Soija tuo pikavoittoja viljelijöille Argentiinassa

Argentiinan tärkeintä vientikasvia soijaa myydään maailmalla huippuhintaan. Asiantuntijat kuitenkin varoittelevat yksipuolisen viljelyn vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Soijapapua kasvaa nyt Argentiinassa 16,6 miljoonan hehtaarin alueella, joka on yli puolet maan viljelyalasta. Kun soijatonnin hinta on kivunnut liki 400 euroon, soijan tieltä ovat saaneet väistyä muut kasvit, kuten maissi, vehnä ja sitrushedelmät, ja osin karjatalouskin.

Proteger-säätiön asiantuntija Jorge Cappato vertaa soijabuumia ryöstökalastukseen tai kiivaaseen kaivostoimintaan ja avohakkuisiin:

"Ekosysteemi ahdistetaan äärirajoilleen valtavien pikavoittojen toivossa ja uusiutuvien luonnonvarojen kustannuksella."

"Ketä kiinnostaa tuottaa vehnää tai maitoa, kun soija takaa valtavat voitot?" Cappato kysyy.

Cappaton mukaan soijabuumilla on tuhoisia yhteiskunnallisia ja ympäristö-, terveys- sekä talousvaikutuksia. "Se tuhoaa perheviljelmät ja pakottaa maatyöläiset muuttamaan kaupunkeihin."

821 hehtaaria metsää päivässä – pois

Soijan viljelyala kasvoi Argentiinassa kymmenessä vuodessa 126 prosenttia. Ympäristöjärjestöjen mukaan tämä ei tapahtunut vain muiden kasvien kustannuksella, vaan soija valtasi myös luonnonmetsiä ja perheviljelmille tai alkuperäiskansoille kuuluneita maita.

"Virallisten lukujen mukaan yhdeksän viime vuoden aikana on menetetty 2,5 miljoonaa hehtaaria luonnonmetsää, pääosin maan pohjoisosissa, ja syynä on paljolti metsien hakkuu soijan tieltä", Argentiinan Greenpeacen edustaja Hernán Giardini kertoo.

Argentiinan ihmisoikeus- ja ympäristökeskus raportoi kesällä, että metsää katosi viime vuonna keskimäärin 821 hehtaaria päivässä. Vaikka metsien suojelusta ja kestävästä käytöstä on säädetty laki, soijabuumi uhkaa ajaa sen yli.

Koneet syrjäyttävät maatyöläiset

Soijaan liittyy muitakin ympäristöhaittoja. Geenimuunnellun soijan kanssa käytetty torjunta-aine glyfosaatti saastuttaa pohjavettä, ja aineen ilmaruiskutuksista on haittaa lähiseudun asukkaille.

Buenos Airesin yliopiston maataloustutkija Walter Pengue kertoo, että 1990-luvun alussa Argentiinassa myytiin miljoona litraa glyfosaattia vuodessa, mutta viime vuonna jo 180 miljoonaa litraa.

Glyfosaatille vastustuskykyisiksi tulleiden rikkakasvien torjuntaan joudutaan nyt harkitsemaan aiemmin hyllytettyjä myrkkyjä. Lisäksi maa menettää ravinteitaan peruuttamattomasti, Pengue kertoo.

Soijabuumin yhteiskunnalliset seuraukset arveluttavat myös. "Jotkut paikkakunnat ovat vaurastuneet hetkellisesti. Pientilalliset vuokraavat maansa pois ja saavat enemmän tuloja kuin koskaan aiemmin, mutta tämä ei muutu kehitykseksi", tutkija sanoo.

Perinteiset maatyöläiset menettävät leipäpuunsa, kun tilalle pestataan koneiden käyttöön koulutettua väkeä.

Chacon maakunnassa puuvilla oli aiemmin päätuote. Soijabuumi on supistanut maaseutuväestön osuuden 40:stä 20 prosenttiin. Tulos näkyy pääkaupungin liepeillä pursuilevissa hökkelikylissä, Greenpeacen Giardini kertoo.

Argentiinan 38 miljoonasta asukkaasta köyhyydessä elää 21 prosenttia, mutta koillisilla soijanviljelyalueilla köyhien osuus on 37 prosenttia.

"Maa ei voi olla riippuvainen yhden tuotteen hinnasta. Ruokaa on tuotettava monipuolisesti", Pengue kiteyttää.