Uutiset Maatalous kehitysmaissa – ja muuallakin

Typpilannoitteiden kasvihuonekaasupäästöjä on ehkä aliarvioitu

Kolme neljännestä maailman typpilannoitteista käytetään karjan rehun tuotantoon.
Lehmiä.
Lehmänlannan paremmalla hyödyntämisellä viljelyssä voidaan vähentää keinolannoitteiden käyttöä. (Kuva: Lewis Mwanangombe / IPS)

(IPS) -- Tuore tutkimus väittää, että typpilannoitteiden ilmastovaikutukset ovat aiemmin arvioitua paljon pahempia. Tutkijoiden mukaan typpilannoitteiden tuotanto- ja toimitusketju tuottaa yli kuusi kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin koko kaupallinen lentoliikenne.

Kolme Greenpeacen, Maatalous- ja kauppapolitiikan instituutin (IATP) sekä pienviljelijöitä tukevan Grain-kansalaisjärjestön kanssa työskentelevää tutkijaa on tehnyt ensimmäisen kattavan typpilannoitepäästöjen elinkaarianalyysin. Tutkimus ei ole vielä läpikäynyt vertaisarviointia, mutta tuloksia voinee pitää suuntaa antavina.

Uuden arvion mukaan typpilannoitteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat 20 prosenttia korkeampia kuin YK:n käyttämässä laskelmassa. Kuten arvata saattaa, suurimpia päästäjiä ovat suurimmat maataloustuottajat: Kiina, Intia, Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Asukaslukuun suhteutettuna suurimmat päästäjät ovat Yhdysvallat, Kanada, Brasilia, Argentiina, Australia, Uusi-Seelanti ja Eurooppa.

Kaikkinensa ruokajärjestelmät tuottavat noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoantuotannon suorat päästöt vastaavat noin kolmannesta tästä, ja pääasiallinen lähde on karjatalous.

Noin kymmenen prosenttia suorista päästöistä tulee viljapelloille levitellyistä synteettisistä typpilannoitteista. Kasvit imevät niistä vain osan, osa kaasuuntuu levitettäessä, osa vuotaa maahan ja osan mullan mikro-organismit muuttavat typpioksidiksi. Ilmaan vapautuu ja kertyy typpioksidia, joka on 265 kertaa hiilidioksidia väkevämpi kasvihuonekaasu.

Tutkijat esittävät kolme suositusta, joita noudattamalla typpilannoitteiden kasvihuonekaasupäästöjä voisi pienentää.

Ensinnäkin tulisi soveltaa sellaista maanviljelymallia, joka ei ole riippuvainen keinolannoitteista. Toiseksi tulisi uudelleen integroida karjatalous viljelyyn, jotta suurempi osa lannan ravinteista palautuisi suoraan maahan. Kolmanneksi pitäisi rajoittaa teollisen karjatalouden ja kulutuksen kasvua: kolme neljännestä maailman typpilannoitteista käytetään karjan rehun tuotantoon.

Maatalous kehitysmaissa – ja muuallakin maatalousilmastonmuutos

Lue myös

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.
Mies vihreällä pellolla.

Digitalisointi kannustaa kenialaisia pienviljelijöitä maatalousbisnekseen Keniassa – ”Digitalisaatio on mahdollistaja, ei itsetarkoitus”

Kenian Nakurussa järjestetään pienviljelijöiden virtuaalikoulutusta, jonka tavoitteena on koneistaa maatalous. Apuna on muun muassa traktorien ”Uber-sovellus ”, joka yhdistää traktorien omistajat ja tarvitsijat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.