Uutiset

Tuomioita kuninkaan halventamisesta, rap-sanoituksista ja twiiteistä – mitä tapahtuu Espanjassa?

Espanjassa langetetaan yhä enemmän tuomioita terrorismin vastaisen lain sekä niin sanotun suukapulalain perusteella – myös kansalaisaktivisteille ja taiteilijoille. Sananvapaustilanteen heikkenemisessä on tapahtunut mittakaavan muutos, sanoo Suomessa asuva elokuvaohjaaja Alejandro Pedregal.
Mielenosoittaja silinterihattu päässä Madridissa
Madridissa protestoitiin suukapulalaiksi kutsuttua lakia vastaan vuonna 2014. Se ei auttanut, vaan vuonna 2015 maassa säädettiin laki, joka kieltää muun muassa poliisien kuvaamisen, rajoittaa julkisia kokoontumisia ja antaa poliisille laajat valtuudet suurten sakkojen kirjoittamiseen. (Kuva: Adolfo Lujan / CC BY-NC-ND 2.0)

Tuhansia euroja sakkoja kuninkaan kuvan polttamisesta. Pidätys satiirisen nukketeatteriesityksen vuoksi. Vuosien vankilatuomioita rap-lyriikoista. Syytteet dokumentin tekemisestä poliittisista vangeista.

Kun Amnesty julkaisi keväällä raportin (pdf) sananvapausloukkauksista Espanjassa, moni hämmästyi. Puolan ja Unkarin demokratiakehityksestä on oltu EU:ssa huolissaan jo pitkään, mutta että Espanjakin? Mitä maassa oikein tapahtuu?

Amnestyn huomion kohteena on erityisesti Espanjan laajasti muotoiltu terrorisminvastainen laki, joka kieltää muun muassa ”terrorismin ihannoinnin” ja ”terrorismin uhrien häpäisyn”. Lain nojalla on pidätetty ja tuomittu niin tavallisia twiittaajia, räppäreitä kuin toimittajiakin.

Esimerkiksi radikaaleja poliittisia sanoituksia viljelleen rap-ryhmä La Insurgencian kaikki 12 jäsentä vangittiin vuoden 2016 lopulla, koska heitä epäiltiin terrorismin ihannoimisesta. Tapaus eteni oikeuteen, ja heidät on tuomittu kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

Kovin ottein terrorismia vastaan

”ETAn takia Espanjassa on perinteisesti ollut tiukka terrorisminvastainen laki”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko, joka on tutkinut Espanjan politiikkaa, terrorismia ja poliittista väkivaltaa.

Vuonna 1959 perustettu baskien separatistijärjestö ETA ajoi Baskimaan itsenäistymistä Espanjasta aseellisin keinoin. ETA ilmoitti iskujen lopettamisesta vuonna 2010, ja virallisesti se lakkautti itsensä tänä vuonna. Terrorismin vastaisen lain nojalla annetut tuomiot ovat kuitenkin lisääntyneet vuodesta 2015 lähtien.

”Kun tehokas koneisto on luotu ja laajat toimivaltuudet annettu, sitä on houkutus käyttää”, Tammikko sanoo.

Tammikon mukaan osa terrorisminvastaisen lain nojalla tuomituista teoista on sellaisia, että ne johtaisivat rangaistukseen Suomessakin.

”Ongelmana on kovat tuomiot ja se, että ne kohdistuvat ruohonjuuritason ihmisiin sen sijaan, että keskityttäisiin poliittisiin toimijoihin, joilla on selkeä viha-agenda. Puheet, joista Suomessa saisi sakot, voivat Espanjassa johtaa pitkiin vankeusrangaistuksiin”, Tammikko vertaa.

Suukapulalaki hiljentää protestoijat

Tammikon mielestä kenties vieläkin ongelmallisempi on vuonna 2015 säädetty kansallisen turvallisuuden laki, joka tunnetaan Espanjassa nimellä Ley Mordaza, suukapulalaki. Se kieltää muun muassa poliisien kuvaamisen, rajoittaa julkisia kokoontumisia ja antaa poliisille laajat valtuudet suurten sakkojen kirjoittamiseen.

”Suukapulalailla on puututtu mielenosoituksiin ja kansalaisvapauksiin ja pystytty rajoittamaan katuprotesteja”, Tammikko sanoo.

Taustalla vaikutti talouskriisin seurauksena vuonna 2011 syntynyt Indignados-liike. Työttömyyttä, korruptiota ja kansanpuolueen Mariano Rajoyn (PP) johtaman konservatiivihallituksen leikkauspolitiikkaa vastustanut protestiliike tuli tunnetuksi suurista mielenosoitusleireistä.

”Kyse oli uudenlaisesta kansalaisaktivismista, jonka konservatiivihallitus halusi estää.”

Suukapulalakia on käytetty Espanjassa myös toimittajia vastaan, mikä on johtanut journalistiseen itsesensuuriin, raportoi yhdysvaltalainen Freedom House -järjestö.

Kyseenalaisiin tuomioihin on johtanut myös laki, joka kieltää kuningashuoneen halventamisen. Esimerkiksi vuonna 2007 Espanja tuomitsi suuriin sakkoihin tai yli vuoden vankeuteen kaksi katalaaniaktivistia kuningasparin kuvan polttamisesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti vastikään, ettei kyseessä ollut rikos, vaan poliittisen sananvapauden ilmaus, ja huomautti tuomion rikkovan ilmaisunvapautta.

Freedom Housen lehdistönvapausindeksissä Espanjan sijoitus on pudonnut tasaisesti koko 2000-luvun. Tuoreimmassa raportissaan järjestö nostaa Espanjan tarkkailtavien maiden listalle. Niin tekee myös taiteen ja taiteilijoiden vapautta tilastoiva Freemuse-järjestö. Freemusen vuosiraportin mukaan vangittujen ja syytteeseen asetettujen taiteilijoiden määrässä mitattuna Espanja oli vuonna 2017 yksi pahimmista maista.

Pitkän kehityksen tulos

Suomessa asuvaa espanjalaista elokuvaohjaajaa ja -tutkijaa Alejandro Pedregalia Espanjan viime vuosien kehitys ei ole yllättänyt.

”Tämä on pitkän, vaiheittain edenneen kehityksen tulos. Sananvapautta on pyritty rajoittamaan aiemminkin. Mutta nyt on tapahtunut mittakaavan muutos”, Pedregal sanoo.

Vaikka ongelmat ovat kärjistyneet Rajoyn konservatiivihallituksen aikana, Pedregalin mukaan vastuussa on myös vasemmisto.

”Kun Baskimaassa tukahdutettiin kovin ottein itsenäistä vasemmistoa, jolla ei ollut mitään tekemistä ETAn kanssa, espanjalainen vasemmisto oli hiljaa ja käänsi katseensa sivuun. Baskimaan 90-luvun tapahtumat olivat testi siitä, miten pitkälle voidaan mennä. Kun rajaa ei tullut vastaan, samaa sovelletaan nyt muualle Espanjaan.”

Pedregal itse ei ole kohdannut sensuuria, mutta sanoo tuntevansa monia taiteilijoita jotka ovat.

”Poliittinen taide on ennenkin aiheuttanut Espanjassa keskustelua ja sitä on haluttu sensuroida. Mutta aiemmin siitä ei ole jaettu tuomioita. Nykyään poliisi seuraa tarkasti kriittisen taiteen tekijöitä.”

Puolan ja Unkarin tiellä?

Joidenkin kommentaattoreiden mukaan Espanjassa on tälle hetkellä käynnissä kovin hyökkäys sananvapautta vastaan sitten diktaattori Francisco Francon aikojen.

”Se on varmasti totta. On käsittämätöntä, millaiset valtuudet suukapulalaki antaa poliisille. Kokoontumisvapautta rajoitetaan ja yritetään kitkeä normaalia kansalaisaktivismia”, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Tammikko sanoo.

”On ollut masentavaa seurata, mihin suuntaan Espanja on viime vuosina mennyt. Francon ajan jälkeen Espanja kehittyi harppauksin, ja on monissa asioissa ollut Suomeakin edellä, esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa. Tällä vuosikymmenellä on otettu takapakkia.”

Onko vaarana, että Espanja seuraa Puolan ja Unkarin jalanjälkiä? Niissä itsenäinen media on lähes tai kokonaan kadonnut ja otettu hallituksen tai sitä lähellä olevien tahojen haltuun.

Tammikon mielestä sellaista vaaraa ei sentään ole.

”Espanjassa oikeusvaltio toimii kohtuullisen hyvin. Siellä ei ole näkynyt merkkejä halusta muuttaa itse järjestelmää, niin kuin esimerkiksi Puolassa.”

Kesäkuun alussa korruptioskandaaleissa ryvettynyt Rajoyn hallitus kaatui ja pääministeriksi nousi sosialidemokraattien Pedro Sánchez (PSOE), joka on ilmaissut halunsa muuttaa epäsuosittua suukapulalakia. PSOElla on kuitenkin hallussaan vain 84 paikkaa Espanjan 350 paikkaisessa parlamentissa, joten jää nähtäväksi, millaisiin uudistuksiin se kykenee. Terrorisminvastaisiin lakeihin tuskin puututaan, sillä PSOE on itse ollut luomassa niitä.

Sen paremmin Tammikko kuin Alejandro Pedregalkaan eivät usko Espanjan sananvapaustilanteen muuttuvan Sánchezin myötä kovin dramaattisesti.

”Mutta jos täytyy valita, uskon että suunta on ennemmin parempaan kuin huonompaan”, Pedregal sanoo.

kansalaisoikeudetmediainternetsananvapauspolitiikkaaktivismihallintokansalaisyhteiskuntalakioikeus ja rikosterrorismi Espanja Amnesty International

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.