Valtiottomat kansat kokoavat voimiaan
Maailmassa on lukuisia "valtiottomia kansoja", joiden elinympäristöt vaihtelevat Gazan pakolaisleireistä Amazonin viidakkoon.
Maailmassa on lukuisia "valtiottomia kansoja", joiden elinympäristöt vaihtelevat Gazan pakolaisleireistä Amazonin viidakkoon.
Valtiottomien kansojen edustajat kokoontuivat tämänvuotisessa Maailman sosiaalifoorumissa (WSF), joka pidettiin tammi-helmikuun vaihteessa Brasiliassa.
Yhteinen vastustaja on "ajatus imperialistisesta kansallisvaltiosta maailman ainoana mahdollisena hallintorakenteena", politiikantutkija Quim Arrufat sanoo.
Hän hoitaa kansainvälisiä suhteita Espanjan Barcelonassa toimivassa Escarrén etnisten vähemmistöjen ja kansojen kansainvälisessä keskuksessa (Ciemen). Laitos järjesti WSF:n valtiottomia kansoja koskevan ohjelman.
Arrufat korostaa, että Ciemen ei vaadi esimerkiksi palestiinalaisille omaa valtiota, vaan oikeutta päättää asiasta itse.
Aiheelle omistetussa WSF:n teltassa esiteltiin kartalla 32 valtiotonta kansaa, mutta järjestäjien mukaan niitä on paljon enemmän.
Tunnetuimpia tapauksia ovat palestiinalaiset, baskit, romanit, kurdit, tiibetiläiset ja Länsi-Saharan sahrawit, mutta joukkoon kuuluvat myös monet Etelä-Amerikan intiaanikansat ja Australian aboriginaalit.
Bolivian ja Ecuadorin uusissa perustuslaeissa määritelty "monikansallinen valtio" voi Arrufatin mukaan tarjota yhden ratkaisumallin. Se ei kuitenkaan toimi kaikkialla. Esimerkiksi pakolaisiksi ajettujen sahrawien pitäisi päästä palaamaan kotimaahansa.
Hän syyttää Euroopan koko maailmaan levittämää mallia, jonka tuloksena jopa YK:ssa ovat edustettuina vain kansallisvaltiot.
Mallista on seurannut lukemattomia sotia ja selkkauksia, mutta valtiottomien kansojen asiasta ei 20 vuotta sitten saanut edes puhua. Asia on uusi ja ongelmat vaikeita, Arrufat sanoo.
Euroopassakin on paljon valtiottomista kansoista johtuvia jännitteitä aina Skotlannista Korsikalle.
Arrufat muistuttaa eriarvoisuudesta Euroopan unionissa: katalaani, jota puhuu seitsemän miljoonaa ihmistä Espanjan Kataloniassa, ei kuulu EU:n virallisiin kieliin, mutta 400 000 puhujan maltan kieli kuuluu, koska heillä on oma valtio.
Valtiottomien kansojen edustajat kokoontuivat tämänvuotisessa Maailman sosiaalifoorumissa (WSF), joka pidettiin tammi-helmikuun vaihteessa Brasiliassa.
Yhteinen vastustaja on "ajatus imperialistisesta kansallisvaltiosta maailman ainoana mahdollisena hallintorakenteena", politiikantutkija Quim Arrufat sanoo.
Hän hoitaa kansainvälisiä suhteita Espanjan Barcelonassa toimivassa Escarrén etnisten vähemmistöjen ja kansojen kansainvälisessä keskuksessa (Ciemen). Laitos järjesti WSF:n valtiottomia kansoja koskevan ohjelman.
Arrufat korostaa, että Ciemen ei vaadi esimerkiksi palestiinalaisille omaa valtiota, vaan oikeutta päättää asiasta itse.
Aiheelle omistetussa WSF:n teltassa esiteltiin kartalla 32 valtiotonta kansaa, mutta järjestäjien mukaan niitä on paljon enemmän.
Tunnetuimpia tapauksia ovat palestiinalaiset, baskit, romanit, kurdit, tiibetiläiset ja Länsi-Saharan sahrawit, mutta joukkoon kuuluvat myös monet Etelä-Amerikan intiaanikansat ja Australian aboriginaalit.
Bolivian ja Ecuadorin uusissa perustuslaeissa määritelty "monikansallinen valtio" voi Arrufatin mukaan tarjota yhden ratkaisumallin. Se ei kuitenkaan toimi kaikkialla. Esimerkiksi pakolaisiksi ajettujen sahrawien pitäisi päästä palaamaan kotimaahansa.
Hän syyttää Euroopan koko maailmaan levittämää mallia, jonka tuloksena jopa YK:ssa ovat edustettuina vain kansallisvaltiot.
Mallista on seurannut lukemattomia sotia ja selkkauksia, mutta valtiottomien kansojen asiasta ei 20 vuotta sitten saanut edes puhua. Asia on uusi ja ongelmat vaikeita, Arrufat sanoo.
Euroopassakin on paljon valtiottomista kansoista johtuvia jännitteitä aina Skotlannista Korsikalle.
Arrufat muistuttaa eriarvoisuudesta Euroopan unionissa: katalaani, jota puhuu seitsemän miljoonaa ihmistä Espanjan Kataloniassa, ei kuulu EU:n virallisiin kieliin, mutta 400 000 puhujan maltan kieli kuuluu, koska heillä on oma valtio.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia