Talouskriisi ajaa alaikäiset seksityöhön Zimbabwessa – ”Tämä on minun tapani selvitä” | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Talouskriisi ajaa alaikäiset seksityöhön Zimbabwessa – ”Tämä on minun tapani selvitä”

15-vuotias Kudzai myy seksiä Penhalongan kaivosalueella Zimbabwessa. Hän lopetti koulun koronapandemian aikana. Samaan ratkaisuun on päätynyt moni muukin tyttö.

Miehiä pressusta kootun asumuksen vieressä.

Alaikäisten seksityöläisten asiakkaita ovat usein köyhät kaivostyöläiset. Kuva: Farai Shawn Matiashe / IPS.

(IPS) -- Kun muut tytöt menevät nukkumaan, viisitoistavuotias Kudzai kuljeskelee kotinsa lähellä sijaitsevan ostoskeskuksen kulmilla.

Kudzain koti sijaitsee Penhalongassa, kaivospaikkakunnalla noin 25 kilometrin päässä Mutaren kaupungista Zimbabwen itäosassa. Kudzai hengailee ostarilla etsimässä miehiä, jotka maksaisivat seksistä ja rukoilee, että yö olisi tuottava.

Zimbabwen talouskriisi pakotti Kudzain seksityöhön. Suurin osa hänen asiakkaistaan kaivaa Penhalongassa kultaa laittomasti lapio työkalunaan. Myös he tekevät työtään taloudellisen pakon ja työttömyyden ajamina.

Kudzai palaa yleensä kotiin varhain aamulla työskenneltyään läpi yön.

”Tämä on minun tapani selvitä”, selittää Kudzai, joka asuu vanhemman sisarensa Tsvingwen luona kaivosalueen reunalla.

Penhalongassa ja sen ympäristössä monet alaikäiset tytöt ovat selviytyäkseen ryhtyneet myymään seksiä, halvimmillaan vain dollarin hinnalla.

”Jätin koulun kesken viime vuonna korona-aikana. Siskollani, joka maksoi koulumaksuni vuosia, ei enää ollut varaa niihin”, Kudzai sanoo ja lisää, että jos kouluun palaaminen olisi mahdollista, hän tekisi sen heti.

”Tavoitteeni ei ole viettää loppuelämääni tällä tavalla. Toivon, että voin kouluttautua hoitajaksi.”

Zimbabwessa seksityö on laitonta ja seksin suojaikä 16 vuotta, ja tänä vuonna perustuslakituomioistuin päätti, että se täytyy nostaa kahdeksaantoista. Kaivosalueilla alaikäisten seksikauppa käy kuitenkin vilkkaasti.

Luonnonvarat eivät hyödytä köyhiä

Zimbabwelaiset ovat eläneet taloudellisesti kovia aikoja. Korkea inflaatio johtuu koronashokista ja tuoreimpana Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Vanhempaa perua oleva talouskriisi juontaa kuitenkin juurensa massiivisesta korruptiosta ja epäonnistuneesta taloudenpidosta.

Taloudellinen niukkuus iskee pahiten Kudzain perheen kaltaisiin köyhiin. Penhalongan kulta ja muut luonnonvarat hyödyttävät vain taloudellista eliittiä, eivätkä yhtiöt tee paljoakaan yhteisön hyväksi.

Zimbabwen naisista 59,6 prosenttia on työttöminä, ja seksityöhön ryhdytään elannon hankkimiseksi, kertoo Zimbabwen tilastoviranomaisen, ZimStatin tutkimus.

Zimbabwelaisen kansalaisjärjestö CNRG:n mukaan luvaton lapiokaivuu on vastuussa joka kuukausi 3 000 kultatonnin vuodosta, arvoltaan noin 157 miljoonaa dollaria.

Suurin osa kullasta salakuljetetaan Mutaren huonosti valvotun rajan yli Mosambikiin ja Etelä-Afrikkaan.

Hiv-positiivisuus tavallista

Penhalonga Residents and Ratepayers Trustin puheenjohtaja Weston Makoni toteaa, että tyttöjen ajautuminen seksityöhön on huolestuttava ilmiö.

”Alalle työntäviä tekijöitä ovat köyhyys, ruuan puute, kaveripaine ja rahantarve koulumaksuihin. Lapiokaivajat, joilla on rahaa, houkuttelevat heitä ostamalla ruokaa, huumeita ja arvotavaroita, kuten älypuhelimia ja viemällä heitä huvittelemaan.”

Yhteiskuntatieteilijä Tapuwa O’bren Nhachi sanoo, että ilmiö on surullinen, sillä tyttöjen elämää säätelevät nyt taudit, hyväksikäyttö ja traumat.

”Kyseessä ovat myös psykologiset vaikutukset, jotka liittyvät kauppaan. Tytöt keskeyttävät koulunsa ja alkavat käyttää huumeita, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän tulevaisuuteensa.

Seksuaaliterveyden, hi-viruksen ja aidsin tutkimuskeskuksen (CeSHHAR) mukaan yli 57 prosenttia maan naispuolisista seksityöläisistä on hiv-positiivisia.

Yhtiöt toimivat kuin mafia

Weston Makonin mukaan Penhalongan kultayhtiöiden tulisi rahoittaa lähiyhteisöjä ja köyhien auttamista.

”Uskon, että yhtiöt auttaisivat suuresti, jos ne maksaisivat köyhien ja usein orpojen tyttöjen koulumaksut. Apu voisi olla tukea yhteisön elinkeinotoiminnalle ja kotitalouksien omavaraisuudelle.”

Tabuwa O’bren Nhachin mielestä yhtiöillä on vastuu pitää huolta siitä, että yhteisöt, joissa ne toimivat, eivät syrjäydy sosiaalisesti, eivätkä jää vaille julkisia palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja niiden edellyttämää infrastruktuuria.

”Yhtiöiden pitäisi perustaa ammatillisia koulutuksia valmistamaan nuoria tulevaisuuden työmahdollisuuksiin yhtiöiden itsensä ja muun maan tarpeisiin”, Nhachi sanoo.

”Valitettavasti Penhalongassa yhtiöt toimivat mafiatyyliin. Ne ryöstelevät ja viihtyvät maassa vallitsevassa kaaoksessa, joten niiltä on turha odottaa mitään.”
 

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia