Uutiset Kehityspolitiikka

Suomi ei ole ainoa kehitysapua leikkaava vauras maa

Ranskan kehitysyhteistyöbudjetti on pudonnut yli 20 prosenttia muutamassa vuodessa. Coordination SUD -järjestön toiminnanjohtajan mukaan Suomen leikkaukset ovat kuitenkin yllätys, ja ne näyttävät huonoa esimerkkiä koko Euroopalle.
(Kuva: marc falardeau / Flickr.com / cc 2.0)

Suomen hallituksen alkukesästä ilmoittamat leikkaukset kehitysyhteistyöbudjettiin eivät ole täysin poikkeuksellisia verrattuna muihin vauraisiin maihin.

Kesäkuussa esimerkiksi Tanskan uusi hallitus ilmoitti kehitysyhteistyöleikkauksista, ja viime vuonna kehitysyhteistyöbudjettiaan ovat supistaneet myös esimerkiksi Ranska, Alankomaat ja Australia.

Ranskan kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Coordination SUDin toiminnanjohtajan Philippe Jahshanin mukaan Suomen leikkauspäätös oli siitä huolimatta iso yllätys.

"Suomi on yksi niistä Euroopan maista, joka on perinteisesti ollut sitoutunut kehitysyhteistyöhön. Olimme hyvin yllättyneitä ja nyt olemme hyvin huolissamme, koska jos tämä tapahtuu Suomessa, se voi tapahtua kaikissa muissakin Euroopan maissa", hän toteaa.

Coordination SUD kuuluu eurooppalaiseen Concord-järjestöverkostoon, joka lähetti kesäkuussa Suomen hallitukselle avoimen kirjeen leikkausten vuoksi. Jahshan pelkää, että leikkauksista voi tulla laajempi trendi samaan aikaan, kun populismi ja ääriliikkeet Euroopassa näyttävät vielä kasvavan.

Ranskan järjestöiltä ei leikata

Ranska kuului teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n tilastojen mukaan viime vuonna eniten kehitysyhteistyöbudjettiaan leikanneiden maiden joukkoon. Muita olivat esimerkiksi Australia, Kanada, Puola, Portugali, Japani ja Espanja.

Ranskan kehitysyhteistyöbudjettia on leikattu joka vuosi vuosina 2010–2014. Maan kehitysyhteistyöbudjetin osuus bruttokansantulosta on supistunut puolesta prosentista 0,36 prosenttiin ja kokonaissumma noin 12,2 miljardista eurosta noin 9,4:ään.

Suomen tapaan perusteluiksi on annettu talousongelmat. Jahshanin mukaan kehitysyhteistyö ei ole ainoa leikkauksia läpikäynyt sektori, vaan supistuksia on tehty kaikilla muillakin sektoreilla lukuun ottamatta koulutusta, turvallisuutta ja puolustusta sekä oikeuslaitosta.

Presidentti François Hollande on luvannut, että apua lisätään taas, kun maan taloudella menee paremmin. Tarkempia tietoja tulevasta ei ole.

"Järjestöjen mukaan nyt kun kasvua taas on, vaikkakaan ei kovin paljon, on aika lisätä jälleen apua ja edetä kohti 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta. Se on edelleen Ranskan sitoumus", Jahshan kertoo.

Suomen aikomuksena on keskittää apua enemmän, ja samoin on tehty Jahshanin mukaan myös Ranskassa, jossa kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri on ilmoittanut, että maan on tehtävä parempaa jälkeä vähemmällä rahalla.

Sen sijaan toisin kuin Suomessa, kehitysyhteistyöjärjestöiltä ei ole leikattu lainkaan, vaan niiden osuus kehitysyhteistyövaroista on luvattu tuplata vuoteen 2017 mennessä. Jahshan muistuttaa kuitenkin, että Ranskassa järjestöjen saama osuus kehitysyhteistyöbudjetista on OECD-maiden pienimpiä – vain noin prosentti, kun Suomessa osuus on tänä vuonna noin 11.

"Leikkaukset eivät trendi"

Vaikka moni vauras maa onkin viime vuosina leikannut kehitysapuaan, brittiläisen kehitystutkimuslaitoksen ODI:n tutkijan Mikaela Gavasin mukaan vauraiden maiden kehitysyhteistyöleikkauksista ei voi puhua selkeänä trendinä. Toisaalta Suomen leikkaukset eivät hänen mukaansa ole myöskään poikkeuksellinen ilmiö.

"Vuosina 2013–2014 osa maista on lisännyt kehitysapua, osa on laskenut. Yleisesti ottaen voi sanoa, että useimmat maat eivät suunnittele ainakaan lisäyksiä kehitysapuunsa. Syynä ovat säästötoimet kotimaassa. Apubudjetti on se, josta on helpointa leikata", EU:n kehitysyhteistyöhön erikoistunut Gavas toteaa.

Gavasin mukaan monissa maissa on tällä hetkellä kuitenkin kovat paineet leikata kehitysapua taloustilanteen vuoksi. Hän uskoo, että lähivuosina OECD-maiden antama kehitysapu voikin jämähtää paikoilleen. Toisaalta samaan aikaan monet nousevat taloudet, kuten Persianlahden maat, ovat lisäämässä omaa apuaan.

OECD:n tietojen mukaan viime vuonna avunantajamaista 15 leikkasi ja 13 kasvatti kehitysyhteistyöbudjettiaan. Apua annettiin yhteensä noin 124 miljardia euroa, reaaliarvolla mitattuna puolisen prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna 2013.

Luvussa ovat mukana OECD:n kehitysapukomitean DAC:n 28 jäsenmaan tiedot; nousevien avunantajien, kuten vaikkapa Kiinan, apua siinä ei tilastoida.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkaEUtalous RanskaSuomi

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat