Uutiset Syyrian konflikti

Suomen Pakolaisapu aloitti työn syyrialaispakolaisten parissa Turkissa

Turkissa elää lähes kaksi kolmasosaa Syyrian pakolaisista. Kaksivuotisessa hankkeessa opetetaan muun muassa turkin kieltä pakolaisille. Tarkoituksena on myös lievittää jännitteitä.
Turkin lippuja patsaan vieressä
Turkki on ottanut vastaan suurimman osan Syyrian pakolaisista. (Kuva: faruk / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Suomen Pakolaisapu on aloittanut uuden kehitysyhteistyöhankkeen Turkin syyrialaispakolaisten parissa. Hankkeessa muun muassa annetaan pakolaisille kieli- ja ammattikoulutusta sekä pyritään lieventämään jännitteitä paikallisen väestön ja pakolaisten välillä.

”Suuri enemmistö pakolaisista elää leirien ulkopuolella, ja heitä on vaikea tavoittaa elinolosuhteiden parantamiseksi. Samaan aikaan syyrialaisten ja paikallisen väestön välit ovat heikentyneet”, kertoo järjestön ulkomaan ohjelman erityisasiantuntija Massimo Lanciotti.

Pakolaisapu tekee ympäri maailman kehitysyhteistyöprojekteja, joissa annetaan muun muassa kieli-, ammatti- ja lukutaitokoulutusta pakolaisille.

Turkissa Pakolaisavun kumppanina on turkkilainen järjestö YUVA, joka pyörittää eräänlaista monitoimikeskusta Hatayn maakunnassa Kırıkhanin kaupungissa. Syyrian rajalla sijaitsevaan Hatayyn on saapunut arviolta 400 000–500 000 syyrialaispakolaista. Matkaa Syyrian Aleppoon on vain noin 40 kilometriä.

Tarkoituksena on muun muassa antaa syyrialaisille turkin kielen koulutusta, jotta nämä pääsisivät paremmin kiinni työelämään ja lapset turkkilaiseen koulutusjärjestelmään. Lisäksi ohjataan ihmisiä sosiaalipalveluiden piiriin, järjestetään ammattikoulutusta sekä virkistystoimintaa. Virkistystoiminta on tarkoitettu myös paikallisille asukkaille. Hanke kestää kaksi vuotta.

Palvelut koetuksella

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on rekisteröinyt Turkissa yli 3,6 miljoonaa syyrialaista vuonna 2011 alkaneen sisällissodan seurauksena. Käytännössä lähes kaksi kolmasosaa kaikista Syyriasta paenneista on juuri Turkissa. Koska ainakin 90 prosenttia heistä elää leirien ulkopuolella, julkiset palvelut ovat ylikuormittuneet.

”Syyrialaiset nähdään uhkana sosiaalipalveluille. Monilla alueilla heitä on jo 10–25 prosenttia väestöstä. Kunnat kuitenkin saavat keskushallinnolta rahaa vain turkkilaisen väestön perusteella. Vaarana on, että jännitteet kasvavat kahden ryhmän välillä”, Lanciotti selittää.

Esimerkiksi konfliktintutkimuslaitos International Crisis Groupin viimevuotisen selvityksen mukaan yhteisöjen välinen väkivalta on viime vuosina kasvanut, ja vuonna 2017 ainakin 35 ihmistä kuoli. Syyrialaisia syytetään myös etenkin matalapalkka-alojen työpaikkojen viemisestä.

Syyrialaisten asema on vaikea myös siitä syystä, etteivät he voi saada Turkissa virallista pakoalaisasemaa, sillä maa ei ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta kokonaisuudessaan.

Syyrian konflikti kehitysyhteistyökoulutuspakolaiset SyyriaTurkki Suomen Pakolaisapu

Kommentit

Lähettänyt Repa (ei varmistettu) 14.2.2019 - 15:46

Onko tullut mieleen että autettaisiin Syyriaa etää ihmiset voisivat palata takaisin?
Vai onko tarkoitus että pakolaiset ovat halvan työvoiman varasto...

Lue myös

Nainen pöydän takana istumassa

Unicef vetoaa ulkomaalaisten lasten kotiuttamiseksi Syyriasta – ”Olosuhteet eivät ole lapsille sopivat”

Turkin operaatio Koillis-Syyriassa on kärjistänyt myös pakolaisleirillä olevien ulkomaalaisten lasten tilannetta. ”Hallituksilla on vastuu ja mahdollisuus tehdä oikein ja tuoda nämä lapset ja heidän vanhempansa kotiin”, sanoo Unicefin pääjohtaja Henrietta Fore.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.