Uutiset Ilmastopolitiikka

Saint Lucialla ihmetellään Trumpin ilmastopolitiikkaa

Karibianmeren saarivaltiot hakevat tukea ilmastokatastrofien vaikutuksiin ensimmäisenä Yhdysvalloilta, joka aikoo vetää tukensa Vihreältä ilmastorahastolta. Se ei välttämättä ole järkevää edes maan itsensä kannalta.
Tulivuorimuodostelmia Saint Lucian saarivaltiossa
Erikoisenmuotoiset Pitonsit ovat St.Lucian tunnetuin maamerkki ja Unescon maailmanperintökohde. (Kuva: Kenton X. Chance / IPS)

(IPS) -- ”Jos presidentti Trump tajuaisi hieman enemmän uusiutuvasta energiasta, hän ymmärtäisi, että hänen tulisi keskittää huomionsa siihen, eikä hiiliteollisuuteen, jolla ei ole tulevaisuutta työpaikkojen lisääjänä Yhdysvalloissa”, sanoo ilmastoaktivisti James Fletcher, pikkuruisen Saint Lucian entinen kehitys- ja energiaministeri.

Fletcher edusti Karibian maita globaaleissa ilmastoneuvotteluissa, joiden tuloksena Pariisissa vuonna 2015 solmitusta ilmastosopimuksesta presidentti Donald Trump 1. kesäkuuta sanoutui irti.

Trumpin kannattaisi miettiä Yhdysvaltojen etua

Trump on sanonut, ettei hän aio hyväksyä edeltäjänsä Barack Obaman lupaamaa tukea Vihreälle ilmastorahastolle, joka rahoittaa ilmastonmuutoksen haittojen torjuntaa kehittyvissä maissa. Obama lupasi rahastolle 3 miljardia dollaria, joista yksi maksettiin jo hänen presidenttikautensa aikana.

”On presidentti Trumpin asia päättää, kunnioittaako hän sitoumusta”, Fletcher toteaa ja huomauttaa, ettei mikään varsinaisesti pakota Yhdysvaltoja maksamaan.

Vihreän ilmastorahaston tukeminen olisi kuitenkin viisasta myös Yhdysvaltojen itsensä kannalta, Fletcher painottaa.

”Presidentti Trump ei ymmärrä, eikä hänen hallintonsakaan ymmärrä sitä, että mitä enemmän sijoitetaan meidän kaltaistemme pienten maiden vahvistamiseen, sitä paremmin me voimme luopua fossiilisista polttoaineista. Se tarkoittaa vähemmän rasitteita heille.”

Fletcher perustelee näkemystään luonnonkatastrofeilla ja niiden seurauksilla. Kun Karibiaa kohtaa myrsky tai maanjäristys, apua haetaan luonnollisesti lähimmästä vauraasta maasta eli Yhdysvalloista. Saarivaltioiden turvallisuuden lisääminen vähentää avuntarvetta tulevien katastrofien jälkiseurausten hoitamisessa.

Pienellä saarelta ei löydy pakopaikkaa

Ilmastopakolaisuus on joka tapauksessa Karibian alueella jo tuttu ilmiö.

”Ihmiset menettävät elinkeinonsa, heidän kotinsa siirretään ja heidän elinympäristönsä tuhotaan. Heidän mahdollisuutensa ovat rajalliset, etenkin omamme kaltaisilla pienillä saarilla”, sanoo Fletcher, jonka kotimaan Saint Lucian pinta-ala on vain 616 neliökilometriä. Saari on vuoristoinen, joten asutus on keskittynyt rannikolle.

”Kun suuri osa maasta on rannikkoa, minne voit mennä?” Fletcher kysyy ja kertoo saman tien vastauksen: ihmiset ovat jo alkaneet muuttaa maasta.

Yhdysvaltojen nykyistä presidenttiä enemmän ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja myös siitä koituville taloudellisille mahdollisuuksille riitti Yhdysvaltain entisellä varapresidentillä Joe Bidenillä.

Fletcher selittää, miten Biden näki Karibian siirtymisessä kohti uusiutuvaa energiaa sekä mahdollisuuden vähentää saarien riippuvuutta Venezuelasta että yhdysvaltalaisyrityksille mahdollisuuden myydä aurinko- ja tuulivoimaloita.

Fletcherin mukaan Trump puhuu hiilikaivostyöpaikoista, vaikka tiedossa on, että Yhdysvaltain hiiliteollisuudessa on vähemmän kuin 75 000 työpaikkaa, eikä uutta nousua ole luvassa.

”Yhdysvaltojen uusiutuvan energian sektorilla on 650 000 työpaikka ja ala on kasvussa. Olisi siis järkevämpää keskittyä kasvavaan alaan kuolevan sijaan.”

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutosuusiutuva energia Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt ökgugv (ei varmistettu) 8.8.2017 - 08:38

Ihmisille maksaminen siitä etteivät he tee väärin, ei ole kestävää politiikkaa esimerkiksi metsän kaataminen tai eläinten tappaminen. Sen pitää perustua ymmärtämiseen ja kouluttamiseen, jos oikein tekemisestä paikalliset hyötyvät. Ympäristöystävällisen energiamuodon pitää olla taloudellisesti kannattavaa eikä sillä firmat voi tehdä bisnestä veronmaksajien kustannuksella. Keksinnöt pitää kehittää kannattaviksi heti alkuunsa eikä tekniikan hienoudet saa olla pääasia tai halu tehdä bisnestä niillä.

Lue myös

Mielenosoittaja muumikyltin kanssa

Että kehtaatte, aikuiset ihmiset

Nuoret marssivat kaduilla ja vaativat aikuisilta vahvoja ilmastotekoja. Aikuisten vastaukset ovat tyrmistyttäviä, kirjoittaa Suomen Unicefin tiedottaja Minna Suihkonen.
Kaksi naista ja lapsi taustallaan turvesuo

Naiset ennallistavat soita Filippiineillä

Metsien kaataminen on kuivattanut turvasoita Filippiinien Leyten saarella. Kokonainen elämänmuoto on vaarantunut, mutta nyt uudessa hankkeessa koulutetaan naisia pelastamaan suot ja samalla torjumaan ilmastonmuutosta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.