Uutiset

”Sori siitä” ei riitä Chilen intiaaneille

Chilen presidentti Michele Bachelet pyysi kesäkuussa mapuche-intiaaneilta anteeksi näiden kokemia vääryyksiä, mutta intiaanit haluavat enemmän.
Chilen mapuche-intiaaneja juhlassa
Chilen suurin alkuperäiskansa, mapuchet, viettää uutta vuotta 24. kesäkuuta. Päivä julistettiin tänä vuonna kansalliseksi vapaapäiväksi. (Kuva: Mirna Concha / IPS)

(IPS) -- Chilen suurin alkuperäiskansa – mapuche-intiaanit – ei tyydy presidentti Michelle Bacheletin anteeksipyyntöön vaan odottaa konkreettisia parannuksia syrjittyyn asemaansa.

Vuoden 2012 väestönlaskennassa Chilen 17,7 miljoonasta asukkaasta 11 prosenttia ilmoitti kuuluvansa alkuperäiskansoihin. Kaikkiaan 1,9 miljoonasta intiaanista 84 prosenttia on mapucheja.

Sosialisteja edustava presidentti Bachelet pyysi kesäkuun lopulla menneisyyden vääryyksiä anteeksi mapucheilta samalla, kun näiden asuinalueen, Araucanian, kehityssuunnitelma julkistettiin.

Intiaanien johtajat vaativat kuitenkin itsehallintoa, oikeuksia esi-isiensä maihin ja vesivaroihin sekä kansaansa kohdistuvan väkivallan loppua.

Viimeksi kesäkuun puolivälissä turvallisuusjoukot käyttivät kyynelkaasua ratsatessaan Temucuicuissa sijaitsevan koulun. Useita oppilaita ja naapuruston asukkaita loukkaantui, ja Kansallinen ihmisoikeusinstituutti nosti oikeusjutun heidän puolestaan.

Rauhoittaminen muuttui sorroksi

”On hyvä, että Chilen presidentti on tunnustanut virheet ja varsinkin julmuudet, joita valtio on pannut toimeen mapuchejen mailla vuodesta 1860 lähtien alueen rauhoittamisen nimissä”, Tirúan pormestari Adolfo Millabur sanoo.

Armeijan ja uudisasukkaiden rynnäkkö päättyi 1881 mapuchejen tappioon. Tuhansia kuoli, ja intiaanien alue kutistui 10 miljoonasta hehtaarista puoleen miljoonaan. Millabur vaatii korvauksia vahingoista ja alueen demilitarisointia.

Mapuche-alueen pormestarien yhdistys yhtyy vaatimuksiin ja painottaa, että oikeuksiaan puolustavien asukkaiden tuomitseminen terrorismilain nojalla on lopetettava. Laki periytyy Augusto Pinochetin diktatuurin ajalta vuodelta 1984, ja sen nojalla on jaettu kovia tuomioita muun muassa kuorma-autojen polttamisesta syytetyille mapuche-aktivisteille.

Suunnitelman Araucanian kehittämisestä laati komissio, jonka Bachelet asetti vuonna 2015. Jesuiittojen lähetysasemaa Tirúassa johtava pappi Carlos Bresciani kehottaa ottamaan vuoropuheluun mukaan myös mapuchejen radikaalin siiven, joka ei osallistunut presidentin komission työhön. Bresciani arvioi, ettei anteeksipyyntö riitä ilman asianmukaisia korvauksia.

Tuottoisia yrityksiä

”Kannatan presidentin ehdotusta vuoropuhelun lisäämisestä – ja ilman sortoa, koska sorto synnyttää lisää väkivaltaa”, Araucanian pääkaupungin Temucossa toimivan La Fronteran yliopiston historian professori Jorge Pinto sanoo.

”Kukaan ei vaadi metsä- ja vesivoimayhtiöiden ajamista alueelta. Mutta niiden on sovittava asiat paikallisten yhteisöjen kanssa, koska padot, metsänhakkuut ja kaivokset vaikuttavat heihin”, Pinto tähdentää.

Bresciani muistuttaa, että Araucaniasta löytyvät maan köyhimmät alueet, vaikka siellä toimivat kaikkein tuottoisimmat yritykset. ”Köyhyys on poliittinen kysymys. Itsemääräämisoikeuteen tulee sisältyä oikeus määrätä taloudellisista resursseista”, hän sanoo.

Mapuchet löytävät Bacheletin suunnitelmasta hyvääkin, kuten mapuzungúninkielisen opetuksen lisääminen ja We Xipantun eli 24. kesäkuuta vietettävän mapuchejen uuden vuoden julistaminen kansalliseksi vapaapäiväksi.

alkuperäiskansatpolitiikka Chile Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen