Uutiset Syyrian konflikti

Suomen Pakolaisapu aloitti työn syyrialaispakolaisten parissa Turkissa

Turkissa elää lähes kaksi kolmasosaa Syyrian pakolaisista. Kaksivuotisessa hankkeessa opetetaan muun muassa turkin kieltä pakolaisille. Tarkoituksena on myös lievittää jännitteitä.
Turkin lippuja patsaan vieressä
Turkki on ottanut vastaan suurimman osan Syyrian pakolaisista. (Kuva: faruk / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Suomen Pakolaisapu on aloittanut uuden kehitysyhteistyöhankkeen Turkin syyrialaispakolaisten parissa. Hankkeessa muun muassa annetaan pakolaisille kieli- ja ammattikoulutusta sekä pyritään lieventämään jännitteitä paikallisen väestön ja pakolaisten välillä.

”Suuri enemmistö pakolaisista elää leirien ulkopuolella, ja heitä on vaikea tavoittaa elinolosuhteiden parantamiseksi. Samaan aikaan syyrialaisten ja paikallisen väestön välit ovat heikentyneet”, kertoo järjestön ulkomaan ohjelman erityisasiantuntija Massimo Lanciotti.

Pakolaisapu tekee ympäri maailman kehitysyhteistyöprojekteja, joissa annetaan muun muassa kieli-, ammatti- ja lukutaitokoulutusta pakolaisille.

Turkissa Pakolaisavun kumppanina on turkkilainen järjestö YUVA, joka pyörittää eräänlaista monitoimikeskusta Hatayn maakunnassa Kırıkhanin kaupungissa. Syyrian rajalla sijaitsevaan Hatayyn on saapunut arviolta 400 000–500 000 syyrialaispakolaista. Matkaa Syyrian Aleppoon on vain noin 40 kilometriä.

Tarkoituksena on muun muassa antaa syyrialaisille turkin kielen koulutusta, jotta nämä pääsisivät paremmin kiinni työelämään ja lapset turkkilaiseen koulutusjärjestelmään. Lisäksi ohjataan ihmisiä sosiaalipalveluiden piiriin, järjestetään ammattikoulutusta sekä virkistystoimintaa. Virkistystoiminta on tarkoitettu myös paikallisille asukkaille. Hanke kestää kaksi vuotta.

Palvelut koetuksella

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on rekisteröinyt Turkissa yli 3,6 miljoonaa syyrialaista vuonna 2011 alkaneen sisällissodan seurauksena. Käytännössä lähes kaksi kolmasosaa kaikista Syyriasta paenneista on juuri Turkissa. Koska ainakin 90 prosenttia heistä elää leirien ulkopuolella, julkiset palvelut ovat ylikuormittuneet.

”Syyrialaiset nähdään uhkana sosiaalipalveluille. Monilla alueilla heitä on jo 10–25 prosenttia väestöstä. Kunnat kuitenkin saavat keskushallinnolta rahaa vain turkkilaisen väestön perusteella. Vaarana on, että jännitteet kasvavat kahden ryhmän välillä”, Lanciotti selittää.

Esimerkiksi konfliktintutkimuslaitos International Crisis Groupin viimevuotisen selvityksen mukaan yhteisöjen välinen väkivalta on viime vuosina kasvanut, ja vuonna 2017 ainakin 35 ihmistä kuoli. Syyrialaisia syytetään myös etenkin matalapalkka-alojen työpaikkojen viemisestä.

Syyrialaisten asema on vaikea myös siitä syystä, etteivät he voi saada Turkissa virallista pakoalaisasemaa, sillä maa ei ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta kokonaisuudessaan.

Syyrian konflikti kehitysyhteistyökoulutuspakolaiset SyyriaTurkki Suomen Pakolaisapu

Kommentit

Lähettänyt Repa (ei varmistettu) 14.2.2019 - 15:46

Onko tullut mieleen että autettaisiin Syyriaa etää ihmiset voisivat palata takaisin?
Vai onko tarkoitus että pakolaiset ovat halvan työvoiman varasto...

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.