Viljelmien vahtikoira | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Viljelmien vahtikoira

Eteläafrikkalainen ympäristöaktivisti Wally Menne pitää teollisuusmaiden metsityshankkeita kehitysmaissa kolonialismina. Menne vieraili viime viikolla Siemenpuu-järjestössä, jonka tuella Mennen järjestö Timberwatch on tutkinut norjalaisyrityksen hanketta Tansaniassa.

Vauraiden teollisuusmaiden päästövähennysprojektit kehitysmaissa eivät ole aina pelkkää hyväntekeväisyyttä.

”Nykyisiä toimintatapoja voi hyvin pitää uusina kolonialismin muotoina”, puuskahtaa Wally Menne Timberwatch-koalitiosta. ”Yritämme lisätä ihmisten tietoisuutta tästä ja osallistua keskusteluihin, jotteivät epäoikeudenmukaiset suunnitelmat toteutuisi.”

Timberwatch on eteläafrikkalaisten kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, jonka huolenaiheena ovat teollisten metsäistutusten haitat ihmisille ja ympäristölle. Esimerkiksi Norja on istuttanut laajoja viljelmiä Tansanian Ideteen, mikä huolettaa Menneä. Aikaisemmin istutuksia on tehty lähinnä edullisen puutavaran saamiseksi, mutta nyt hyöty halutaan maksimoida.

”Norjalainen Green Resources -yhtiö pyrkii saamaan nämä yksilajiset plantaasi-istutukset CDM-sopimuksen piiriin, jolloin maa saisi tästä hyvästä päästöoikeuksia. Plantaasien hyödyt ilmastonmuutoksen torjumisessa ovat kuitenkin hyvin kiistanalaiset”, hän toteaa.

CDM (Clean Development Mechanism) on Kioton ilmastosopimuksen ”puhtaan kehityksen mekanismi”, jossa teollisuusmaa rahoittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa kehitysmaassa. Suomi on toteuttanut viime vuosina etenkin pienvesivoiman rakentamiseen liittyviä hankkeita.

Mennen mukaan tämä uusi kolonialismi eroaa menneestä siinä, että valtaa käyttävät nyt kansallisvaltioiden sijaan suuryritykset. Norjankin hallitus tukee Green Resourcesin Tansanian-projektia, ja miksipä ei tukisi – Norja tarvitsee kipeästi päästöoikeuksia turvatakseen asemansa merkittävänä öljyn tuottajana ja viejänä.

Lopputuloksena jopa päästöjen kasvuTimberwatch syntyi 1990-luvun puolessavälissä, jolloin alettiin ymmärtää teollisten viljelmien aiheuttamat ongelmat. Ensin kiinnitettiin huomiota yksinomaan plantaasien biologisiin vaikutuksiin , mutta myöhemmin on havaittu ilmiöllä olevan myös sekä sosiaalinen että taloudellinen ulottuvuus.

”Alueet, joille on istutettu lähinnä eukalyptusta ja vieraita mäntylajeja, eivät ole olleet mitään joutomaata vaan eläviä ekosysteemejä kuten ruohomaita. Nämä elinpiirit ovat nyt tuhoutuneet, ja päästövaikutus saattaa loppujen lopuksi olla jopa negatiivinen-etenkin kun puut kasvatetaan vain kaadettavaksi.” Yksilajinen viljelmä ei ole lainkaan niin tehokas hiilinielu kuin monilajinen, luonnollinen ympäristö.

Timberwatch on nostanut esille myös alkuperäiskansojen oikeudet.

”Alkuperäiskansojen maiden valtaaminen teolliseen käyttöön vie paikallisilta metsästys- ja viljelymaita, ja käytetyt lannoitteet myrkyttävät maaperän ja vesistöt”, Wally Menne kertoo.

”Ihmisillä ei ole enää työtä eikä edes riittävästi ruokaa. Lisäksi alkuperäiskansojen kulttuurinen identiteetti on rapautunut pahasti, kun perinteisen elämäntavan edellytykset on viety.”

Pitkän linjan räksyttäjä

Wally Menne on ollut mukana ympäristöliikkeessä jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Vaikka apartheid on jo historiaa, kansalaisjärjestötyössä mustien ja valkoisten asemat eroavat yhä toisistaan.

”Mustien on ollut vaikea tulla mukaan monesti jo siksi, että etäisyydet ovat olleet hankalia, ja viime aikoina mustat nuoret ovatkin alkaneet perustaa omia järjestöjään. Niiden on kuitenkin ollut haasteellista esimerkiksi saada rahoitusta.”

Timberwatchissa mukana olevat, monenlaiset järjestöt tuovat koalition toimintaan erilaisia näkökulmia. Puunkasvatuskysymykset ovat kiinnittäneet huomion myös geeniteknologiaan liittyviin ongelmiin ja bioturvallisuuteen.

Menne näkee yhteenliittymän roolin lähinnä keskustelijana ja valistajana, vääryyksien havaitsijana ja niistä metelöivänä. Päätökset tekevät muut.

”Olemme vahtikoira”, hän toteaa.


Lähteet

Hanna Matinpuro: Hiilinielujen istutukset Tansaniassa: ketkä kaikki hyötyvät? Kirjassa Hakkarainen&Käkönen (toim): Kenen ilmasto? Like 2010.

Ulkoministeriö

Timberwatch



Lisää uusi kommentti