Uutiset

”Seuraavan sadekauden jälkeen istutan riisiä” – Orjuudessa eläneet Intian janadit iloitsevat maanomistusoikeudesta

Intian alkuperäisväestöön kuuluvat janadit ovat saaneet odottaa maanomistusoikeuden toteutumista jo parikymmentä vuotta. Paikallinen järjestö auttaa orjuuden kaltaisissa oloissa eläneitä janadeja kohentamaan elinolojaan.
Naisia ja lapsia istumassa maassa
Intialaisen Macharawari Pallemin kylän naiset iloitsevat janadi-heimon maanomistusoikeudesta, joka on vihdoin alkanut toteutua. Siitä on vakuutena vaaleanpunainen asiakirja. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Traktorin peräkärryyn ahtautuneet 36 intialaisen janadi-heimon naista eivät piittaa polttavasta kuumuudesta ja kuoppaisesta tiestä. He ovat matkalla riisipelloille kädessään maanomistusoikeuden vahvistava vaaleanpunainen paperi, jota on jouduttu odottamaan kaksikymmentä vuotta.

Kolmisen miljoonaa janadia kuuluu Intian kaikkiaan yli satamiljoonaiseen alkuperäisväestöön. Heimon neljä klaania asuu eri alueilla Andhra Pradeshin osavaltiossa. Klaanit eroavat toisistaan työtehtäviensä perusteella – yksi palvelee rikkaita, alhaisin elää metsästyksellä ja keräilyllä – mutta kaikki ovat köyhiä ja sorrettuja.

Vain pari prosenttia janadeista omistaa maata, enemmistö asuu ruokomajoissa ja 15 prosenttia osaa lukea, kun osavaltion keskimääräinen lukutaitoisuus on 67 prosenttia.

Vauraan väen palvelukseen päätyneet janadit ovat eläneet orjuuden kaltaisessa suhteessa, jossa työhön pestattiin koko perhe lapsia myöten ja palkka maksettiin viljassa.

”Orjuus jatkui sukupolvesta toiseen ja päättyi vain työnantajan luvalla”, kertoo Sheikh Basheer, jonka johtama Maaseudun kehittämisyhdistys (ARD) on auttanut janadeja liki kolmekymmentä vuotta. Sen ansiosta yli seitsemänsataa henkeä on saatu vapaaksi orjuudesta.

Työnantajan ote pitää

Gandala Sriramalu on yksi harvoista koulutetuista janadeista. Hän toimi valtion virassa eläköitymiseensä asti ja omistautuu nyt kansansa auttamiselle. Sriramalun mukaan heimon jäsenet eivät ole oppineet itsenäiseen ajatteluun, joten he eivät osaa hyödyntää tukea, jota nykyisin tulee valtiolta ja kansalaisjärjestöiltä. Harva on esimerkiksi perillä siitä, että lapsilla on oikeus ilmaiseen opetukseen.

Suurin ongelma on maanomistus. Valtio on kehdenkymmenen viime vuoden ajan jakanut janadeille omistusoikeuksia maahan. Useimmat ovat silti edelleen vanhan työnantajansa otteessa.

”Työnantaja teettää yhä työt janadilla ja korjaa itse hyödyt, koska janadi pelkää muuten menettävänsä työn tai saavansa selkäsaunan”, Sriramalu kuvaa.

Esimerkiksi Macharawari Pallemin kylän janadit saivat oikeuden kahden tuhannen neliön maapalaan kaksikymmentä vuotta sitten. ARD on vasta hiljattain saanut janadit uskomaan, että maa kuuluu laillisesti heille.

”Saimme viime vuonna maapalstan haltuumme. Seuraavan sadekauden jälkeen istutan riisiä”, perheenäiti Chinni Hemalatha, 32, iloitsee.

Maakaappaukset uhkana

Janadienemmistöisen Nelloren alueen asukkaat ovat alkaneet liittyä Sriramalun perustamaan verkostoon, jota ARD tukee. Verkostolla on noin 12 000 jäsentä, ja se pyrkii ratkomaan heimon suuria ongelmia, kuten maanomistusta, orjuutta ja koulutuksen puutetta.

Verkoston saavutuksiin kuluu janadeille myönnetty lupa hyödyntää maapalstansa rikkauksia. Apilakuntan kylän asukkaat ovat jo ryhtyneet myymään maillaan runsaana esiintyvää kvartsia ja saaneet siitä merkittävää lisätuloa.

Taustalla vaanii kuitenkin pelko paluusta riiston alle, sanoo Basheer, joka on auttanut hankkeen alulle.

”Vaikutusvaltaiset henkilöt ovat kiinnostuneet kvartsista, ja heidän on helppo pakottaa tai huijata joku kyläläinen myymään palstansa pikkurahalla. Pian koko yhteisön maat voidaan kaapata, kuten täällä nykyään tapahtuu”, hän sanoo.

”Uhkia on paljon, mutta kansani paras toivo niitä vastaan on pysyä yhdessä”, Sriramalu vakuuttaa.

ihmisoikeudetalkuperäiskansatkansalaisoikeudetkehityseriarvoisuusköyhyysmaanomistuslaki Intia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.

Tuoreimmat

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Zimbabwe pidätti protestijohtajan