Uutiset Koronaviruspandemia

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.
Afrikassa on todettu noin kahdeksan miljoonaa koronavirustartuntaa. Kuva Keniasta keväältä 2020. (Kuva: Sambrian Mbaabu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehittyviin maihin koronavirusrokotteita välittävä rokoteallianssi Covax joutuu viemään Afrikkaan paljon suunniteltua vähemmän rokotteita.

Tavoitteena oli alun perin rokottaa tämän vuoden loppuun mennessä täysin 40 prosenttia väestöstä, mutta nyt osuus on jäämässä vain 17 prosenttiin. Yhteensä Covaxilla on mantereella noin 470 miljoonan rokoteannoksen vaje, kertoi Maailman terveysjärjestö (WHO) eilen.

”Vientikiellot ja rokotteiden hamstraaminen ovat kuristaneet rokotetoimituksia Afrikkaan. Niin kauan kuin rikkaat maat sulkevat Covaxin pois markkinoilta, Afrikka ei saavuta rokotetavoitteitaan. -- Rokotteita valmistavien maiden on aika avata portit ja auttaa suojelemaan suurimmassa vaarassa olevia”, sanoi Maailman terveysjärjestön (WHO) aluejohtaja Matshidiso Moeti tiedotteessa.

Afrikassa on todettu noin kahdeksan miljoonaa koronatapausta. Vasta 3,6 prosenttia väestöstä on rokotettu täysin samaan aikaan, kun esimerkiksi EU:ssa ja Isossa-Britanniassa osuus on yli 60 prosenttia.

Covaxin oli määrä taata rokotteiden tasa-arvoinen toimittaminen, mutta käytännössä rikkaat maat ovat neuvotelleet itselleen suuremman määrän annoksia suoraan lääkeyhtiöiden kanssa Covaxin ohi. Samalla monet niistä vastustavat rokotepatenttien avaamista.

Afrikan maat ovat kärsineet myös rokotteita valmistavan Intian päätöksestä kieltää Covax-rokotteiden viennin maasta.

Esimerkiksi Afrikan unionin rokoteallianssin puheenjohtaja Ayoade Olatunbosun-Alakija syyttää myös Afrikan maita poliittisen johtajuuden puutteesta rokotteiden hankinnassa. Hänen mukaansa osa poliitikoista käyttää koronaa keinona rikastua sen sijaan, että he yrittäisivät saada maahan enemmän rokotteita.

”Johtajien jokaisen sivutapaamisenkin pitäisi alkaa näin: ihmisiä kuolee tai he saavat long covidin. Jokainen keskustelu pitäisi avata sanomalla: herra presidentti, herra ulkoministeri: missä ovat rokotteet”, hän sanoi Devex-uutissivuston haastattelussa eilen.

Moeti muistuttaa  myös rokottamattomuuden riskeistä.

”Järkyttävä epätasa-arvo ja vakavat puutteet kuljetuksissa uhkaava tehdä matalan rokotekattavuuden alueista rokotteille vastustuskykyisten muunnosten synnyinpaikkoja. Tämä voisi johtaa siihen, että koko maailma joutuu takaisin lähtöruutuun”, Moeti sanoo.

Koronaviruspandemia eriarvoisuusterveyssairaus/lääkintä Afrikka

Lue myös

Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.
Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.

Koronapandemian pelätään pahentavan Tyynenmeren saarivaltioiden koulutuskriisiä – Toisen asteen opintoihin ei välttämättä enää palata

Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia, mutta koronapandemia on heikentämässä tilannetta. Esimerkiksi Fidžillä koronasulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
YK:n erityisedustaja Victoria Gamba lehdistötilaisuudessa

YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta

Lapsiin on kohdistunut Jemenin sodassa yli 8 500 vakavaa rikkomusta. YK:n erityisedustaja vaatii konfliktin osapuolia suojelemaan lapsia.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.