillä olevan kustannuksia, tutkimuksessa kerrotaan.

Tutkimus perustuu muun muassa yritysten kanssa tehtyihin haastatteluihin sekä aiempaan tutkimustietoon.

Esimerkiksi viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan yli 1 200 yritystä ympäri maailman on ryhtynyt tai ryhtymässä sisäiseen hiilipäästöjen hinnoitteluun, mikä on lähes neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Useimmat tulevat Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta, mutta myös Brasilian, Kiinan, Intian, Meksikon ja Etelä-Korean yritykset ovat kiinnostuneita hiilen hinnoittelusta, tutkimuksessa kerrotaan.

Ilmastopolitiikka talousliiketoimintayhtiötilmastonmuutos

Lue myös

Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat