Uutiset Kongon konflikti

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä. (Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Avustustyötä tekevä Norjan pakolaisneuvosto (NRC) varoittaa Kongon demokraattisen tasavallan humanitaarisesta kriisistä. Avustusjärjestöt ovat yhä suuremmissa vaikeuksissa yrittäessään jakaa apua kaikille tarvitseville.

”Maailman johtajilta ja yleisöltä on jäänyt ymmärtämättä, että Kongon sodat ovat palanneet valtavan laajoina. Aseistetut miehet hyökkäävät ja käyttävät hyväkseen puolustuskyvyttömiä lapsia ja naisia joka päivä ja ajavat miljoonia pakosalle. --- Kongon kriisi on yksi maailman pahimmista, mutta kukaan ei näytä piittaavan”, sanoo NRC:n pääsihteeri Jan Egeland tiedotteessa.

Kongossa on ollut tämän tästä sisällissotia ja erilaisia kahakoita, mutta etniset ja aseistettujen ryhmien väliset taistelut sekä taistelut maan armeijan kanssa ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun maan presidentti Joseph Kabila kieltäytyi astumasta syrjään virkakautensa päätyttyä vuonna 2016.

Nyt maassa on 4,5 miljoonaa pakolaista ja ruokapulasta kärsii noin 3,2 miljoonaa ihmistä. Yhteensä humanitaarista apua tarvitsee yli 13 miljoonaa ihmistä. YK:n ruokaohjelma WFP kertoo lisänneensä käteisavun jakelua itäisellä Kasain alueella, mutta se ei vielä riitä.

”Olemme osoittaneet, että pystymme toimittamaan apua, mutta riittävän laajuuden saavuttamiseksi taisteluiden on loputtava ja avunantajien on lisättävä apua”, sanoi järjestön edustaja Claude Jibidar perjantaina.

NRC:n mukaan kriisin keskiöksi on painottumassa itäinen Pohjois-Kivun maakunta, jossa jo 1,2 miljoonaa ihmistä on paennut. Silti YK on siirtänyt rahoitusta muille alueille, Egeland kritisoi.

”Avustusjärjestöt joutuvat pelaamaan hupenevien varojen kanssa. Se on hengenvaarallista arpapeliä siitä, kuka häviää ja kuka voittaa – tappavin panoksin.”

YK ja humanitaariset järjestöt julkaisivat tammikuussa 1,36 miljardin euron suuruisen apuvetoomuksen Kongoon. Se on suurin maalle koskaan julkaistu vetoomus.

Kongon konflikti avustustyökatastrofiapupakolaisetkonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.