Eurooppalaiset valtiot ovat yksi toisensa jälkeen luopuneet asevelvollisuuteen perustuvasta armeijasta. Suomessa sen sijaan asevelvollisuuden kannatus on vahva. Rauhanjärjestö Sadankomitea on esittänyt oman vapaaehtoisuuteen perustuvan mallinsa puolustuksesta.

”Kuitenkin aikaisemmin asevelvollisuusarmeijaa on perusteltu maanpuolustustahdon vahvuudella”, tutkija Jarmo Pykälä viittasi Sadankomitean seminaarissa Järvenpään lausuntoon esimerkkinä asevelvollisuudesta käytävässä keskustelussa  esiintyvistä ristiriitaisuuksista.

Vaikka Suomessa yleistä asevelvollisuutta on yleisesti pidetty lähes itsestäänselvyytenä ja olemassa olevaa järjestelmää on markkinoitu kustannustehokkaana tapana vastata maanpuolustuksesta, Euroopassa kehitys kulkee toiseen suuntaan. Asevelvollisuusarmeijaa ylläpitää ainoastaan 15 kaikkiaan 46:sta eurooppalaisesta valtiosta.

Suomella kolmanneksi suurin reservi

Kaiken lisäksi monilla mittareilla puolustusvoimamme sijoittuvat kärkipäähän muihin Euroopan valtioihin verrattuna. Jarmo Pykälän raportti ”Eurooppalainen maanpuolustus ja asevelvollisuus” osoittaa, että esimerkiksi asepalvelusta suorittavien ja reserviläisten määrällä mitattuna Suomella olisi Euroopan kahdeksanneksi suurin armeija, noin 24 000 suurempi kuin Yhdistyneellä kuningaskunnalla.

Vaikka reservin määrää onkin supistettu 350 000:een, suurimmillaan se oli kaksinkertainen, maamme reservi asukaslukuun suhteutettuna on edelleen kolmanneksi suurin niistä Euroopan maista, joilla on asevelvollisuusarmeija. Pykälän raportin mukaan Suomessa reserviläisten osuus väestöstä on 6,6 prosenttia. Korkeammat prosenttiosuudet ovat Kyproksessa (10,64%) ja Venäjällä (14,21%).

Eikä usein toistetulle perustelulle puolustusratkaisumme edullisuudestakaan löydy tukea eurooppalaisessa vertailussa. Puolustusmenojen bruttokansantuoteosuudella mitattuna Suomi käyttää puolustukseen 1,2 prosenttia, Euroopan maat keskimäärin 1,67 prosenttia. Jos puolustusmenoja verrataan asukaslukuun, ne ovat Suomessa lähes kaksinkertaiset (456 €/asukas) Euroopan maiden keskiarvoon (264 €/asukas) verrattuna.

Ammattiarmeija ei ole ainoa vaihtoehto

Tavallisesti asevelvollisuuden ainoaksi vaihtoehdoksi esitetään siirtymistä palkka-armeijaan. Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen mukaan ammattiarmeija ei kuitenkaan ole ainoa nykyjärjestelmän vaihtoehto.

Lodeniuksen mukaan muita vaihtoehtoja ammattiarmeijalle ovat vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä ja ”kaksoisjärjestelmä”, joka tukeutuu sekä vapaaehtoisuuteen että ammatti- ja sopimussotilaisiin. ”Itse asiassa meillä on jo nyt eräänlainen kaksoisjärjestelmä”, Lodenius huomautti.

Lodenius toivoi, että keskustelussa asevelvollisuudesta pystyttäisiin arvioimaan, ”millaisia haittoja tai hyötyjä asevelvollisuudessa on”. Samoin olisi pohdittava sitä, ”kuinka paljon asevelvollisuus militarisoi yhteiskuntaa, kun sen vaikutus ulottuu muihinkin kuin asevelvollisuuttaan suorittaviin henkilöihin”.

Mihin tehtäviin armeijan tulisi keskittyä?

Puolustusvoimien roolista ja tehtävistä on herätetty keskustelua myös rauhanliikkeen ulkopuolella. Sotatieteen tohtori Jarno Limnéll haastoi kesäkuussa Aamulehdessä ja SaferGlobe Finlandin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissaan pohtimaan armeijan tehtävien uudelleenarviointia.

Limnéllin mukaan kaikissa lain säätämissä tehtävissä, Suomen sotilaallinen puolustus, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan, ”ei voida olla vahvoja” vaan on tehtävä valintoja siitä, ”miten rajalliset puolustuspoliittiset resurssit tulisi kohdentaa”.

Limnéllin artikkeliin viitaten Jarmo Pykälä kysyi Sadankomitean seminaarin lopuksi nuorisojärjestöjen panelisteilta, mistä kolemesta laissa säädetystä tehtävästä he olisivat valmiit luopumaan?

Kristillisdemokraattisia nuoria edustanut Jussi Kärmeranta ei halunnut luopua mistään. Sosialidemokraattisten opiskelijoiden Katri Nokela, Vasemmistonuorten Dan Koivulaakso sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden Paloma Hannonen olivat valmiit luopumaan maanpuolustustehtävästä. Sosialidemokraattisten nuorten Timo Kontio olisi jättänyt pois kansainvälisen kriisinhallinnan.