Uutiset Kongon konflikti

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa. (Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0 )

Miljoonat ihmiset tarvitsevat nopeasti humanitaarista apua Kongon demokraattisessa tasavallassa. Avustusjärjestöt ovat tällä viikolla varoittaneet, että aika ihmishenkien pelastamiseksi uhkaa loppua kesken, ellei rahoitusta saada lisää.

”Jos emme saa riittävää rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan. Haluan olla tässä selkeä. -- Lapset kuolevat ensin. Ja se on fakta”, sanoi YK:n alaisen Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) operaatiojohtaja Jean-Philippe Chauzy keskiviikkona.

Sisäistä konfliktia paenneet kongolaisviljelijät ovat nyt joutuneet  jättämään välistä kolme peräkkäistä istutuskautta, mikä tarkoittaa, että ihmisillä ei ole juuri mitään syötävää. Ruoka-apua ei ole riittävästi, ja esimerkiksi joulukuussa 3,2 miljoonasta ruokapulasta kärsivästä vain 12,5 prosenttia sai apua, YK-järjestöt kertoivat eilen.

Afrikan suurimpiin maihin kuuluva Kongo on ollut epävakaa vuosien ajan, mutta tilanne on pahentunut sen jälkeen, kun lounaisella Kasain alueella puhkesi etnisiä taisteluita vuonna 2016. Lisäksi maan presidentti Joseph Kabila kieltäytyi astumasta virastaan ja on lykännyt vaaleja jo toistamiseen. Samaan aikaan muiden sissiryhmien toiminta on lisääntynyt.

Tilanne on heikentynyt nopeasti: Kongossa on nyt noin 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, joista peräti 1,9 miljoonaa pakeni viime vuonna. Ruokapulasta kärsivien määrä on noussut vuodessa 30 prosenttia. Viime vuonna maassa alkoi myös pahin koleraepidemia 15 vuoteen.

”Viime vuosi on ollut yksi vaikeimmista miljoonille siviileille. Armoton väkivallan, tautien, aliravitsemuksen ja ihmishenkien menettämisen kierre on vaatinut veronsa perheiltä. --- Kamppailemme yhden maailman suurimman, akuuteimman ja monimutkaisimman humanitaarisen kriisin kanssa”, sanoi YK:n humanitaarinen koordinaattori Kim Bolduc eilen.

Heikon turvallisuustilanteen ja maan huonon infrastruktuurin lisäksi avun toimittamista perille vaikeuttaa rahapula. Viime vuonna tarvitusta avusta vain puolet saatiin kasaan.

”Rahoitustaso on alimmillaan vuosiin. Kongo näyttää pudonneen monien avunantajien kartalta aikana, jolloin humanitaariset tarpeet kasvavat”, Chauzy toteaa.

Humanitaariset järjestöt julkaisivat eilen 1,68 miljardin dollarin eli noin 1,36 miljardin euron suuruisen apuvetoomuksen Kongoon. Se on suurin maalle koskaan julkaistu vetoomus. Yhteensä 13,1 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua; rahoilla autettaisiin 10,5:tä miljoonaa.

Suomi lisäsi viime vuoden lopulla Kongon humanitaarista rahoitusta miljoonalla eurolla.

Kongon konflikti avustustyökatastrofiapupakolaisetruokakonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.
(Kuva:
Myriam Asmani
/
MONUSCO
/
CC BY-SA 2.0
)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Rauhanturvaaja ja siviileitä Kongon demokraattisessa tasavallassa
YK:n rauhanturvaaja Lukalengen alueella Kasaissa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Väkivalta on rauhoittunut Kasaissa viime kuukausina, mutta sadat tuhannet ovat yhä paossa.
(Kuva:
MONUSCO/Force
/
CC BY-SA 2.0
)

Nälkäkuolema uhkaa 250 000:ta lasta Kongossa

Ihmisiä on alkanut palata väkivallan riivaamalle Kongon Kasain alueelle tilanteen rauhoituttua, mutta monen viljelykset ovat tuhoutuneet. ”Ihmiset haluavat eniten rauhaa”, sanoo WFP:n johtaja David Beasley.
Naiset kuokkivat peltoa Kongon demokraattisessa tasavallassa
Moni maanviljelijänainen on menettänyt miehensä konfliktissa. Viljelyn aloittaminen uudelleen on paras tapa päästä jälleen jaloilleen.
(Kuva:
Myriam Asmani
/
MONUSCO Photos
/
CC BY-SA 2.0
)

Nälänhätä kasvoi rajusti Kongon demokraattisessa tasavallassa

Nälkää näkee nyt arviolta 7,7 miljoonaa ihmistä, mikä on jopa 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Nälähätä johtuu pääosin konfliktin kiihtymisestä.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.