Uutiset

”Seuraavan sadekauden jälkeen istutan riisiä” – Orjuudessa eläneet Intian janadit iloitsevat maanomistusoikeudesta

Intian alkuperäisväestöön kuuluvat janadit ovat saaneet odottaa maanomistusoikeuden toteutumista jo parikymmentä vuotta. Paikallinen järjestö auttaa orjuuden kaltaisissa oloissa eläneitä janadeja kohentamaan elinolojaan.
Naisia ja lapsia istumassa maassa
Intialaisen Macharawari Pallemin kylän naiset iloitsevat janadi-heimon maanomistusoikeudesta, joka on vihdoin alkanut toteutua. Siitä on vakuutena vaaleanpunainen asiakirja. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Traktorin peräkärryyn ahtautuneet 36 intialaisen janadi-heimon naista eivät piittaa polttavasta kuumuudesta ja kuoppaisesta tiestä. He ovat matkalla riisipelloille kädessään maanomistusoikeuden vahvistava vaaleanpunainen paperi, jota on jouduttu odottamaan kaksikymmentä vuotta.

Kolmisen miljoonaa janadia kuuluu Intian kaikkiaan yli satamiljoonaiseen alkuperäisväestöön. Heimon neljä klaania asuu eri alueilla Andhra Pradeshin osavaltiossa. Klaanit eroavat toisistaan työtehtäviensä perusteella – yksi palvelee rikkaita, alhaisin elää metsästyksellä ja keräilyllä – mutta kaikki ovat köyhiä ja sorrettuja.

Vain pari prosenttia janadeista omistaa maata, enemmistö asuu ruokomajoissa ja 15 prosenttia osaa lukea, kun osavaltion keskimääräinen lukutaitoisuus on 67 prosenttia.

Vauraan väen palvelukseen päätyneet janadit ovat eläneet orjuuden kaltaisessa suhteessa, jossa työhön pestattiin koko perhe lapsia myöten ja palkka maksettiin viljassa.

”Orjuus jatkui sukupolvesta toiseen ja päättyi vain työnantajan luvalla”, kertoo Sheikh Basheer, jonka johtama Maaseudun kehittämisyhdistys (ARD) on auttanut janadeja liki kolmekymmentä vuotta. Sen ansiosta yli seitsemänsataa henkeä on saatu vapaaksi orjuudesta.

Työnantajan ote pitää

Gandala Sriramalu on yksi harvoista koulutetuista janadeista. Hän toimi valtion virassa eläköitymiseensä asti ja omistautuu nyt kansansa auttamiselle. Sriramalun mukaan heimon jäsenet eivät ole oppineet itsenäiseen ajatteluun, joten he eivät osaa hyödyntää tukea, jota nykyisin tulee valtiolta ja kansalaisjärjestöiltä. Harva on esimerkiksi perillä siitä, että lapsilla on oikeus ilmaiseen opetukseen.

Suurin ongelma on maanomistus. Valtio on kehdenkymmenen viime vuoden ajan jakanut janadeille omistusoikeuksia maahan. Useimmat ovat silti edelleen vanhan työnantajansa otteessa.

”Työnantaja teettää yhä työt janadilla ja korjaa itse hyödyt, koska janadi pelkää muuten menettävänsä työn tai saavansa selkäsaunan”, Sriramalu kuvaa.

Esimerkiksi Macharawari Pallemin kylän janadit saivat oikeuden kahden tuhannen neliön maapalaan kaksikymmentä vuotta sitten. ARD on vasta hiljattain saanut janadit uskomaan, että maa kuuluu laillisesti heille.

”Saimme viime vuonna maapalstan haltuumme. Seuraavan sadekauden jälkeen istutan riisiä”, perheenäiti Chinni Hemalatha, 32, iloitsee.

Maakaappaukset uhkana

Janadienemmistöisen Nelloren alueen asukkaat ovat alkaneet liittyä Sriramalun perustamaan verkostoon, jota ARD tukee. Verkostolla on noin 12 000 jäsentä, ja se pyrkii ratkomaan heimon suuria ongelmia, kuten maanomistusta, orjuutta ja koulutuksen puutetta.

Verkoston saavutuksiin kuluu janadeille myönnetty lupa hyödyntää maapalstansa rikkauksia. Apilakuntan kylän asukkaat ovat jo ryhtyneet myymään maillaan runsaana esiintyvää kvartsia ja saaneet siitä merkittävää lisätuloa.

Taustalla vaanii kuitenkin pelko paluusta riiston alle, sanoo Basheer, joka on auttanut hankkeen alulle.

”Vaikutusvaltaiset henkilöt ovat kiinnostuneet kvartsista, ja heidän on helppo pakottaa tai huijata joku kyläläinen myymään palstansa pikkurahalla. Pian koko yhteisön maat voidaan kaapata, kuten täällä nykyään tapahtuu”, hän sanoo.

”Uhkia on paljon, mutta kansani paras toivo niitä vastaan on pysyä yhdessä”, Sriramalu vakuuttaa.

ihmisoikeudetalkuperäiskansatkansalaisoikeudetkehityseriarvoisuusköyhyysmaanomistuslaki Intia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.
Kaksi tyttöä ja useita käsiä kohottamassa kyniä yhteen.

Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”

Noin 426 miljoonaa lasta elää konfliktialueilla, kertoo Pelastakaa Lapset. Etenkin humanitaarisen avun perille pääsyn estäminen lisääntyi.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.

Tuoreimmat

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Luokkahuoneiden ovet pysyvät suljettuina 97 prosentille Latinalaisen Amerikan koululaisista – Korona uhkaa viedä kokonaisen kouluvuoden
Zimbabwen naispoliitikot kamppailevat syrjintää vastaan – ”Nainen ei voi esittää kysymystä miesparlamentaarikolle ilman että naiselle sanotaan, että tämän reidet ovat paksut”

Luetuimmat

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Naisten oikeuksien puolustaja nälkälakossa Saudi-Arabiassa – Naisaktivisteja on yhä vankilassa yli kaksi vuotta naisten autoilun sallimisen jälkeen