Uutiset

Suuret avunantajamaat leikkasivat viime vuonna humanitaarista apua

Humanitaarinen apu kasvoi viime vuonna. Tuore raportti kuitenkin kritisoi isoja avunantajamaita, kuten Yhdysvaltoja, Saksaa ja Isoa-Britanniaa, jotka vähensivät apua, vaikka avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut.
Äiti ja vauva koulussa
Etelä-Sudan on yksi suurimmista humanitaarisen avun vastaanottajamaista. (Kuva: EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Hallitusten ja yksityisten toimijoiden jakama humanitaarinen apu kasvoi vuosina 2014–2018 melkein kolmanneksen. Viime vuonna kuitenkin monet isoimmat avunantajat leikkasivat antamaansa rahoitusta kipeästä avuntarpeesta huolimatta, selviää tuoreesta raportista.

Riippumattoman Development Initiative -järjestön (DI) keräämien tietojen mukaan avunantajamaat sekä yksityiset toimijat antoivat viime vuonna humanitaarista apua yhteensä noin 28,9 miljardia dollaria (26,5 miljardia euroa).

Vaikka summa kasvoi edellisvuodesta, kaikkein suurimpiin kuuluvat avunantajat, kuten Yhdysvallat, Saksa ja Iso-Britannia leikkasivat apuaan 6–11 prosenttia, satoja miljoonia euroja kukin.

Avun kokonaismäärän kasvu johtuikin lähinnä Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien lisäämästä avusta, raportissa kerrotaan. Kumpikin maa on mukana Jemenin huhtikapinallisia olevassa liittoumassa, jota on syytetty sotarikoksista.

Viime vuonna eniten apua toimitettiin Syyriaan, Jemeniin ja Etelä-Sudaniin.

Humanitaarisella avulla tarkoitetaan lyhytaikaista, ihmishenkiä pelastavaa apua, jota tarvitaan etenkin luonnonkatastrofien ja konfliktien yhteydessä. YK on joutunut kriisien kärjistymisen vuoksi viime vuosina nostamaan jatkuvasti arvioitaan avuntarvitsijoiden määrästä ja tarvittavista rahasummista. Silti viime vuonna vain 61 prosenttia YK:n vetoomuksesta saatiin katettua, raportissa kerrotaan.

”Positiivisia trendejä on, kun katsotaan tarkkaan, mutta tarvittavat muutokset eivät tapahdu riittävän nopeasti ja niitä haittaavat kasvavat humanitaariset tarpeet ylikuormitetuissa maissa ja haavoittuvien väestönosien keskuudessa”, sanoo DI:n humanitaaristen asioiden johtaja Angus Urquhart tiedotteessa.

Myönteistä on raportin mukaan esimerkiksi se, että käteisenä tai ostokuponkina jaettavan avun määrä nousi 10 prosenttia jo 4,7 miljardiin dollariin (4,3 miljardia euroa). Myös monivuotinen rahoitus on kasvussa.

Suomi on raportin mukaan 20. suurin avunantaja. Se antoi viime vuonna humanitaarista apua 123 miljoonaa dollaria (113 miljoonaa euroa).

YK arvioi, että tällä hetkellä noin 149,4 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua 58 maassa.

avustustyökatastrofiapu

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Vuorimaisema ja puita Intian Kashmirissa

Kashmirista on tullut ihmiskauppiaiden turvasatama – Konfliktin vaurioittamille sulhasille myydään teini-ikäisiä morsiamia

Ihmiskauppiaat toimittavat teini-ikäisiä vaimoja keski-ikäisille miehille, jotka ovat osallistuneet konfliktiin tai kärsivät sen seurauksista. Avioliitot päättyvät yleensä huonosti. ”Se ei ollut missään mielessä oikea avioliitto. Se oli pelkkä kauppatoimi”, sanoo 13-vuotiaana myyty Haseena Akhtar.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.