Tutkijat: Nykyistä kehitysapumallia uudistettava | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Tutkijat: Nykyistä kehitysapumallia uudistettava

Nykymallilla kestää jopa sata vuotta ennen kuin kaikilla kehitysmailla on kunnon peruspalvelut, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

(Kuva: Marisol Grandon/Department for International Development / cc 2.0)

Kunnollisiin peruspalveluihin kehitysmaissa on matkaa jopa yli sata vuotta, ellei nykyistä kehitysapumallia uudisteta, sanoo brittiläinen ajatushautomo ODI tuoreessa raportissaan (pdf).

Tutkimuksen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että esimerkiksi Kenia pystyy tarjoamaan kunnollisen sanitaation kaikille kansalaisilleen vasta 150 vuoden kuluttua. Ghanassa taas kestää 76 vuotta ennen kuin jokainen nainen saa synnyttää ammattilaisen avustamana.

"Liian monille ihmisille kyse ei ole siitä, onko heillä palveluita vuonna 2015 tai 2030, vaan vuonna 2090 tai jopa myöhemmin", toteaa raportin pääkirjoittaja Leni Wild uutistoimisto Reutersin mukaan.

Maailma käy parhaillaan neuvotteluita vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista, jotka korvaavat tänä vuonna umpeutuvat YK:n vuosituhattavoitteet. Niiden eteneminen oli epätasa-arvoista, ja sama jatkuu, ellei ajattelutapaa uudisteta, tutkijat sanovat.

Raportin mukaan koko kehitysapukeskustelussa keskitytään liikaa avunantajien maksukykyyn eikä siihen, käytetäänkö rahat tehokkaasti. Keskustelussa vuoden 2015 kehitystavoitteista taas luotetaan liikaa kansainväliseen "parhaiden käytäntöjen" malliin eikä pohdita, mikä on käyttökelpoista poliittisesti vaikeissa tilanteissa. Todellista keskustelua uusista tavoista edistää kehitystä ei ole käyty, raportissa kritisoidaan.

Tutkijat muistuttavat, että palveluiden paranemisen suurin syy on yleensä kotimaanpolitiikassa. Avunantajat voivat auttaa, mutta niiden on oltava välittäjiä eikä johtajia.

"Tutkimuksemme osoittaa, että projektit, joista tulee hyviä tuloksia, ovat paikallisesti johdettuja, poliittisesti fiksuja ja usein hyödyntävät yrittäjähenkisiä tekniikoita", Wild toteaa.

Tutkimuksessa peräänkuulutetaan myös parempaa keskustelua avusta avunantajamaiden kansalaisten kanssa. He eivät usein kaipaa sydänjuuriin käyviä vetoomuksia, vaan suoraa keskustelua siitä, miten kehitystä tapahtuu ja miksi se on usein niin vaikeaa, tutkimuksessa todetaan.

Lisää uusi kommentti