Uutiset

”Seuraavan sadekauden jälkeen istutan riisiä” – Orjuudessa eläneet Intian janadit iloitsevat maanomistusoikeudesta

Intian alkuperäisväestöön kuuluvat janadit ovat saaneet odottaa maanomistusoikeuden toteutumista jo parikymmentä vuotta. Paikallinen järjestö auttaa orjuuden kaltaisissa oloissa eläneitä janadeja kohentamaan elinolojaan.
Naisia ja lapsia istumassa maassa
Intialaisen Macharawari Pallemin kylän naiset iloitsevat janadi-heimon maanomistusoikeudesta, joka on vihdoin alkanut toteutua. Siitä on vakuutena vaaleanpunainen asiakirja. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Traktorin peräkärryyn ahtautuneet 36 intialaisen janadi-heimon naista eivät piittaa polttavasta kuumuudesta ja kuoppaisesta tiestä. He ovat matkalla riisipelloille kädessään maanomistusoikeuden vahvistava vaaleanpunainen paperi, jota on jouduttu odottamaan kaksikymmentä vuotta.

Kolmisen miljoonaa janadia kuuluu Intian kaikkiaan yli satamiljoonaiseen alkuperäisväestöön. Heimon neljä klaania asuu eri alueilla Andhra Pradeshin osavaltiossa. Klaanit eroavat toisistaan työtehtäviensä perusteella – yksi palvelee rikkaita, alhaisin elää metsästyksellä ja keräilyllä – mutta kaikki ovat köyhiä ja sorrettuja.

Vain pari prosenttia janadeista omistaa maata, enemmistö asuu ruokomajoissa ja 15 prosenttia osaa lukea, kun osavaltion keskimääräinen lukutaitoisuus on 67 prosenttia.

Vauraan väen palvelukseen päätyneet janadit ovat eläneet orjuuden kaltaisessa suhteessa, jossa työhön pestattiin koko perhe lapsia myöten ja palkka maksettiin viljassa.

”Orjuus jatkui sukupolvesta toiseen ja päättyi vain työnantajan luvalla”, kertoo Sheikh Basheer, jonka johtama Maaseudun kehittämisyhdistys (ARD) on auttanut janadeja liki kolmekymmentä vuotta. Sen ansiosta yli seitsemänsataa henkeä on saatu vapaaksi orjuudesta.

Työnantajan ote pitää

Gandala Sriramalu on yksi harvoista koulutetuista janadeista. Hän toimi valtion virassa eläköitymiseensä asti ja omistautuu nyt kansansa auttamiselle. Sriramalun mukaan heimon jäsenet eivät ole oppineet itsenäiseen ajatteluun, joten he eivät osaa hyödyntää tukea, jota nykyisin tulee valtiolta ja kansalaisjärjestöiltä. Harva on esimerkiksi perillä siitä, että lapsilla on oikeus ilmaiseen opetukseen.

Suurin ongelma on maanomistus. Valtio on kehdenkymmenen viime vuoden ajan jakanut janadeille omistusoikeuksia maahan. Useimmat ovat silti edelleen vanhan työnantajansa otteessa.

”Työnantaja teettää yhä työt janadilla ja korjaa itse hyödyt, koska janadi pelkää muuten menettävänsä työn tai saavansa selkäsaunan”, Sriramalu kuvaa.

Esimerkiksi Macharawari Pallemin kylän janadit saivat oikeuden kahden tuhannen neliön maapalaan kaksikymmentä vuotta sitten. ARD on vasta hiljattain saanut janadit uskomaan, että maa kuuluu laillisesti heille.

”Saimme viime vuonna maapalstan haltuumme. Seuraavan sadekauden jälkeen istutan riisiä”, perheenäiti Chinni Hemalatha, 32, iloitsee.

Maakaappaukset uhkana

Janadienemmistöisen Nelloren alueen asukkaat ovat alkaneet liittyä Sriramalun perustamaan verkostoon, jota ARD tukee. Verkostolla on noin 12 000 jäsentä, ja se pyrkii ratkomaan heimon suuria ongelmia, kuten maanomistusta, orjuutta ja koulutuksen puutetta.

Verkoston saavutuksiin kuluu janadeille myönnetty lupa hyödyntää maapalstansa rikkauksia. Apilakuntan kylän asukkaat ovat jo ryhtyneet myymään maillaan runsaana esiintyvää kvartsia ja saaneet siitä merkittävää lisätuloa.

Taustalla vaanii kuitenkin pelko paluusta riiston alle, sanoo Basheer, joka on auttanut hankkeen alulle.

”Vaikutusvaltaiset henkilöt ovat kiinnostuneet kvartsista, ja heidän on helppo pakottaa tai huijata joku kyläläinen myymään palstansa pikkurahalla. Pian koko yhteisön maat voidaan kaapata, kuten täällä nykyään tapahtuu”, hän sanoo.

”Uhkia on paljon, mutta kansani paras toivo niitä vastaan on pysyä yhdessä”, Sriramalu vakuuttaa.

ihmisoikeudetalkuperäiskansatkansalaisoikeudetkehityseriarvoisuusköyhyysmaanomistuslaki Intia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan