Uutiset

Vaarallisen hauras kunnia




Kunniakulttuureissa suvun mainetta
varjellaan kaikin keinoin, pahimmillaan jopa väkivaltaa käyttäen.
Maahanmuutossa viranomaisten haasteena on tunnistaa kunniaväkivalta ja keksiä
keinot sitä vastaan.

Kunniakulttuureissa suvun mainetta varjellaan kaikin keinoin, pahimmillaan jopa väkivaltaa käyttäen. Maahanmuutossa viranomaisten haasteena on tunnistaa kunniaväkivalta ja keksiä keinot sitä vastaan.

Kunniaväkivallasta ei voi puhua niin kauan kuin sanasta kunnia ei olla yhtä mieltä. Lisäksi julkinen keskustelu sekoittaa toistuvasti perheväkivallan ja kunniaväkivallan keskenään. Viranomaisetkaan eivät osaa aina tunnistaa väkivallan syitä ja seurauksia. Nämä teemat nousivat esille Suomen UNIFEMin seminaarissa maanantaina 18.1.2010.

Suomalainen usein olettaa, että kunnia on jotain henkilökohtaista, jonka loukkaamisesta seuraa vain häpeä tai nolous ja joka on mahdollista paikata vaatimalla hyvitystä. Käsite on kuitenkin monimutkaisempi, Raija Ala-Lipasti Turun naiskeskuksesta huomauttaa. Esimerkiksi turkin kielessä on viisitoista mahdollista käännöstä sanalle "kunnia".

Naisen vaarallinen häpeä

Monissa yhteisöissä miehen kunnia ja naisen häpeä ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Pienikin mahdollisuus naisen siveän maineen turmeltumiseen on uhka miehen kunnialle, mikä puolestaan vaarantaa perheen aseman. Kunnian menettäminen voi aiheuttaa koko suvun sulkemisen pois yhteisöstä.

Tarve varjella kunniaa johtaa monenlaiseen väkivaltaan, jossa myös naiset ovat aktiivisesti mukana, etenkin kontrolloimassa suvun tyttöjä. Samalla halutaan suojella naista kuolemanvaaralta. Rajoittamalla liikkumista, pelottelemalla ja pahoinpitelemällä voidaan varmistaa, ettei edes häpeällisiin juoruihin ole aihetta.

Kunniamurha on äärimmäinen teko, mutta se kohtaa paljon ymmärrystä etenkin kunniaväkivallan ydinalueilla. Kun nainen on tehnyt – tai naiselle on tehty – jotain moraalisesti arveluttavaa, pahin on tapahtunut. Ainoa keino palauttaa suvun kunnia on poistaa kunnian menetyksen aiheuttanut häpeä – siis maineensa menettänyt nainen.

Kunnia- vai perheväkivaltaa?

Julkisessa sanassa sekoitetaan usein kunnia- ja perheväkivalta. Suomalaisia paljon puhuttanut kauppakeskus Sellon joukkosurma sai netissä vellovan rasistisen keskustelun kautta kunniamurhan leiman, vaikka sillä ei ollut mitään tekemistä kunniaväkivallan kanssa. Kunniamurhan erityispiirteisiin kuuluu, että surmaaja on aina miespuolinen lähisukulainen, uhri on lähes aina nainen ja surman syy on suvun julkisesti tahrattu kunnia. Nykyisen tai entisen puolison kyseenalainen velvollisuus se ei ole koskaan.

Ilmiö on ikivanha. Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuomisen mukaan ongelman ydin on patriarkaalisessa kulttuurissa. Kunniaväkivalta ei ole kiinni ihonväristä tai uskonnosta. Riittää, että tytön siveyttä on syytä epäillä loukatun. Häpeä ei katso syyllisyyttä: raiskauksen uhri on menettänyt joka tapauksessa neitsyytensä.

Kunniaväkivalta Suomessa

Tuomisen mukaan viranomaisilla on vaikeuksia tunnistaa kunniaväkivallan uhkaa. Käännytyspäätöksiä tehdään uskomatta turvapaikanhakijan kertomusta kotimaassa odottavasta kunniamurhan vaarasta.

Poliisin tietojen mukaan Suomessa ei ole tehty ainuttakaan kunniamurhaa. UNIFEMin seminaarissa puhuneen rikoskomisario Arto Karalahden mukaan tosin on tapauksia, joissa nainen on saatettu lähettää kotimaahansa tai pakotettu tekemään itsemurha.

Ruotsissa pakotetuiksi epäillyt itsemurhat lisääntyivät kurditaustaisen Fadime Şahindalin surman jälkeen. Syynä tähän on nähty Fadimen murhaa seurannut julkinen paheksunta.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Amoral-hanketta vetävä Marjo van Dijken arvelee, että kunniaväkivaltaa voidaan ehkäistä koulutuksella puolin ja toisin. Väkivallatonta lastenkasvattamista on mahdollista opettaa, osoittaa maahanmuuttajamiehille, että on muitakin tapoja "olla mies". Hyvin tärkeää on myös pyrkiä avaamaan ovia, osoittaa Suomeen saapuneille ihmisille, ettei valtaväestön arki ole sen moraalittomampaa kuin heidänkään.

Sen sijaan puhuminen kunniasta "ongelmana" on virhe. Maahanmuuttajayhteisössä kunniakäsitys on keskeinen osa identiteettiä ja siten yhteisön sisäisen oikeusjärjestelmän perusta. Sellaisena se myös parhaimmillaan toimii. Kunniaväkivallan vastaisessa työssä päähuomion tulisikin olla väkivallassa, ei kunniassa.

Tapaus Fadime

Kurditaustaisen Fadime Şahindalin isä ei hyväksynyt tyttärensä seurustelua Patrick-nimisen nuorukaisen kanssa. Edes se ei lievittänyt perheen kunnian kärsimää vauriota, että ei-toivottu poikaystävä oli kuollut auto-onnettomuudessa jo vuonna 1998. Isä ampui Fadimen sisartensa ja äitinsä nähden Uppsalassa 21. tammikuuta 2002.

siirtolaisuusgenderseksuaalisuuskulttuurietiikka & arvokeskustelu

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa