Uutiset Työ kehitysmaissa

Ulkoistaminen ja halpatyö tuovat ongelmia

Säästöjen hintana ovat kasvava tyytymättömyys ja vierasviha, kirjoittaa Joseph Chamie.
Vanhoista teollisuusmaista on ulkoistettu paljon tuotantoa Aasiaan. Kuva Myanmarin Yangonissa toimivasta tekstiilitehtaasta. (Kuva: Mon Mon Myat / IPS)

(IPS) -- Työn ulkoistaminen halpamaihin on teollisuusmaiden yritysten vanha strategia. Sen rinnalle on tullut kotimaan palkkojen polkeminen siirtotyövoiman avulla. Saatujen säästöjen hintana on yhteiskunnan kärjistyvä ilmapiiri ja voimistuva muukalaisviha.

Kattavia tilastoja työpaikkojen ulkoistamisesta ei ole saatavilla. Yhdysvalloissa ylikansalliset suuryritykset ovat työllistäneet noin viidenneksen työvoimasta, mutta niistä on 2000-luvulla kadonnut arviolta kolme miljoonaa työpaikkaa, valtaosa tehdasteollisuudesta.

Tarjolla olevat tilastot 11:stä EU:n jäsenmaasta kertovat, että vuosina 1998–2008 yli sadan työntekijän yrityksistä ulkoistettiin 83 000 työpaikkaa. Kärjessä on Ranska liki 20 000 työpaikan menetyksellä.

Yhdysvalloista työt siirtyivät pääasiassa Kiinaan, kun taas Euroopan maat – eritoten Ranska, Irlanti ja Suomi – ovat keskittäneet yritysten tukitoimintoja Intiaan.

Paperiton on halvin

Yritykset ja poliitikot puolustavat ulkoistamista kuluttajahintojen halpenemisella ja lupaavat parempia töitä työttömiksi jääneille. Työttömyysajat kuitenkin venyvät, ja työllistyvät joutuvat usein tyytymään aiempaa heikompaan palkkaan.

On myös paljon aloja, joilta kaikkia töitä ei voi ulkoistaa. Niihin kuuluvat muun muassa maatalous, ruokahuolto, rakentaminen, siivous, kauppa ja hoitoala. Niillä palkkatason nousua ja parempia työehtoja torjutaan pestaamalla maahanmuuttajia.

Yhdysvalloissa ovat viime aikoina saaneet julkisuutta muun muassa Floridan Disney World ja Southern California Edison. Niiden irtisanotut amerikkalaiset työntekijät valittavat, että heidän tilalleen palkattiin määräaikaisella H-1B-erikoisviisumilla maahan tuotua vierastyövoimaa. Vanhojen työntekijöiden oli koulutettava tulokkaat saadakseen erorahan.

Varsinkin pienehköt yritykset palkkaavat myös paperittomia maahantulijoita vedoten siihen, että paikallinen väki ja lailliset siirtolaiset eivät suostu yhtä alhaisiin palkkoihin. Yhdysvalloissa tietyissä rakennusalan tehtävissä jopa kolmannes väestä on paperittomia.

Kohtalokkaat seuraukset

Paperittomia palkkaavat yritykset rikkovat usein minipalkkaa, työturvallisuutta, veroja sekä sosiaaliturvaa koskevia säädöksiä. Käytäntö polkee palkkoja, lisää työpaikkojen vaarallisuutta ja luo epätervettä kilpailua lainkuuliaisten yritysten tappioksi.

Vaikka ulkoistaminen ja halpatyövoiman käyttö voivat alentaa yrityksen kuluja, yleinen mielipide pitää näitä käytäntöjä tuhoisina. Mielipidemittauksiin vastanneet kannattavat yleensä työpaikkojen pitämistä kotimaassa ja maahanmuuton rajoittamista.

Päättäjien toiminta ei useinkaan vastaa kansalaisten toiveisiin työstä ja kunnon toimeentulosta, joten seurauksena on luottamuspula. Se näkyy kasvavana muukalaisvihana, kansalaispartioiden perustamisena, väkivaltana ja poliittisten ääriliikkeiden vahvistumisena.

Työ kehitysmaissa kehitystyö Suomen IPS

Lue myös

Naisia rivissä puhujanpöydän takana

Maatalouden kausityöläisiä käytetään orjatyövoimana Meksikossa – Oloja pidetään usein ”normaaleina”

Liikkuvat maatyöläiset joutuvat Meksikossa usein työskentelemään orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Päiväpalkka on muutaman euron eikä tilalta saa poistua, kertoo 13-vuotiaasta asti kausityöläisenä raatanut Marilyn Gómez.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset