Uutiset Koronaviruspandemia

Tuhkarokkotapauksia oli viime vuonna eniten 23 vuoteen – Nyt korona on keskeyttänyt rokottamisen monissa maissa, ja pelkona on tautiaalto

Rokotekattavuus on viime vuosina heikentynyt, ja korona on vähentänyt rokottamista entisestään. Rokottamattomuus on kuin metsäpalon sytyke, varoittaa WHO:n asiantuntija Natasha Crowcroft.
Joukko ihmisiä ja sairaanhoitaja neulan kera.
Tenajne Dajnen vauva sai tuhkarokkorokotksen toukokuussa 2017 terveystyöntekijä Tsehay Ayelelta (oik.) Etiopiassa. (Kuva: UNICEF Ethiopia /2017/Ayene / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja YK:n lastenjärjestö Unicef ovat huolissaan tuhkarokkorokottamisen vähentymisestä.

Tuhkarokkotapaukset kasvoivat jo ennen nykyistä koronapandemiaa, mutta nyt koronapandemia on johtanut rokotusten keskeyttämiseen ainakin 26 maassa. Tällä hetkellä 94 miljoonaa ihmistä on vaarassa jäädä ilman rokotusta.

”Ennen koronakriisiä maailma kamppaili tuhkarokkokriisin kanssa, eikä se ole kadonnut. Terveysjärjestelmät ovat koronapandemian takia paineen alla, eikä yhden taudin vastainen taistelu saa tapahtua toisen kustannuksella. Se tarkoittaa, että on varmistettava, että meillä on resursseja jatkaa rokotekampanjoita --, vaikka puutummekin samalla kasvavaan koronapandemiaan”, sanoi Unicefin pääjohtaja Henrietta Fore eilen järjestöjen tiedotteessa.

Tuhkarokkotapausten määrä on kasvanut maailmalla vuodesta 2016 alkaen. Viime vuonna tapauksia havaittiin lähes 870 000, eniten 23 vuoteen. Tauti vei yli 207 000 ihmisen hengen.

Suurin syy huonoon kehitykseen on rokottamattomuus. Lapsi tarvitsee tuhkarokolta välttyäkseen kaksi rokoteannosta, ja rokotekattavuuden on pysyttävä 95 prosentissa, jotta tauti ei leviäisi. Ensimmäisen annokseen saa kuitenkin 84–85 prosenttia lapsista, toisen annoksen vain 71 prosenttia, järjestöt kertoivat.

”Suuri ongelma eivät ole suuret aukot kattavuudesta vaan kattavuuden jumittuminen. Se on kuin metsäpalon sytyke, kun se saavuttaa pisteen, jossa syttyminen todella alkaa. Tämän näimme vuonna 2019, kun alueilla, joilla oli ollut riittämätön rokotekattavuus vuosia, puhkesi lähes räjähdysmäisiä tautiaaltoja”, sanoi WHO:n vanhempi tekninen neuvonantaja Natasha Crowcroft.

”Jos kattavuus on 80 prosentin luokkaa, saatetaan ajatella, että asiat ovat ok, mutta näin ei todellisuudessa ole, ja lopulta päädytään laajoihin tautiaaltoihin.”

Suurin syy rokottamattomuuteen ovat heikot terveysjärjestelmät ja kyvyttömyys tavoittaa lapsia, mutta joissakin maissa myös rokotekielteisyys on ongelma, järjestöt kertoivat.

Epidemioita on viime aikoina ollut esimerkiksi Kongossa, Madagaskarilla, Keski-Afrikan tasavallassa, Georgiassa, Kazakstanissa, Pohjois-Makedoniassa, Samoalla, Tongalla ja Ukrainassa.

WHO ja Unicef lanseerasivat viime viikolla hätävetoomuksen. Siinä vaadittiin lisärahoitusta tuhkarokon ja polion vastaiseen taisteluun maissa, jotka eivät saa tukea kansainväliseltä, köyhimmille maille tarkoitetulta rokoteallianssi Gavilta.

KoronaviruspandemiaTerveys terveyslapsikuolleisuussairaus/lääkintä

Lue myös

Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija