Uutiset Koronaviruspandemia

Tuhkarokkotapauksia oli viime vuonna eniten 23 vuoteen – Nyt korona on keskeyttänyt rokottamisen monissa maissa, ja pelkona on tautiaalto

Rokotekattavuus on viime vuosina heikentynyt, ja korona on vähentänyt rokottamista entisestään. Rokottamattomuus on kuin metsäpalon sytyke, varoittaa WHO:n asiantuntija Natasha Crowcroft.
Joukko ihmisiä ja sairaanhoitaja neulan kera.
Tenajne Dajnen vauva sai tuhkarokkorokotksen toukokuussa 2017 terveystyöntekijä Tsehay Ayelelta (oik.) Etiopiassa. (Kuva: UNICEF Ethiopia /2017/Ayene / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja YK:n lastenjärjestö Unicef ovat huolissaan tuhkarokkorokottamisen vähentymisestä.

Tuhkarokkotapaukset kasvoivat jo ennen nykyistä koronapandemiaa, mutta nyt koronapandemia on johtanut rokotusten keskeyttämiseen ainakin 26 maassa. Tällä hetkellä 94 miljoonaa ihmistä on vaarassa jäädä ilman rokotusta.

”Ennen koronakriisiä maailma kamppaili tuhkarokkokriisin kanssa, eikä se ole kadonnut. Terveysjärjestelmät ovat koronapandemian takia paineen alla, eikä yhden taudin vastainen taistelu saa tapahtua toisen kustannuksella. Se tarkoittaa, että on varmistettava, että meillä on resursseja jatkaa rokotekampanjoita --, vaikka puutummekin samalla kasvavaan koronapandemiaan”, sanoi Unicefin pääjohtaja Henrietta Fore eilen järjestöjen tiedotteessa.

Tuhkarokkotapausten määrä on kasvanut maailmalla vuodesta 2016 alkaen. Viime vuonna tapauksia havaittiin lähes 870 000, eniten 23 vuoteen. Tauti vei yli 207 000 ihmisen hengen.

Suurin syy huonoon kehitykseen on rokottamattomuus. Lapsi tarvitsee tuhkarokolta välttyäkseen kaksi rokoteannosta, ja rokotekattavuuden on pysyttävä 95 prosentissa, jotta tauti ei leviäisi. Ensimmäisen annokseen saa kuitenkin 84–85 prosenttia lapsista, toisen annoksen vain 71 prosenttia, järjestöt kertoivat.

”Suuri ongelma eivät ole suuret aukot kattavuudesta vaan kattavuuden jumittuminen. Se on kuin metsäpalon sytyke, kun se saavuttaa pisteen, jossa syttyminen todella alkaa. Tämän näimme vuonna 2019, kun alueilla, joilla oli ollut riittämätön rokotekattavuus vuosia, puhkesi lähes räjähdysmäisiä tautiaaltoja”, sanoi WHO:n vanhempi tekninen neuvonantaja Natasha Crowcroft.

”Jos kattavuus on 80 prosentin luokkaa, saatetaan ajatella, että asiat ovat ok, mutta näin ei todellisuudessa ole, ja lopulta päädytään laajoihin tautiaaltoihin.”

Suurin syy rokottamattomuuteen ovat heikot terveysjärjestelmät ja kyvyttömyys tavoittaa lapsia, mutta joissakin maissa myös rokotekielteisyys on ongelma, järjestöt kertoivat.

Epidemioita on viime aikoina ollut esimerkiksi Kongossa, Madagaskarilla, Keski-Afrikan tasavallassa, Georgiassa, Kazakstanissa, Pohjois-Makedoniassa, Samoalla, Tongalla ja Ukrainassa.

WHO ja Unicef lanseerasivat viime viikolla hätävetoomuksen. Siinä vaadittiin lisärahoitusta tuhkarokon ja polion vastaiseen taisteluun maissa, jotka eivät saa tukea kansainväliseltä, köyhimmille maille tarkoitetulta rokoteallianssi Gavilta.

KoronaviruspandemiaTerveys terveyslapsikuolleisuussairaus/lääkintä

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen