Uutiset Ilmastonmuutos

Uusi ilmastoraportti: Merenpinta voi nousta yli metrin vuoteen 2100 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä

Hallitusten välinen ilmastopaneeli julkaisi tänään uuden raporttinsa valtameristä sekä kryosfääristä eli kylmistä alueita. Sen mukaan ilmastonmuutos nopeuttaa kaiken aikaa merenpinnan nousua.
Jäälohkareita Grönlannissa
IPCC:n uusi raportti varoittaa merenpinnan noususta ja jäätiköiden sulamisesta. Kuva Grönlannista. (Kuva: Mark Garten / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut dramaattisesti merien lämpötilaan, merenpinnan nousuun ja jäätiköiden sulamiseen. Mikäli päästövähennyksiin ei ryhdytä nopeasti, merenpinta voi nousta jopa yli metrin vuoteen 2100 mennessä, varoitetaan hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tänään julkaistussa raportissa.

Raportti keskittyy valtameriin sekä kryosfääriin eli alueisiin, joilla on lunta ja jäätä, kuten arktiseen alueeseen ja vuoristoihin. Raportin teossa oli mukana yli sata kirjoittajaa 36 eri maasta, ja siinä arvioidaan lähes 7 000:ta tieteellistä tutkimusta.

”Maailman meret ja kryosfääri ovat lämmenneet ilmastonmuutoksen takia vuosikymmeniä, ja seuraukset ovat kauaskantoiset ja vakavat. Meressä ja planeettamme jäisissä osissa tapahtuneet muutokset pakottavat ihmiset aina rannikkokaupungeista arktisiin yhteisöihin muuttamaan elämäänsä perustavanlaatuisesti”, sanoo IPCC:n varapuheenjohtaja Ko Barrett tiedotteessa.

Raportin mukaan merenpinta nousi 1900-luvulla noin 15 senttiä. Nyt se nousee jo yli kaksi kertaa nopeammin, ja nousu kiihtyy yhä. Vuoteen 2100 mennessä nousua voi olla 60–110 senttiä, jos päästöt yhä kasvavat. Arvio on kymmenen senttiä korkeampi kuin IPCC:n aiemmassa raportissa.  

Suurin syy merenpinnan nousuun on jäätiköiden sulaminen. Jäätiköt, lumi, jää ja ikirouta vähenevät ja sama kehitys jatkuu. Pienemmät jäätiköt voivat menettää yli 80 prosenttia jäämassastaan vuoteen 2100 mennessä, jos päästöt pysyvät korkeina, raportissa arvioidaan.

Kaikkia muutoksia ei voi enää pysäyttää, mutta esimerkiksi merenpinnan nousu voi olla paljon vähäisempää, jos päästöjä vähennetään.

Raportissa muistutetaan, että 670 miljoonaa ihmistä korkeilla vuoristoalueilla ja 680 miljoonaa ihmistä matalilla rannikkoalueilla on riippuvaisia elinalueistaan. Arktisella alueella puolestaan elää neljä miljoonaa ihmistä ja pienissä saarivaltioissa 65 miljoonaa ihmistä.

Raportin löydökset koskevat myös Suomea. Ympäristöjärjestö WWF muistuttaa, että Itämeren jääpeite voi pienentyä tämän vuosisadan loppuun mennessä jopa 80 prosenttia. Talvet ovat siirtyneet jo nyt 300 kilometriä pohjoiseen.

”Vaikka peruuttamatonta tuhoa on jo tapahtunut, voimme vielä vaikuttaa tulevien muutosten voimakkuuteen. Meillä on kymmenen vuotta aikaa puolittaa globaalit kasvihuonekaasupäästöt, joten fossiilisista polttoaineista luopuminen on ainoa tie eteenpäin. Tässä Antti Rinteen hallituksella on vielä paljon tehtävää. Ilmastonmuutoksen torjumisen olisi pitänyt näkyä voimakkaammin myös ensi vuoden budjettiesityksessä”, sanoo järjestön ilmastoasiantuntija Mia Rahunen tiedotteessa.

Ilmastonmuutos ilmakehäilmastonmuutosmeret

Lue myös

Mielenosoittajia kylttien kera Tampereella

Nuorille tehty kysely: Ilmastonmuutos suurin huoli ympäri maailman

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tutkimuksessa yli 10 000 nuorelta kaikilla mantereilla, mitkä heidän mielestään ovat suurimpia ongelmia maailmassa tällä hetkellä. Ympäristö- ja turvallisuuskysymykset nousivat yli muiden.
Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Kaksi naista tulvavedessä

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat uuteen pakon edessä – Uudet viljelymenetelmät auttavat sään ääri-ilmiöitä paenneita

Bangladeshilaisen Ruma Begumin perhe joutui muuttamaan jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden takia. Aluksi vanhat ongelmat jatkuivat, mutta muun muassa uusi kelluva kasvatus on auttanut elinkeinojen monipuolistamisessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Mielenosoittajia kylttien kera Tampereella

Nuorille tehty kysely: Ilmastonmuutos suurin huoli ympäri maailman

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tutkimuksessa yli 10 000 nuorelta kaikilla mantereilla, mitkä heidän mielestään ovat suurimpia ongelmia maailmassa tällä hetkellä. Ympäristö- ja turvallisuuskysymykset nousivat yli muiden.
Kaksi naista tulvavedessä

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat uuteen pakon edessä – Uudet viljelymenetelmät auttavat sään ääri-ilmiöitä paenneita

Bangladeshilaisen Ruma Begumin perhe joutui muuttamaan jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden takia. Aluksi vanhat ongelmat jatkuivat, mutta muun muassa uusi kelluva kasvatus on auttanut elinkeinojen monipuolistamisessa.