Uutiset

Vesimittarikeijuja ja imetystä metsässä – Kansalaisaktivismi saa uusia muotoja Euroopan laidoilla

Luovat ruohonjuuritason liikkeet yrittävät muuttaa yhteiskuntaa etenkin Euroopan laita-alueilla. Puolassa äidit ovat ryhtyneet imettämään metsissä suojellakseen ympäristöä.
Imettäviä naisia hakatussa metsässä
Lakiuudistuksen seurauksena kiihtynyt metsien hakkuu Puolassa herätti pienten lasten äidit protestoimaan. He jakavat somessa kuvia itsestään imettämässä kannonnokassa. (Kuva: Tomasz Wiech / IPS)

(IPS) -- Kannonnokassa istuen lapsiaan imettävät puolalaisäidit ja vesimittareita näkymättömiin taikovat irlantilaiset ”keijut” ovat esimerkkejä uudenlaisesta kansalaisaktivismista, joka nostaa päätään erityisesti Euroopan reuna-alueilla.

Puolassa tuli vuonna 2017 voimaan laki, joka poisti yksityisiltä metsänomistajilta joukon velvoitteita. Enää ei tarvita hakkuulupia eikä hakkuista tarvitse ilmoittaa viranomaisille. Laki ei myöskään velvoita istuttamaan uusia puuntaimia. Se on johtanut kiivaaseen puunkaatoon eri puolilla maata.

”Tunsin tarvetta tehdä jotakin, mutta puolivuotias vauva rajoitti mahdollisuuksiani. Päätin istua joka päivä uudelle kannolle imettämään ja jakaa kuvan itsestäni sosiaalisessa mediassa”, puolalainen taiteilija Cecylia Malik kertoo. Sadat muut imettävät äidit noudattivat esimerkkiä.

Puolan hallitus ei ole muuttanut metsälakia, mutta kansalaisten ympäristötietoisuuden kasvu sai aikaan sen, että toinen kiistanalainen ympäristölakialoite on toistaiseksi hyllytetty.

Malik kertoi toiminnastaan marraskuussa Belgian Ghentissä järjestetyssä Taide organisoi toivoa -tapahtumassa. Eri puolilta Eurooppaa saapuneet aktivistit vaihtoivat kokemuksia kampanjoista, joita yhä useammin toteutetaan taidevetoisesti.

”Kohti pimeimpiä aikoja”

Irlannissa korotettiin vesimaksuja roimasti vuonna 2014. Asukkaat yrittivät estää vesimittarien asentamista taloihinsa, ja kansanliike paisui mielenosoituksiksi, jotka päättyivät usein tunnettujen artistien konserttiin.

Kampanja sai hallituksen alentamaan vesimaksua 75 prosenttia, mutta lopullisia päätöksiä odotetaan yhä. Asukkaiden avuksi on tullut ”mittarikeijuja”, jotka käyvät tekstiviestin saatuaan poistamassa vesimittarin yön pimeydessä.

Protestiliikkeen johtajiin kuuluva Brendan Ogle kertoi Ghentissä, että ”vaikka edistymme joissakin asioissa, valumme samalla taaksepäin kohti kaikkein pimeimpiä aikoja.”

Dublin on ohittanut Pariisin ja Lontoon Euroopan kalleimpana kaupunkina, ja otteet kovenevat.  ”Valtasimme tyhjän rakennuksen asunnottomien kodiksi, mutta lopulta meidät häädettiin oikeuden päätöksellä, jonka mukaan yksityisomaisuuden suoja on tärkeämpi kuin apu asunnottomille.”

Oglen mukaan taloon majoitetuista ihmisistä 24 on kuollut kadulle häätöä seuranneen vajaan 1,5 vuoden aikana.

Reunoilla radikalisoidutaan

Ghentin kokoontuminen oli huipennus tutkimusmatkoille, joita joukko taiteilijoita, toimittajia ja aktivisteja teki Euroopassa 2016–2017. He kokosivat tietoa 60:stä ruohonjuuritason kansanliikkeestä etsien vaihtoehtoja kyynisyydelle ja välinpitämättömyydelle, jotka yleistyvät Euroopassa.

Ghentissä toimivan sosiaalis-taiteellisen Victoria Deluxe -liikkeen johtaja Dominique Willaert ei yllättynyt siitä, että luovaa kansalaistoimintaa löytyi erityisesti Euroopan reunoilta, muun muassa Balkanilta.

”Mielikuvitus ja aktivismi on Euroopan ulkorajoilla paljon radikaalimpaa kuin Länsi-Euroopassa, jossa etsitään kompromisseja valtakoneiston kanssa. Kierrellessämme eri maissa huomasimme, että laita-alueiden asukkaat eivät koe kuuluvansa Eurooppaan. Kutsuimme heitä tapaamiseemme tuomaan uusia virikkeitä”, Willaert kertoo.

Hänen mukaansa vieraantuneisuus on suurinta siellä, minne Euroopan unioni on määrännyt kovimmat vyönkiristystoimet.

politiikkaaktivismikansalaisyhteiskunta PuolaIrlanti Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla