Uutiset

Vesi ja kalat hupenevat Malawijärvestä

Afrikan kolmanneksi suurimman järven pinta on laskenut kaksi metriä 1980-luvulta, kirjoittaa Mabvuto Banda.
(Kuva: Jason Finch / cc 2.0)

(IPS) -- Takavuosina Lloyd Phiri sai Malawijärvestä keskimäärin 5 000 kalaa päivässä, mutta vedenpinnan laskun seurauksena saalis voi nyt jäädä 300 kalaan.

"Tuloni ovat romahtaneet enkä pian pysty maksamaan lasteni koulumaksuja", Phiri valittaa.

Lähes 30 000 neliökilometrin laajuinen Malawi tunnetaan myös nimellä Njassajärvi. Järvi on Afrikan kolmanneksi suurin ja sijaitsee Malawin, Mosambikin ja Tansanian rajalla. Kolme neljäsosaa vesialueesta kuuluu Malawille ja loppu Mosambikille.

Laskeva suunta

Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja metsäkato vaikuttavat kielteisesti Malawijärveen, jonka vedenpinta on alentunut pari metriä 1980-luvun tasosta.

Veden hupeneminen heikentää kalakantoja ja vähentää lajirunsautta, Malawin ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriö arvioi. Järvessä elää noin tuhat kalalajia – enemmän kuin missään muualla. Pelkästään kotoperäisiä kirjoahvenlajeja on sadoittain.

"Tutkimusten mukaan vedenpinta jatkaa laskuaan, sillä sateiden ennustetaan vähenevän ja haihtumisen kiihtyvän", ministeriön pääsihteeri Yanira Mtupanyama sanoo.

Kaloista proteiinia

Malawin 15-miljoonainen väestö saa järven antimista 60 prosenttia proteiinistaan. Suosittu tilapia-kala ja monet muut ovat nyt uhanalaisia.

"Vuotuinen kalansaalis on kutistunut 20 vuodessa 30 000 tonnista 2 000 tonniin vedenpinnan laskun, liikakalastuksen ja nopean väestönkasvun seurauksena", ympäristönsuojelija Raphael Mwenenguwe kertoo.

Myös viranomaiset arvioivat Malawin kalakannan huvenneen 90 prosenttia. Monen toimeentulo on uhattuna, sillä 1,5 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia järven antamasta ruoasta sekä kuljetus- ja muista palveluista.

Ympäristöväen huolta ei vähennä tieto, jonka mukaan järvessä saattaa piillä runsaita öljy- ja kaasuvarantoja. Lähistöllä sijaitsevassa Karongassa toimii jo uraanikaivos.

Asukkaat suojelevat

Nguwon kalastajakylän 18 000 perhettä eivät tyydy päivittelemään järven tuhoutumista. Kyläkomitean edustajat ovat usean vuoden ajan käyneet väenkokouksissa, kuten häissä ja hautajaisissa, puhumassa järven suojelutarpeesta, puheenjohtaja Ibrahim Kachinga kertoo.

Viranomaiset ovat kieltäneet tehopyynnin järvellä kalojen kutuaikaan loka–marraskuussa, ja komitea painottaa, että sääntöjä rikkovilla ei ole asiaa järvelle.

"Kannustamme myös opettajia kouluissa ja päiväkodeissa neuvomaan lapsiamme järven suojelussa", Kachinga sanoo.

ruokaväestöympäristöeläimetilmastonmuutos MalawiMosambikTansania Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.