Uutiset

Vesimittarikeijuja ja imetystä metsässä – Kansalaisaktivismi saa uusia muotoja Euroopan laidoilla

Luovat ruohonjuuritason liikkeet yrittävät muuttaa yhteiskuntaa etenkin Euroopan laita-alueilla. Puolassa äidit ovat ryhtyneet imettämään metsissä suojellakseen ympäristöä.
Imettäviä naisia hakatussa metsässä
Lakiuudistuksen seurauksena kiihtynyt metsien hakkuu Puolassa herätti pienten lasten äidit protestoimaan. He jakavat somessa kuvia itsestään imettämässä kannonnokassa. (Kuva: Tomasz Wiech / IPS)

(IPS) -- Kannonnokassa istuen lapsiaan imettävät puolalaisäidit ja vesimittareita näkymättömiin taikovat irlantilaiset ”keijut” ovat esimerkkejä uudenlaisesta kansalaisaktivismista, joka nostaa päätään erityisesti Euroopan reuna-alueilla.

Puolassa tuli vuonna 2017 voimaan laki, joka poisti yksityisiltä metsänomistajilta joukon velvoitteita. Enää ei tarvita hakkuulupia eikä hakkuista tarvitse ilmoittaa viranomaisille. Laki ei myöskään velvoita istuttamaan uusia puuntaimia. Se on johtanut kiivaaseen puunkaatoon eri puolilla maata.

”Tunsin tarvetta tehdä jotakin, mutta puolivuotias vauva rajoitti mahdollisuuksiani. Päätin istua joka päivä uudelle kannolle imettämään ja jakaa kuvan itsestäni sosiaalisessa mediassa”, puolalainen taiteilija Cecylia Malik kertoo. Sadat muut imettävät äidit noudattivat esimerkkiä.

Puolan hallitus ei ole muuttanut metsälakia, mutta kansalaisten ympäristötietoisuuden kasvu sai aikaan sen, että toinen kiistanalainen ympäristölakialoite on toistaiseksi hyllytetty.

Malik kertoi toiminnastaan marraskuussa Belgian Ghentissä järjestetyssä Taide organisoi toivoa -tapahtumassa. Eri puolilta Eurooppaa saapuneet aktivistit vaihtoivat kokemuksia kampanjoista, joita yhä useammin toteutetaan taidevetoisesti.

”Kohti pimeimpiä aikoja”

Irlannissa korotettiin vesimaksuja roimasti vuonna 2014. Asukkaat yrittivät estää vesimittarien asentamista taloihinsa, ja kansanliike paisui mielenosoituksiksi, jotka päättyivät usein tunnettujen artistien konserttiin.

Kampanja sai hallituksen alentamaan vesimaksua 75 prosenttia, mutta lopullisia päätöksiä odotetaan yhä. Asukkaiden avuksi on tullut ”mittarikeijuja”, jotka käyvät tekstiviestin saatuaan poistamassa vesimittarin yön pimeydessä.

Protestiliikkeen johtajiin kuuluva Brendan Ogle kertoi Ghentissä, että ”vaikka edistymme joissakin asioissa, valumme samalla taaksepäin kohti kaikkein pimeimpiä aikoja.”

Dublin on ohittanut Pariisin ja Lontoon Euroopan kalleimpana kaupunkina, ja otteet kovenevat.  ”Valtasimme tyhjän rakennuksen asunnottomien kodiksi, mutta lopulta meidät häädettiin oikeuden päätöksellä, jonka mukaan yksityisomaisuuden suoja on tärkeämpi kuin apu asunnottomille.”

Oglen mukaan taloon majoitetuista ihmisistä 24 on kuollut kadulle häätöä seuranneen vajaan 1,5 vuoden aikana.

Reunoilla radikalisoidutaan

Ghentin kokoontuminen oli huipennus tutkimusmatkoille, joita joukko taiteilijoita, toimittajia ja aktivisteja teki Euroopassa 2016–2017. He kokosivat tietoa 60:stä ruohonjuuritason kansanliikkeestä etsien vaihtoehtoja kyynisyydelle ja välinpitämättömyydelle, jotka yleistyvät Euroopassa.

Ghentissä toimivan sosiaalis-taiteellisen Victoria Deluxe -liikkeen johtaja Dominique Willaert ei yllättynyt siitä, että luovaa kansalaistoimintaa löytyi erityisesti Euroopan reunoilta, muun muassa Balkanilta.

”Mielikuvitus ja aktivismi on Euroopan ulkorajoilla paljon radikaalimpaa kuin Länsi-Euroopassa, jossa etsitään kompromisseja valtakoneiston kanssa. Kierrellessämme eri maissa huomasimme, että laita-alueiden asukkaat eivät koe kuuluvansa Eurooppaan. Kutsuimme heitä tapaamiseemme tuomaan uusia virikkeitä”, Willaert kertoo.

Hänen mukaansa vieraantuneisuus on suurinta siellä, minne Euroopan unioni on määrännyt kovimmat vyönkiristystoimet.

politiikkaaktivismikansalaisyhteiskunta PuolaIrlanti Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä