Uutiset

Tuhannet paenneet väkivaltaa Burkina Fasossa – Yli miljoona tarvitsee apua

Burkina Fasossa on kehittymässä mittava humanitaarinen kriisi turvattomuuden, väkivallan ja ruokapulan takia. Ajatushautomo International Crisis Groupin mukaan maan hallinto on ensimmäistä kertaa menettänyt kontrollin osista maata.
Burkina Fason lippu, taustalla pimenevä taivas
Burkina Fason epävakaus huolettaa YK:ta. (Kuva: Marco Dormino / UN Photo)

Yli 100 000 ihmistä on paennut väkivaltaa Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Burkina Fasossa. YK:n mukaan pelkästään viimeisten kahden kuukauden aikana yli 70 000 ihmistä on paennut kodeistaan.

”Todistamme ennennäkemätöntä humanitaarista hätätilaa Burkina Fasossa, jossa aseellisten hyökkäysten kasvu on aiheuttanut massiivisen sisäisen pakolaisuuden. Tuhansia perheitä, lapsia, miehiä ja naisia sinnittelee erittäin vaikeissa oloissa, osa ylikansoitetuissa teltoissa ilman riittävää ruokaa, vettä tai terveyspalveluita”, sanoi maassa maaliskuun alussa vieraillut YK:n apulaishätäapukoordinaattori Ursula Mueller keskiviikkona tiedotteessa.

Viranomaiset ja avustusjärjestöt jakavat apua, mutta sitä on lisättävä nopeasti. YK:n mukaan yhteensä apua tarvitsee Burkina Fasossa tänä vuonna 1,2 miljoonaa ihmistä. Sen 100 miljoonan dollarin hätäapuvetoomuksesta vasta 16 prosenttia on saatu kerättyä kokoon.

Yli 1 100 koulua on suljettu ja 150 000 lasta ei pääse kouluun. 120 000 ihmistä on ilman terveyspalveluita. Monet ovat menettäneet perheenjäseniä ja kärsivät traumoista, YK kertoo.

Burkina Faso on Länsi-Afrikassa Sahelin alueella sijaitseva sisämaavaltio, jonka naapureina ovat epävakaat Mali ja Niger. Niissä aseelliset, monesti al-Qaidaan ja Isisiin, yhteyksissä olevat ääriliikkeet ovat viime vuosina kiihdyttäneet iskujaan. Yhteensä Sahelin alueella on noin 4,2 miljoonaa pakolaista.

Nyt väkivalta näyttää levinneen myös Burkina Fasoon. YK:n hätäavun koordinaatiotoimiston OCHA:n mukaan yhteisöjen väliset taistelut sekä erilaisten aseellisten ryhmittymien väkivalta alkoi lisääntyä Burkina Fasossa viime vuoden jälkipuoliskolla ja pahentua tämän vuoden alussa. Humanitaarisen kriisin taustalla ovat myös jatkuva ruokapula, tulvat ja epidemiat.

Ajatushautomo International Crisis Groupin mukaan kyseessä on nyt ensimmäinen kerta maan itsenäisyyden aikana, kun maan sen ovat menettäneet kontrollin osista maata. Joillakin pohjoisilla ja itäisillä alueilla oikeusistuimia on suljettu eivätkä poliisi- ja tullivirkailijat enää jätä asemiaan, koska partioinnista on tullut liian vaarallista.

Myös armeijaa on syytetty väärinkäytöksistä, kuten tapoista ja mielivaltaisista pidätyksistä.

Maan presidentin Roch Marc Christian Kaboré hallinto julisti joulukuun lopulla hätätilan osaan maata.

avustustyökatastrofiapupakolaisetkonflikti Burkina Faso

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Rivi lapsia pesemässä käsiään hanojen alla.

Raportti: 43 prosenttia maailman kouluista on ilman käsienpesumahdollisuutta

Kouluja avataan koronasulun jälkeen, mutta etenkin vähiten kehittyneissä maissa viruksen leviämistä on vaikea estää, koska käsienpesumahdollisuutta ei ole.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.