Uutiset

Vesi ja kalat hupenevat Malawijärvestä

Afrikan kolmanneksi suurimman järven pinta on laskenut kaksi metriä 1980-luvulta, kirjoittaa Mabvuto Banda.
(Kuva: Jason Finch / cc 2.0)

(IPS) -- Takavuosina Lloyd Phiri sai Malawijärvestä keskimäärin 5 000 kalaa päivässä, mutta vedenpinnan laskun seurauksena saalis voi nyt jäädä 300 kalaan.

"Tuloni ovat romahtaneet enkä pian pysty maksamaan lasteni koulumaksuja", Phiri valittaa.

Lähes 30 000 neliökilometrin laajuinen Malawi tunnetaan myös nimellä Njassajärvi. Järvi on Afrikan kolmanneksi suurin ja sijaitsee Malawin, Mosambikin ja Tansanian rajalla. Kolme neljäsosaa vesialueesta kuuluu Malawille ja loppu Mosambikille.

Laskeva suunta

Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja metsäkato vaikuttavat kielteisesti Malawijärveen, jonka vedenpinta on alentunut pari metriä 1980-luvun tasosta.

Veden hupeneminen heikentää kalakantoja ja vähentää lajirunsautta, Malawin ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriö arvioi. Järvessä elää noin tuhat kalalajia – enemmän kuin missään muualla. Pelkästään kotoperäisiä kirjoahvenlajeja on sadoittain.

"Tutkimusten mukaan vedenpinta jatkaa laskuaan, sillä sateiden ennustetaan vähenevän ja haihtumisen kiihtyvän", ministeriön pääsihteeri Yanira Mtupanyama sanoo.

Kaloista proteiinia

Malawin 15-miljoonainen väestö saa järven antimista 60 prosenttia proteiinistaan. Suosittu tilapia-kala ja monet muut ovat nyt uhanalaisia.

"Vuotuinen kalansaalis on kutistunut 20 vuodessa 30 000 tonnista 2 000 tonniin vedenpinnan laskun, liikakalastuksen ja nopean väestönkasvun seurauksena", ympäristönsuojelija Raphael Mwenenguwe kertoo.

Myös viranomaiset arvioivat Malawin kalakannan huvenneen 90 prosenttia. Monen toimeentulo on uhattuna, sillä 1,5 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia järven antamasta ruoasta sekä kuljetus- ja muista palveluista.

Ympäristöväen huolta ei vähennä tieto, jonka mukaan järvessä saattaa piillä runsaita öljy- ja kaasuvarantoja. Lähistöllä sijaitsevassa Karongassa toimii jo uraanikaivos.

Asukkaat suojelevat

Nguwon kalastajakylän 18 000 perhettä eivät tyydy päivittelemään järven tuhoutumista. Kyläkomitean edustajat ovat usean vuoden ajan käyneet väenkokouksissa, kuten häissä ja hautajaisissa, puhumassa järven suojelutarpeesta, puheenjohtaja Ibrahim Kachinga kertoo.

Viranomaiset ovat kieltäneet tehopyynnin järvellä kalojen kutuaikaan loka–marraskuussa, ja komitea painottaa, että sääntöjä rikkovilla ei ole asiaa järvelle.

"Kannustamme myös opettajia kouluissa ja päiväkodeissa neuvomaan lapsiamme järven suojelussa", Kachinga sanoo.

ruokaväestöympäristöeläimetilmastonmuutos MalawiMosambikTansania Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset