Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.

Teddykarhu

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman ratifioiduin ihmisoikeussopimus. Kuva: artjouer street art / Flickr.com / CC BY-NC 2.0.

Suomi ei ole jättänyt YK:n lapsen oikeuksien komitealle raporttia, jossa se kertoo, miten se on toteuttanut kansainvälistä lapsen oikeuksien sopimusta Suomessa.

Raportti piti jättää heinäkuussa 2017, mutta se on yhä viimeisteltävänä ulkoministeriössä.

Suomen Unicef, Lastensuojelun keskusliitto ja Unicef ovat huolissaan raportin myöhästymisestä.

”Olemme huolestuneita Suomen muuttuneesta suhtautumisesta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiinsa. Suomi on perinteisesti sitoutunut vahvasti lapsen oikeuksien sopimukseen ja halunnut olla myös lapsen oikeuksin mallimaa”, ne muistuttavat eilen julkaistussa kannanotossaan.

Kannanotossa vaaditaan sopimukselle ”kunnianpalautusta” .

”Suomi antaa tällä ennennäkemättömällä myöhästymisellä kuvan, että se ei enää piittaa lapsen oikeuksista eikä YK:n sopimusvelvoitteista”, järjestöt kritisoivat.

Myös muita raportteja myöhässä

Ulkoministeriön mukaan kyse ei ole siitä, etteikö Suomi edelleen kunnioittaisi ihmisoikeusvelvoitteitaan. Lainsäädäntösihteeri Satu Sistonen ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksiköstä kertoo, että ulkoministeriöllä on kuitenkin nyt poikkeuksellisesti jonossa useita kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä määräaikaisraportteja, joita pitää tehdä sekä YK:lle että Euroopan neuvostolle.

Lisäksi Suomi vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle ja YK-komiteoille tehtyihin yksilövalituksiin, jotka ovat aikataulun kannalta kiireellisempiä kuin YK-raportit.

”Olemme yhtä huolestuneita tilanteesta kuin järjestötkin. Haluaisimme tehdä raportit aikataulussa, mutta nyt näitä on jouduttu priorisoimaan. Olemme kyllä sitoutuneita sopimuksiin ja toteutamme niitä koko ajan”, Sistonen sanoo.

Ruuhkautumisen syynä on Sistosen mukaan se, että 2010-luvulla Suomi on allekirjoittanut useita uusia sopimuksia tai pöytäkirjoja, jotka sisältävät myös raportointivelvollisuuden. Siksi myös työtä on enemmän.

Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi myöhässä ovat myös YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa yleissopimusta sekä naisten syrjinnän vastaista sopimusta käsittelevät raportit. Kaikki raportit ovat ulkoministeriön mukaan jo viimeistelyvaiheessa, ja ne annetaan keväällä YK:lle.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman ratifioiduin ihmisoikeussopimus. Vain Yhdysvallat ei ole siinä mukana. Sopimuksen toteutumista seurataan määräaikaisraporteilla, joita valtiot jättävät sopimusta valvovalle komitealle. Komitea puolestaan antaa raporttien perusteella maille suosituksia.

Sistosen mukaan raportin viivästymisestä ei ole tiedossa Suomelle sanktioita.

Lisää uusi kommentti