Uutiset

Vaarallisen hauras kunnia




Kunniakulttuureissa suvun mainetta
varjellaan kaikin keinoin, pahimmillaan jopa väkivaltaa käyttäen.
Maahanmuutossa viranomaisten haasteena on tunnistaa kunniaväkivalta ja keksiä
keinot sitä vastaan.

Kunniakulttuureissa suvun mainetta varjellaan kaikin keinoin, pahimmillaan jopa väkivaltaa käyttäen. Maahanmuutossa viranomaisten haasteena on tunnistaa kunniaväkivalta ja keksiä keinot sitä vastaan.

Kunniaväkivallasta ei voi puhua niin kauan kuin sanasta kunnia ei olla yhtä mieltä. Lisäksi julkinen keskustelu sekoittaa toistuvasti perheväkivallan ja kunniaväkivallan keskenään. Viranomaisetkaan eivät osaa aina tunnistaa väkivallan syitä ja seurauksia. Nämä teemat nousivat esille Suomen UNIFEMin seminaarissa maanantaina 18.1.2010.

Suomalainen usein olettaa, että kunnia on jotain henkilökohtaista, jonka loukkaamisesta seuraa vain häpeä tai nolous ja joka on mahdollista paikata vaatimalla hyvitystä. Käsite on kuitenkin monimutkaisempi, Raija Ala-Lipasti Turun naiskeskuksesta huomauttaa. Esimerkiksi turkin kielessä on viisitoista mahdollista käännöstä sanalle "kunnia".

Naisen vaarallinen häpeä

Monissa yhteisöissä miehen kunnia ja naisen häpeä ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Pienikin mahdollisuus naisen siveän maineen turmeltumiseen on uhka miehen kunnialle, mikä puolestaan vaarantaa perheen aseman. Kunnian menettäminen voi aiheuttaa koko suvun sulkemisen pois yhteisöstä.

Tarve varjella kunniaa johtaa monenlaiseen väkivaltaan, jossa myös naiset ovat aktiivisesti mukana, etenkin kontrolloimassa suvun tyttöjä. Samalla halutaan suojella naista kuolemanvaaralta. Rajoittamalla liikkumista, pelottelemalla ja pahoinpitelemällä voidaan varmistaa, ettei edes häpeällisiin juoruihin ole aihetta.

Kunniamurha on äärimmäinen teko, mutta se kohtaa paljon ymmärrystä etenkin kunniaväkivallan ydinalueilla. Kun nainen on tehnyt – tai naiselle on tehty – jotain moraalisesti arveluttavaa, pahin on tapahtunut. Ainoa keino palauttaa suvun kunnia on poistaa kunnian menetyksen aiheuttanut häpeä – siis maineensa menettänyt nainen.

Kunnia- vai perheväkivaltaa?

Julkisessa sanassa sekoitetaan usein kunnia- ja perheväkivalta. Suomalaisia paljon puhuttanut kauppakeskus Sellon joukkosurma sai netissä vellovan rasistisen keskustelun kautta kunniamurhan leiman, vaikka sillä ei ollut mitään tekemistä kunniaväkivallan kanssa. Kunniamurhan erityispiirteisiin kuuluu, että surmaaja on aina miespuolinen lähisukulainen, uhri on lähes aina nainen ja surman syy on suvun julkisesti tahrattu kunnia. Nykyisen tai entisen puolison kyseenalainen velvollisuus se ei ole koskaan.

Ilmiö on ikivanha. Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuomisen mukaan ongelman ydin on patriarkaalisessa kulttuurissa. Kunniaväkivalta ei ole kiinni ihonväristä tai uskonnosta. Riittää, että tytön siveyttä on syytä epäillä loukatun. Häpeä ei katso syyllisyyttä: raiskauksen uhri on menettänyt joka tapauksessa neitsyytensä.

Kunniaväkivalta Suomessa

Tuomisen mukaan viranomaisilla on vaikeuksia tunnistaa kunniaväkivallan uhkaa. Käännytyspäätöksiä tehdään uskomatta turvapaikanhakijan kertomusta kotimaassa odottavasta kunniamurhan vaarasta.

Poliisin tietojen mukaan Suomessa ei ole tehty ainuttakaan kunniamurhaa. UNIFEMin seminaarissa puhuneen rikoskomisario Arto Karalahden mukaan tosin on tapauksia, joissa nainen on saatettu lähettää kotimaahansa tai pakotettu tekemään itsemurha.

Ruotsissa pakotetuiksi epäillyt itsemurhat lisääntyivät kurditaustaisen Fadime Şahindalin surman jälkeen. Syynä tähän on nähty Fadimen murhaa seurannut julkinen paheksunta.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Amoral-hanketta vetävä Marjo van Dijken arvelee, että kunniaväkivaltaa voidaan ehkäistä koulutuksella puolin ja toisin. Väkivallatonta lastenkasvattamista on mahdollista opettaa, osoittaa maahanmuuttajamiehille, että on muitakin tapoja "olla mies". Hyvin tärkeää on myös pyrkiä avaamaan ovia, osoittaa Suomeen saapuneille ihmisille, ettei valtaväestön arki ole sen moraalittomampaa kuin heidänkään.

Sen sijaan puhuminen kunniasta "ongelmana" on virhe. Maahanmuuttajayhteisössä kunniakäsitys on keskeinen osa identiteettiä ja siten yhteisön sisäisen oikeusjärjestelmän perusta. Sellaisena se myös parhaimmillaan toimii. Kunniaväkivallan vastaisessa työssä päähuomion tulisikin olla väkivallassa, ei kunniassa.

siirtolaisuusgenderseksuaalisuuskulttuurietiikka & arvokeskustelu

Tapaus Fadime

Kurditaustaisen Fadime Şahindalin isä ei hyväksynyt tyttärensä seurustelua Patrick-nimisen nuorukaisen kanssa. Edes se ei lievittänyt perheen kunnian kärsimää vauriota, että ei-toivottu poikaystävä oli kuollut auto-onnettomuudessa jo vuonna 1998. Isä ampui Fadimen sisartensa ja äitinsä nähden Uppsalassa 21. tammikuuta 2002.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Silta joen yli Khartumissa Sudanissa

Presidentin eroa vaativat mielenosoitukset kiihtyvät Sudanissa – Turvallisuusjoukot hyökkäsivät sairaalaan

Mielenosoituksissa protestoitiin alun perin leivän ja bensan hinnan nousua, mutta ne laajenivat nopeasti vaatimaan 29 vuotta hallinneen presidentti Omar al-Bashirin eroa.
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas

Palestiina aikoo hakea YK:n täysjäsenyyttä

Palestiinasta tuli tällä viikolla YK:n suurimman blokin, G77-ryhmän, puheenjohtajamaa. Ulkoministeri Riyad Al-Malikin mukaan se aikoo hakea myös YK:n täysjäsenyyttä, vaikka Yhdysvallat onkin ilmoittanut estävänsä sen.
Herkkusieniä, tomaattia, punasipulia ja kurkkua lautasella

Tutkijat kehittivät ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisten terveyden: Yli tuplasti lisää kasviksia, puolet vähemmän lihaa

Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa syödään tällä hetkellä punaista lihaa 6,5 kertaa enemmän kuin pitäisi, Etelä-Aasiassa vain puolet suositellusta. Tutkijat ovat kehittäneet ensimmäisen tieteellisen ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisen terveyden.