Väestönlasku avaa sisällissodan arpia Sudanissa

Sudanissa väestönlaskenta on äärimmäisen tulenarka kysymys. Etelä-Sudanin hallitus vaati laskentaa lykättäväksi viikolla, koska maan pohjoisosiin sisällissotaa paenneet eivät ole vielä ehtineet palata etelään, mikä voi vaikuttaa merkittävästi väestönlaskennan lopputulokseen.

Laajan maan miljoonien asukkaiden on pitänyt paeta kodeistaan lukuisten konfliktien tieltä. Pahin niistä oli parikymmenvuotinen sisällissota islaminuskoisen pohjoisen sekä kristityn ja animistisen etelän välillä.

Sodassa eteläsudanilainen Sudanin kansan vapautusliike SPLM nousi taisteluun pääkaupungin Khartumin harjoittamaa "sortoa ja syrjäyttämistä" vastaan. Rauhansopimus solmittiin vuonna 2005, ja se takasi Etelä-Sudanille laajan autonomian. Rauhansopimus myös lupasi kunnollisen väestönlaskun, mikä tulisi auttamaan maan öljyvarojen jaossa ja myös vaalipiirien määrittelyssä.

Etelä-Sudanin hallitus ilmoitti huhtikuun puolivälissä haluavansa lykätä väestönlaskentaa vuoden loppuun, jotta pakolaisilla olisi enemmän aikaa suunnata kotiseuduilleen. Kriisineuvotteluissa Sudanin presidentin Omar al-Bashirin kanssa Etelä-Sudanin johtaja ja koko maan varapresidentti Salva Kiir kuitenkin myöntyi siihen, että väestönlaskua lykättiin vain viikolla.

Väestönlasku oli alun perin tarkoitus suorittaa 15.-30.4., mutta nyt – mikäli kaikki menee hyvin – väestö lasketaan 22.4.-7.5.

Väestönlaskua on jo aiemmin lykätty kahdesti sekä taloudellisista että logistisista syistä. Yleisesti pelätään, että mikäli väestönlasku edelleen viivästyy, myös vuodeksi 2009 kaavaillut vaalit viivästyvät.

Etelä-Sudanin hallituksen avainvirkoja hallussaan pitävä vapautusliike SPLM uskoo, että Sudanin hallitus saattaa tahallaan estää ihmisiä palaamasta kotiin, erityisesti kiistellylle, öljyvaroiltaan rikkaalle Abyein alueelle. Näin Khartum vääristelisi väestönlaskun tulosta ja saisi suuremman osan maan öljyrikkauksista.

SPLM on myös tyytymätön päätökseen jättää kysymykset etnisestä taustasta ja uskonnosta väestönlaskentakaavakkeen ulkopuolelle.

Sudanin tilastokeskuksen päällikkö Yasin al-Haj Abdin kuitenkin väittää, että nimenomaan SPLM yrittää ohjailla väestönlaskua omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä sopiviksi.

Abdinin mukaan Sudan on vasta toipunut pahasta kriisistä, jonka olennaisia osia olivat juuri etninen tausta ja uskonto, ja sen vuoksi niitä ei ole hyvä sisällyttää väestönlaskentaan. "Jos SPLM on kiinnostunut tästä tiedosta, miksei se itse kerää sitä väestönlaskun jälkeen?"

SPLM:n mukaan kuitenkin vain virallisen väestönlaskennan yhteydessä kerättynä tätä tietoa pidettäisiin yleisesti riittävän luotettavana.

Etelä-Sudanin väestönlaskukomission puheenjohtaja Isaiah Chol huomauttaa, että identiteetti on Sudanissa hyvin poliittinen kysymys. "Monet näkevät Sudanin yhä etupäässä muslimimaaksi, ja etelän asukkaan haluavat oikaista tämän käsityksen. Tämä on herkkä kysymys niin pohjoiselle kuin etelällekin."

"Rauhan säilymisen kannalta on oleellista jakaa valta ja vauraus oikeudenmukaisesti. Kun tiedämme tarkat numerot, vauraus voidaan jakaa", Chol lisää.

Sudanin väestönlaskun onnistuminen ei vaikuta vain vuoden 2009 parlamenttivaaleihin vaan myös vuodeksi 2011 kaavailtuun kansanäänestykseen Etelä-Sudanin itsenäisyydestä.

Vaikka rauhansopimus solmittiin vuonna 2005, ilmapiiri on kireä monissa osissa Sudania, ja sisällissodan pelätään syttyvän uudestaan. Keski-Sudanissa Abyein öljyalueella on jo ollut etnisyyteen liittyvää väkivaltaa.

SPLM kritisoi Sudania hallitsevaa Kansalliskongressipuoluetta siitä, ettei tämä ole vetänyt sotilaitaan Abyeista, vaikka rauhansopimus niin vaatii.

Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön Human Rights Watchin mukaan Sudanin hallituksen joukkojen viimeaikaisten hyökkäysten tarkoitus voi olla pelotella pakolaisia palaamasta alueelle, mikä vaikuttaisi väestönlaskun tuloksiin Sudanin hallituksen kannalta myönteisesti.