Uutiset Ilmastopolitiikka

Saint Lucialla ihmetellään Trumpin ilmastopolitiikkaa

Karibianmeren saarivaltiot hakevat tukea ilmastokatastrofien vaikutuksiin ensimmäisenä Yhdysvalloilta, joka aikoo vetää tukensa Vihreältä ilmastorahastolta. Se ei välttämättä ole järkevää edes maan itsensä kannalta.
Tulivuorimuodostelmia Saint Lucian saarivaltiossa
Erikoisenmuotoiset Pitonsit ovat St.Lucian tunnetuin maamerkki ja Unescon maailmanperintökohde. (Kuva: Kenton X. Chance / IPS)

(IPS) -- ”Jos presidentti Trump tajuaisi hieman enemmän uusiutuvasta energiasta, hän ymmärtäisi, että hänen tulisi keskittää huomionsa siihen, eikä hiiliteollisuuteen, jolla ei ole tulevaisuutta työpaikkojen lisääjänä Yhdysvalloissa”, sanoo ilmastoaktivisti James Fletcher, pikkuruisen Saint Lucian entinen kehitys- ja energiaministeri.

Fletcher edusti Karibian maita globaaleissa ilmastoneuvotteluissa, joiden tuloksena Pariisissa vuonna 2015 solmitusta ilmastosopimuksesta presidentti Donald Trump 1. kesäkuuta sanoutui irti.

Trumpin kannattaisi miettiä Yhdysvaltojen etua

Trump on sanonut, ettei hän aio hyväksyä edeltäjänsä Barack Obaman lupaamaa tukea Vihreälle ilmastorahastolle, joka rahoittaa ilmastonmuutoksen haittojen torjuntaa kehittyvissä maissa. Obama lupasi rahastolle 3 miljardia dollaria, joista yksi maksettiin jo hänen presidenttikautensa aikana.

”On presidentti Trumpin asia päättää, kunnioittaako hän sitoumusta”, Fletcher toteaa ja huomauttaa, ettei mikään varsinaisesti pakota Yhdysvaltoja maksamaan.

Vihreän ilmastorahaston tukeminen olisi kuitenkin viisasta myös Yhdysvaltojen itsensä kannalta, Fletcher painottaa.

”Presidentti Trump ei ymmärrä, eikä hänen hallintonsakaan ymmärrä sitä, että mitä enemmän sijoitetaan meidän kaltaistemme pienten maiden vahvistamiseen, sitä paremmin me voimme luopua fossiilisista polttoaineista. Se tarkoittaa vähemmän rasitteita heille.”

Fletcher perustelee näkemystään luonnonkatastrofeilla ja niiden seurauksilla. Kun Karibiaa kohtaa myrsky tai maanjäristys, apua haetaan luonnollisesti lähimmästä vauraasta maasta eli Yhdysvalloista. Saarivaltioiden turvallisuuden lisääminen vähentää avuntarvetta tulevien katastrofien jälkiseurausten hoitamisessa.

Pienellä saarelta ei löydy pakopaikkaa

Ilmastopakolaisuus on joka tapauksessa Karibian alueella jo tuttu ilmiö.

”Ihmiset menettävät elinkeinonsa, heidän kotinsa siirretään ja heidän elinympäristönsä tuhotaan. Heidän mahdollisuutensa ovat rajalliset, etenkin omamme kaltaisilla pienillä saarilla”, sanoo Fletcher, jonka kotimaan Saint Lucian pinta-ala on vain 616 neliökilometriä. Saari on vuoristoinen, joten asutus on keskittynyt rannikolle.

”Kun suuri osa maasta on rannikkoa, minne voit mennä?” Fletcher kysyy ja kertoo saman tien vastauksen: ihmiset ovat jo alkaneet muuttaa maasta.

Yhdysvaltojen nykyistä presidenttiä enemmän ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja myös siitä koituville taloudellisille mahdollisuuksille riitti Yhdysvaltain entisellä varapresidentillä Joe Bidenillä.

Fletcher selittää, miten Biden näki Karibian siirtymisessä kohti uusiutuvaa energiaa sekä mahdollisuuden vähentää saarien riippuvuutta Venezuelasta että yhdysvaltalaisyrityksille mahdollisuuden myydä aurinko- ja tuulivoimaloita.

Fletcherin mukaan Trump puhuu hiilikaivostyöpaikoista, vaikka tiedossa on, että Yhdysvaltain hiiliteollisuudessa on vähemmän kuin 75 000 työpaikkaa, eikä uutta nousua ole luvassa.

”Yhdysvaltojen uusiutuvan energian sektorilla on 650 000 työpaikka ja ala on kasvussa. Olisi siis järkevämpää keskittyä kasvavaan alaan kuolevan sijaan.”

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutosuusiutuva energia Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt ökgugv (ei varmistettu) 8.8.2017 - 08:38

Ihmisille maksaminen siitä etteivät he tee väärin, ei ole kestävää politiikkaa esimerkiksi metsän kaataminen tai eläinten tappaminen. Sen pitää perustua ymmärtämiseen ja kouluttamiseen, jos oikein tekemisestä paikalliset hyötyvät. Ympäristöystävällisen energiamuodon pitää olla taloudellisesti kannattavaa eikä sillä firmat voi tehdä bisnestä veronmaksajien kustannuksella. Keksinnöt pitää kehittää kannattaviksi heti alkuunsa eikä tekniikan hienoudet saa olla pääasia tai halu tehdä bisnestä niillä.

Lue myös

Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Hiilivoimala joen rannalla, joessa laiva

Kansalaisjärjestöt vaativat Fortumia ajamaan kivihiililaitokset alas

Järjestöt ovat avanneet vetoomuksen, jossa vaaditaan, että valtionomisteinen Fortum luopuu hiilivoimasta ajamalla laitokset alas. ”Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa”, sanoo Maan ystävien koordinaattori Eija Kärkkäinen.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.