Venäjän armeijan väkivaltakulttuuri tappaa sotilaita

Venäjän puolustusministeriö on myöntänyt, että noin 350 venäläissotilasta on kuollut tänä vuonna. Sotilaiden äitien ihmisoikeusjärjestö syyttää puolustusministeriötä todellisten lukujen peittämisestä. Järjestön mukaan noin 3 000 asevelvollista kuolee vuosittain hakkaamiseen tai tekee simputuksen vuoksi itsemurhan.

Puolustusministeriön mukaan Tshetshenian taisteluissa kuoli tammi-kesäkuussa 38 ja liikenneonnettomuuksissa 171 sotilasta. Itsemurhia ministeriö myöntää 101 ja kuolemaan päättyneitä simputuksia 8.

Sotilassyyttäjä Alexander Savenkov on jo aiemmin varoittanut rikollisuusaallosta ja uusien asevelvollisten simputuksen lisääntymisestä Venäjän armeijassa.

"Simputusrikkomusten määrä on kasvanut armeijassa 25 prosentin vuosivauhtia kahden viime vuoden ajan. Nyt jo liki joka kolmas armeijarikos liittyy simputukseen", Savenkov sanoi.

Kaikkien venäläisten nuorten miesten täytyy suorittaa kahden vuoden pakollinen asepalvelus. Käytännössä monet varsinkin varakkaista ja vaikutusvaltaisista perheistä tulevat nuoret onnistuvat laistamaan velvollisuudesta.

Sotilaitten äitien liiton puheenjohtaja Valentina Melnikova arvioi, että noin puolet vanhemmista, joiden lapset ovat tappaneet itsensä asepalveluksen aikana, pitää syynä sietämätöntä henkistä painetta ja kurjia elinoloja.

Äitien järjestö aikoo kartoittaa venäläisten yleistä mielipidettä asevelvollisuudesta luopumiseen.

Armeija on ennenkin yrittänyt aliarvioida taistelutehtävien ulkopuolella kuolleiden venäläissotilaiden määrää.

Puolustusministeri Sergei Ivanov sanoi taannoin, että vuonna 2003 kuoli 337 venäläissotilasta. Hetken päästä pääesikunnan kakkosmies kenraaliluutnantti Viktor Buslovski ilmoitti kolme kertaa niin suuren luvun.

"Tällaiset arviot ovat kerta kaikkiaan epäluotettavia. Armeija haluaa esittää huonon tilanteen parhain päin", puolustusasiantuntija ja lehtimies Alexander Golts sanoo.

Kreml ja puolustusministeriö yrittävät säilyttää Neuvostoliitolta perimänsä valtavan, asevelvollisuuspohjaisen armeijan. Venäjän armeijassa palvelee noin 1,2 miljoonaa sotilasta ja 0,9 miljoonaa siviilihenkilöä.

Hallitus rahoittaa jättiarmeijaa ruplamäärällä, joka puolustusasiantuntijoiden mukaan riittäisi vain 500 000 miehelle. Vaikka Venäjällä on suunnilleen sama määrä aseita kuin Yhdysvalloilla, Venäjän puolustusbudjetti on pieni verrattuna Yhdysvaltain vastaavaan.

Seitsemän viime vuoden aikana Venäjän puolustusmenot ovat kasvaneet, mutta asevelvollisten kurja tilanne ei ole parantunut.

"Venäjän yritys ylläpitää neuvostotyyppistä armeijaa väistämättä johtaa kehnoon palkkaan sotilaille", Golts sanoo.

Presidentti Vladimir Putinin mukaan tärkeintä on nyt panostaa nopean toiminnan joukkoihin. Niille tarvitaan uutta tekniikkaa ja laadukkaita sotilaita. "Meidän täytyy jatkaa armeijan ja laivaston varustamista uusimmilla aseilla ja sotilasteknologialla."

Putin mainitsee kiireellisyyslistan häntäpäässä myös sotilaiden sosiaalisen hyvinvoinnin ja majoitusolojen parantamisen. Venäjän hallitus kaavailee kahden miljardin ruplan (noin 60 miljoonan euron) investointia sotilasasumuksiin.