Uutiset Ilmastonmuutos

Uusi ilmastoraportti: Merenpinta voi nousta yli metrin vuoteen 2100 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä

Hallitusten välinen ilmastopaneeli julkaisi tänään uuden raporttinsa valtameristä sekä kryosfääristä eli kylmistä alueita. Sen mukaan ilmastonmuutos nopeuttaa kaiken aikaa merenpinnan nousua.
Jäälohkareita Grönlannissa
IPCC:n uusi raportti varoittaa merenpinnan noususta ja jäätiköiden sulamisesta. Kuva Grönlannista. (Kuva: Mark Garten / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut dramaattisesti merien lämpötilaan, merenpinnan nousuun ja jäätiköiden sulamiseen. Mikäli päästövähennyksiin ei ryhdytä nopeasti, merenpinta voi nousta jopa yli metrin vuoteen 2100 mennessä, varoitetaan hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tänään julkaistussa raportissa.

Raportti keskittyy valtameriin sekä kryosfääriin eli alueisiin, joilla on lunta ja jäätä, kuten arktiseen alueeseen ja vuoristoihin. Raportin teossa oli mukana yli sata kirjoittajaa 36 eri maasta, ja siinä arvioidaan lähes 7 000:ta tieteellistä tutkimusta.

”Maailman meret ja kryosfääri ovat lämmenneet ilmastonmuutoksen takia vuosikymmeniä, ja seuraukset ovat kauaskantoiset ja vakavat. Meressä ja planeettamme jäisissä osissa tapahtuneet muutokset pakottavat ihmiset aina rannikkokaupungeista arktisiin yhteisöihin muuttamaan elämäänsä perustavanlaatuisesti”, sanoo IPCC:n varapuheenjohtaja Ko Barrett tiedotteessa.

Raportin mukaan merenpinta nousi 1900-luvulla noin 15 senttiä. Nyt se nousee jo yli kaksi kertaa nopeammin, ja nousu kiihtyy yhä. Vuoteen 2100 mennessä nousua voi olla 60–110 senttiä, jos päästöt yhä kasvavat. Arvio on kymmenen senttiä korkeampi kuin IPCC:n aiemmassa raportissa.  

Suurin syy merenpinnan nousuun on jäätiköiden sulaminen. Jäätiköt, lumi, jää ja ikirouta vähenevät ja sama kehitys jatkuu. Pienemmät jäätiköt voivat menettää yli 80 prosenttia jäämassastaan vuoteen 2100 mennessä, jos päästöt pysyvät korkeina, raportissa arvioidaan.

Kaikkia muutoksia ei voi enää pysäyttää, mutta esimerkiksi merenpinnan nousu voi olla paljon vähäisempää, jos päästöjä vähennetään.

Raportissa muistutetaan, että 670 miljoonaa ihmistä korkeilla vuoristoalueilla ja 680 miljoonaa ihmistä matalilla rannikkoalueilla on riippuvaisia elinalueistaan. Arktisella alueella puolestaan elää neljä miljoonaa ihmistä ja pienissä saarivaltioissa 65 miljoonaa ihmistä.

Raportin löydökset koskevat myös Suomea. Ympäristöjärjestö WWF muistuttaa, että Itämeren jääpeite voi pienentyä tämän vuosisadan loppuun mennessä jopa 80 prosenttia. Talvet ovat siirtyneet jo nyt 300 kilometriä pohjoiseen.

”Vaikka peruuttamatonta tuhoa on jo tapahtunut, voimme vielä vaikuttaa tulevien muutosten voimakkuuteen. Meillä on kymmenen vuotta aikaa puolittaa globaalit kasvihuonekaasupäästöt, joten fossiilisista polttoaineista luopuminen on ainoa tie eteenpäin. Tässä Antti Rinteen hallituksella on vielä paljon tehtävää. Ilmastonmuutoksen torjumisen olisi pitänyt näkyä voimakkaammin myös ensi vuoden budjettiesityksessä”, sanoo järjestön ilmastoasiantuntija Mia Rahunen tiedotteessa.

Ilmastonmuutos ilmakehäilmastonmuutosmeret

Lue myös

Koralleja veden alla.

Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Ilmastonmuutoksen ja El Niño -sääilmiön aiheuttama meriveden lämpeneminen tappaa El Salvadorissa koralleja ja kutistaa myös kalakantoja. Myös kestämätön turismi, hyönteismyrkyt ja metsäkato uhkaavat koralleja.
Kasvinlehti, jossa toukkien jättämiä tuhoja.

Tutkimus: Ilmastonmuutos saa kasvituholaiset siirtymään uusille alueille – Vain yksi epätavallisen lämmin talvi voi riittää tuholaisten syntyyn

Viljakasveja syöviä tuholaisia on usein mahdoton hävittää, kun ne kerran ovat päätyneet uudelle alueelle, varoittaa tuore tutkimus. Jo nyt vuosittain jopa 40 prosenttia maailman viljantuotannosta menetetään tuholaisille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä