Uutiset

Sota ja propaganda jatkuvat Irakissa

Presidentti George W. Bushin puhe kansakunnalle syyskuun seitsemäntenä kertoi vakavasta hermostumisesta valkoisessa talossa. Sotaretki Irakissa ei mene hyvin. Alkaako Yhdysvallat tunnustaa realiteetteja? Siltä ei vielä näytä.

Kun kotimaan kannatusluvut putoavat, huonosti menevää sotaa käyvän maan johtaja lähes säännönmukaisesti kutsuu tiedotusvälineet koolle kuulemaan puhetta suurista voitoista ja niihin tarvittavista lisäuhrauksista. Nopea silmäys vain muutamaan lauseeseen Bushin puheessa kertoo, että Irakin sota jatkuu ja niin jatkuu propagandasotakin. Yhdysvaltain hallinto ei tiedä, miten pääsisi kunnialla irti kummastakaan...

”Ja me ryhdyimme toimeen Irakissa, missä entinen hallinto tuki terrorismia...

Saddam Hussein todistetusti tuki terrorismia 1980-luvulla. Mitään päteviä todisteita Saddamin tuoreista yhteyksistä Al-Quaidaan tai muihin Yhdysvaltoja nykyään uhkaaviin terroristijärjestöihin ei ole kyetty esittämään. Lukuisia viitteitä on sen sijaan siitä, että nämä järjestöt toimisivat nyt miehitetyssä Irakissa aktiivisesti.

Irakilla ja kansainvälisen terrorismin todellisella uhalla ei alunperin ollut paljoakaan tekemistä toistensa kanssa, mutta Irakin sota on rohkaissut terrorismia ja vie voimavaroja todellisilta toimilta sen voittamiseksi.

...omisti ja käytti joukkotuhoaseita...

Irak omisti ja käytti joukkotuhoaseita todistetusti 1980-luvulla Iranin vastaisessa sodassa, kun Yhdysvallat liittolaisineen tuki ja aseisti sitä, antoi tiedustelutietoja ja katsoi muualle kaasuasetta käytettäessä. Ainoatakaan todistetta tuoreiden joukkotuhoaseiden olemassaolosta ei ole kyetty esittämään. Tämän päivän tiedon valossa näyttää pikemminkin siltä että Saddam todella hävitti joukkotuhoaseensa ensimmäisen Persianlahden sodan jälkeen.

...sekä 12 vuoden ajan uhmasi YK:n turvallisuusneuvoston päätöksiä.”

Näyttäisi siis siltä, että päästäessään viime syksynä YK:n asetarkastajat vapain käsin maahan Irak olisi kuin olisikin täyttänyt ainakin tärkeimmät niistä ehdoista, jotka YK sille asetti ja joiden rikkominen oli yksi sodan pääperusteluita.

Sen sijaan ainakin Marokko, Israel ja Turkki ovat rikkoneet YK:n turvaneuvoston päätöksiä paljon pidempään kuin 12 vuotta. Ainakin Kroatia, Indonesia, Sudan, Pakistan, Armenia ja Intia rikkovat koko ajan turvaneuvoston tuoreempia päätöksiä vastaan. Suurin osa näistä maista saa USA:lta sotilaallista tukea. Johdonmukaisuudesta ei Bushin hallintoa YK-päätösten puolustamisessa voi syyttää.

”Koalitiomme pani toimeen nämä kansainväliset vaatimukset yhdellä historian nopeimmista ja ihmisystävällisimmmistä sotilaallisista kampanjoista.”

Sota aloitettiin käytännöllisesti katsoen pelkin amerikkalaisjoukoin, brittien hoitaessa pikkutehtäviä etelässä. Vain murto-osa miehitysjoukkojen sotilaista on muita kuin amerikkalaisia, joten ”koalitiosta” puhuminen on harhaanjohtavaa.

Irakin sota ei ollut kansainvälisten vaatimusten mukainen vaan Yhdysvallat hyökkäsi nimenomaan ilman YK:n valtuutusta ja piittaamatta kansainvälisen yhteisön vaatimuksista. Yhdysvaltain aggressiivisen yksipuolinen toiminta on pääsyy maailmanjärjestön ja koko kansainvälisen yhteisön kriisiin.

Sota oli nopea, mutta sen kutsuminen ihmisystävälliseksi on liioittelua. Irakilaisia siviilejä on tähän mennessä kuollut 6.000-8.000 ja haavoittunut yli 20.000.

”Irakissa me autamme tuon maan pitkään kärsinyttä kansaa rakentamaan demokraattisen yhteiskunnan keskelle Lähi-Itää.”

Irak elää miehityksen alla. USA päättää sen asioista ja pitää maan öljyvaroja ominaan. Miehityksestä hyötyvät pääasiassa Bushin hallitusta lähellä olevat suuryritykset. Suurimmat rakennusurakat ovat saaneet Halliburton ja Bechtel, suurimmat öljysopimukset Shell, BP ja Chevron.

Miehityksen arkipäiväiset nöyryytykset ovat saaneet irakilaiset vastustamaan Yhdysvaltoja jopa tehokkaammin kuin Saddamin propaganda. ”Saddamin aikana asiat olivat paremmin”, on yleinen sanonta. Aikatauluja vaaleille, itsehallinnolle tai miehityksen lopettamiselle ei ole annettu.

”...kokoelma tappajia yrittää epätoivoisesti horjuttaa Irakin edistystä ja saattaa maan kaaokseen. ...Jotkut hyökkääjistä ovat saddamin hallinnon jäseniä...jotkut...ulkomaisia terroristeja. ... Me emme tiedä, missä määrin nämä ryhmät työskentelevät yhdessä.”

Amerikkalaisia sotilaita (myös parikymmentä brittiä ja yksi tanskalainen sotilas) on kuollut jo enemmän kuin vuoden 1991 ensimmäisessä Persianlahden sodassa, suurin osa heistä Baghdadin valtauksen 9.4. jälkeen. Yli 1.500 amerikkalaista on haavoittunut ja yli 6.000 ”evakuoitu lääketieteellisistä syistä”. Pommi YK:n Baghdadin päämajassa tappoi 20 YK-työntekijää, uutiset miehitysjoukkoja vastaan tehdyistä iskuista ovat jokapäiväisiä.

Saddamin joukot ovat yksi pääepäillyistä. Amerikkalaisethan ihmettelivät, kuinka helppoa Baghdadin valtaaminen itse asiassa oli. Looginen taktiikka alivoimaiselle puolustukselle olisi vetäytyä valmistelemaan sissisotaa. Miehityksen alkamisen jälkeen on alkanut tulla myös tietoja siitä, että naapurimaista saapuneet terroristiryhmät olisivat eräiden iskujen takana. Sissisota on Irakissa todellisuutta ja miehitys on vähintäänkin lisännyt ulkomaisten terroristien uhkaa Irakissa, ellei luonut itse ongelmaa.

Irakilaisten miehitystä kohtaan tuntema laaja vastemielisyys antaa kuitenkin aiheen olettaa, että maahan olisi syntynyt tai syntymässä näistä kahdesta riippumatonta, aitoa miehityksen vastaista vastarintaa. Se on minkä hyvänsä miehityshallinnon kohtalonkysymys. Vietnamin sodasta raportoineen tunnetun journalistin Bernard Fallin sanoin: ”Raa'alla voimalla voi tehdä melkein mitä vain, paitsi pelastaa epäsuositun hallituksen”.

”Yhdistyneiden kansakuntien jäsenillä on nyt mahdollisuus – ja velvollisuus – ottaa suurempi rooli sen varmistamisessa, että Irakista tulee vapaa ja demokraattinen kansakunta.”

YK:n aseman korostaminen olisi tervetullut muutos Bushin strategiaan jos se olisi aito. Nyt sen takana on pyrkimys saada muut jälkikäteen tuomaan kansainvälinen oikeutus miehitykselle ja maksamaan yhä suurempi osa sen jättimäisistä kustannuksista. YK:n valtuutusta tarvitaan myös miehitysjoukkojen amerikkalaissotilaiden korvaamiseen muilla, pakistanilaisilla, turkkilaisilla tai intialaisilla joukoilla.

****************

Raha ei riitä

Presidentti Bushin pyytämät huikeat 87 miljardia dollaria eivät tule riittämään, laskee Economist-lehti.

Irakin sotaan ja miehitykseen on lehden laskujen mukaan käytetty jo 80 miljardia dollaria ja tullaan noiden 87 miljardin lisäksi tarvitsemaan ainakin 20 miljardia jälleenrakennus- ja kehityskuluja.

Kongressin budjettitoimiston laskelmien mukaan nyt pyydetty raha ei riitä miehitysjoukon ylläpitoon maaliskuuta 2004 pidemmälle. Arviolta 85.000-129.000 sotilaan suuruinen miehitysjoukko tulisi maksamaan 23-29 miljardia dollaria vuodessa.

Ennen presidentin lisärahapyyntöä liittovaltion budjettitappion ennakoitiin olevan 400 miljardia dollaria tänä vuonna ja 480 miljardia ensi vuonna.

”Irak ei ole suo (quagmire), vaan musta aukko, johon syydetään ihmishenkiä ja rahaa eikä niitä tulla koskaan saamaan takaisin”, sanoo tutkija Dan Smith, entinen USA:n armeijan eversti.


Sotilaallista viisautta

Katseltuaan pari vuotta puolustusministeri Donald Rumsfeldin ja apulaispuolustusministeri Paul Wolfowitzin rymistelyä ympäri maailmaa ammattisotilaat alkavat olla kypsiä myöntämään että ministeriön siviilijohto muodostaa vakavan uhan Yhdysvalloille.

Asevoimien komentaja, kenraali Richard B. Myers on yhdessä ulkoministeri Powellin kanssa avoimesti lobannut uuden YK-päätöslauselman puolesta Pentagonin siviilipäälliköiden ohitse.

Armeijan komentaja, kenraali Eric Shinseki esitti viime talvella kongressissa, että rauhan turvaamiseen Irakissa tarvitaan ainakin 200 000 sotilasta ja sai julkiset haukut Wolfowitzilta ”villistä liitoittelusta”. Shinseki pakotettiin ennenaikaiselle eläkkeelle, nyt hänen ennustuksensa tiedetään oikeaksi.

Merijalkaväen evp kenraali Anthony Zinni sai syyskuun alussa raikuvat aplodit aktiiviupseereilta hyökätessään lujaa puolustusministeriön johtoa vastaan: ”Minun aikalaiseni, meidän tunteemme ja herkkyytemme muokattiin Vietnamin taistelukentillä, joilla me kuulimme kaiken sen roskapuheen ja valheet ja näimme kaikki ne uhraukset. Minä kysyn teiltä, onko tämä kaikki nyt tapahtumassa uudestaan?”


Hyvästi George W. Bush?

Presidentti Bushilla on ongelma. Jos hän pysyy lujana, hän ei saavuta mitään Irakissa ja hänen uudelleenvalintansa mahdollisuudet hupenevat nopeasti. Jos hän ei pysy lujana, hänet nauretaan ulos presidenttinä joka puhui suuria, mutta jolta meni pupu pöksyyn.

Presidenttiä on syyskuun puheensa jälkeen lyöty julkisuudessa Irakin epäonnistumisista enemmän kuin koskaan kotimaassa WTC-iskujen jälkeen. Howard Deanin nousu sodanvastaisella agendalla demokraattien presidenttipelissä on yksi indikaattori, jota kannattaa seurata.

Bushin suosio on rajussa alamäessä. Mikä merkittävämpää, viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että 64% amerikkalaisista uskoo jo että Irakin sota on lisännyt terrorismin mahdollisuutta, 77% uskoo että islamilaisen maailman amerikkalaisvastaisuus lisää terrorismin uhkaa ja 81% amerikkalaista on sitä mieltä, että USA:n tulisi olla kansainvälisessä politiikassaan multilateraalisempi.

Bushin suurin ongelma ei ole poliittisen keskustan tuen menettäminen, vaan omien oikeistolaisten tukijoidensa hukkaaminen. Moni heistä on jo pahasti kyllästynyt hallituksen tuhlailuun, budjettivaje kun alkaa hipoa 500 miljardin dollarin huikeaa rajapyykkiä.

Moni alkaa jo jättää hyvästejä. Tunnettu sosiologi, professori Immanuel Wallerstein ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua toteamme että yksikään presidentti Yhdysvaltojen historiassa ei ole tehnyt enempää heikentääkseen USA:n maailmanvaltaa ja kansainvälistä arvostusta. ”George W. Bushilla tulee olemaan ennätys hallussaan.”


Tiivistetty versio kirjoituksessa ilmestyi Kumppani-lehden numerossa 4/03

Julkaisija: Kumppani

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset