Uutiset Koronavirus

Selvitys: Kolmasosa maailman koululaisista on jäänyt ilman etäopetusta koronaviruksen vuoksi – Vaikutukset jatkuvat vuosikymmeniä

Itäisessä ja eteläisessä Afrikassa lähes puolet lapsista ei voi hyödyntää etäopetusmahdollisuuksia. YK:n lastenjärjestö Unicef varoittaa, että tilanne on todennäköisesti vielä paljon pahempi kuin raportissa kerrotaan.
Kyniä ja muita koulutarvikkeita metalliastioissa pöydällä.
Koronavirus sulki suurimman osan maailman kouluista, eikä myöskään etäoppiminen ole kaikille mahdollista, selviää Unicefin raportista. (Kuva: Nick Amoscato / CC BY 2.0)

Noin 463 miljoonalla lapsella ei ole ollut mitään mahdollisuuksia etäopiskeluun koronaviruspandemian aikana. Yhteensä se tarkoittaa noin kolmasosaa maailman koululaisista, kertoo YK:n lastenjärjestö Unicef tänään julkaisemassaan raportissa.

”Oppimisen keskeytyminen kuukausiksi vaikuttaa talouteen ja yhteiskuntaan vuosikymmenien ajan”, kertoo Unicefin pääsihteeri Henrietta Fore järjestön tiedotteessa.

Etäopetuksen ulkopuolelle ovat jääneet erityisesti maaseudulla elävät ja köyhät lapset. 72 prosenttia ilman etäopetusta jääneistä lapsista edustaa maansa köyhimpiä perheitä.

Raporttia varten on koottu tietoja sadasta maasta. Etäopetukseksi laskettiin mahdollisuudet käyttää televisiota, radiota tai internetiä.

Lukumäärällisesti eniten lapsia vailla etäopetusta on Etelä-Aasiassa, 147 miljoonaa.

Suhteellisesti tarkasteltuna eniten lapsia etäkoulun ulkopuolella on itäisessä ja eteläisessä Afrikassa, peräti 49 prosenttia.

Unicef varoittaa, että tilanne on todennäköisesti vielä paljon pahempi kuin raportissa kerrotaan. Vaikka lapsilla olisi tarvittava tekniikka kotonaan, he eivät ehkä pysty oppimaan etäyhteyden kautta. Koulunkäynnin edelle voivat mennä esimerkiksi kotityöt tai perheen elättämiseen osallistuminen töitä tekemällä.

Järjestö kehottaa hallituksia asettamaan koulujen uudelleen avaamisen etusijalle, kun koronarajoituksia aletaan lieventää sekä rakentamaan koulutusjärjestelmä kestämään paremmin tulevia kriisejä.

Pahimmillaan noin 1,5–1,7 miljardia lasta kärsi koulujen sulkemisesta koronaviruspandemian aikana, ja Unicefin mukaan yhä yli miljardi lasta on poissa koulusta koulujen sulkemisen vuoksi.

KoronavirusKoulutus kehitysmaissa koulutuslapsetinformaatioteknologiainternetterveyssairaus/lääkintä Suomen UNICEF

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.