Uutiset Ympäristö

Tuhannen järven Kašmir muuttui legendaksi

Muun muassa asuntorakentaminen ja metsien hakkuut ovat hävittäneet kosteikoita ja vesistöjä, kalastajat ja turismi kärsivät.
Wularjärvellä Intian Kašmirissa työskentelevä kalastaja Fayaz Ahmad Khanday valittaa, että kalakannat ovat kutistuneet järven saastumisen ja rehevöitymisen seurauksena. (Kuva: Umer Asif / IPS)

(IPS) -- "Isoisälläni ja vielä isällänikin oli tapana juoda tästä järvestä. Nyt vesi on niin saastunutta, että turismi tyrehtyy pian. Kuka haluaisi maksaa siitä, että pääsee katsomaan jätealtaita", kysyy Nigeenjärvellä Intian Kašmirissa veneliikennettä hoitava Mudasir Ahmad.

Intialle kuuluva Kašmirinlaakso on tunnettu tuhannesta järvestään ja lammestaan, mutta niistä on kadonnut jo huomattava osa. Osavaltion pääkaupungin Srinagarin alueen vesistöistä ja kosteikoista on tutkimusten mukaan hävinnyt puolet, kun maa on valjastettu muuhun käyttöön.

Intian Kašmirissa on nyt noin 12,5 miljoonaa asukasta ja väestönkasvu on kiihdyttänyt metsien hakkuita sekä asuntorakentamista.

Kašmirin yliopiston tutkija Aijaz Hassan sanoo, että laakso on aina ollut altis tulville, mutta järvet ja kosteikot toimivat aiemmin vesimassojen varastoina.

Jätevedet järveen

Srinagarin pohjoispuolella sijaitsevalla Nigeenjärvellä ympäristöstressi on aiheuttanut ensimmäiset kalakuolemat, kun levien asteittainen lisääntyminen johti happikatoon.

"Olemme soutaneet järvellä vuosisatojen ajan. Järvi on elättänyt aiemmat sukupolvet, ja minäkin olen rakentanut elämäni sen varaan", 27-vuotias Mudasir Ahmad suree.

Hän arvelee, että veden muuttuminen ruosteenväriseksi kertoo järven tekevän kuolemaa. "Rannoille on noussut taloja ennennäkemätöntä tahtia, ja jätevedet valuvat suoraan järveen", hän huokaa.

Kalastus vaarassa

Intian suurin makean veden järvi Wular sijaitsee Kašmirin pohjoisosassa. Sen pinta-ala oli 218 neliökilometriä vuonna 1911, mutta nyt avovettä on enää 24 neliökilometriä. Tilalle on tullut riisiviljelmiä ja puupeltoja, ympäristönsuojelija Majid Farooq kertoo.

Lannoitteet ja lanta ovat saastuttaneet ja rehevöittäneet järveä. Metsästys on verottanut sen linnustoa ja happikato kalakantaa, hän listaa.

Wularjärven kalastaja Fayaz Ahmad Khanday kertoo, että saaliit ovat huvenneet rajusti kolmen viime vuoden aikana, mikä vaarantaa satojen ihmisten elinkeinon. "Järvessä kelluu joka päivä kuolleita kaloja."

Vesistöjen katoaminen ja kutistuminen altistaa Kašmirin luonnonkatastrofeille, kuten nähtiin syyskuun 2014 tuhoisissa tulvissa, ympäristötutkija Aabid Ahmad varoittaa.

Luonto tuo matkailijat

Kuuluisan Daljärven ympäristössä asutus on paisunut tuplavauhtia kansalliseen väestönkasvuun verrattuna. Veden laatu on heikentynyt roimasti, ja siitä on juomakelpoista enää viidesosa, Kašmirin yliopiston tutkija Shakil Ahmad Ramshoo kertoo.

Daljärvellä käy noin miljoona turistia vuodessa, ja 300 000 ihmistä saa siitä leipänsä suoraan tai välillisesti. 200 000 kašmirilaista elättää itsensä käsitöillä, mutta heidänkin elantonsa vaarantuu, jos alueen luonto ei enää houkuta matkailijoita.

Jammun ja Kašmirin osavaltion asukkaista vähintään puolet on suoraan tai epäsuorasti kytköksissä matkailualaan, joka tuottaa 15 prosenttia alueen kansantuotteesta.

Ympäristö ympäristösaastuminensuojelu Intia Suomen IPS

Lue myös

Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Joku luonnon keskellä, taustalla savua tupruttava tehtaanpiippu

Raportti: Euroopan vesistöt ovat huonossa kunnossa

EU on kartoittanut vesistöjensä tilaa. Varsinkaan pintavesien tilassa ei ole kehumista, EU:n ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa todetaan. Jäsenmaat luistavat itse sopimistaan suojelusäännöistä, moittii WWF.
Metsää ja suota

Suomessa aloitetaan historiallisen suuri soiden ja metsien ennallistamisohjelma – tavoitteena torjua ilmastonmuutosta

Suomalainen osuuskunta Lumimuutos ryhtyy ennallistamaan luontoarvonsa menettäneitä soita ja metsiä. Tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta sekä torjua ilmastonmuutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.