Uutiset Ilmastopolitiikka

Saint Lucialla ihmetellään Trumpin ilmastopolitiikkaa

Karibianmeren saarivaltiot hakevat tukea ilmastokatastrofien vaikutuksiin ensimmäisenä Yhdysvalloilta, joka aikoo vetää tukensa Vihreältä ilmastorahastolta. Se ei välttämättä ole järkevää edes maan itsensä kannalta.
Tulivuorimuodostelmia Saint Lucian saarivaltiossa
Erikoisenmuotoiset Pitonsit ovat St.Lucian tunnetuin maamerkki ja Unescon maailmanperintökohde. (Kuva: Kenton X. Chance / IPS)

(IPS) -- ”Jos presidentti Trump tajuaisi hieman enemmän uusiutuvasta energiasta, hän ymmärtäisi, että hänen tulisi keskittää huomionsa siihen, eikä hiiliteollisuuteen, jolla ei ole tulevaisuutta työpaikkojen lisääjänä Yhdysvalloissa”, sanoo ilmastoaktivisti James Fletcher, pikkuruisen Saint Lucian entinen kehitys- ja energiaministeri.

Fletcher edusti Karibian maita globaaleissa ilmastoneuvotteluissa, joiden tuloksena Pariisissa vuonna 2015 solmitusta ilmastosopimuksesta presidentti Donald Trump 1. kesäkuuta sanoutui irti.

Trumpin kannattaisi miettiä Yhdysvaltojen etua

Trump on sanonut, ettei hän aio hyväksyä edeltäjänsä Barack Obaman lupaamaa tukea Vihreälle ilmastorahastolle, joka rahoittaa ilmastonmuutoksen haittojen torjuntaa kehittyvissä maissa. Obama lupasi rahastolle 3 miljardia dollaria, joista yksi maksettiin jo hänen presidenttikautensa aikana.

”On presidentti Trumpin asia päättää, kunnioittaako hän sitoumusta”, Fletcher toteaa ja huomauttaa, ettei mikään varsinaisesti pakota Yhdysvaltoja maksamaan.

Vihreän ilmastorahaston tukeminen olisi kuitenkin viisasta myös Yhdysvaltojen itsensä kannalta, Fletcher painottaa.

”Presidentti Trump ei ymmärrä, eikä hänen hallintonsakaan ymmärrä sitä, että mitä enemmän sijoitetaan meidän kaltaistemme pienten maiden vahvistamiseen, sitä paremmin me voimme luopua fossiilisista polttoaineista. Se tarkoittaa vähemmän rasitteita heille.”

Fletcher perustelee näkemystään luonnonkatastrofeilla ja niiden seurauksilla. Kun Karibiaa kohtaa myrsky tai maanjäristys, apua haetaan luonnollisesti lähimmästä vauraasta maasta eli Yhdysvalloista. Saarivaltioiden turvallisuuden lisääminen vähentää avuntarvetta tulevien katastrofien jälkiseurausten hoitamisessa.

Pienellä saarelta ei löydy pakopaikkaa

Ilmastopakolaisuus on joka tapauksessa Karibian alueella jo tuttu ilmiö.

”Ihmiset menettävät elinkeinonsa, heidän kotinsa siirretään ja heidän elinympäristönsä tuhotaan. Heidän mahdollisuutensa ovat rajalliset, etenkin omamme kaltaisilla pienillä saarilla”, sanoo Fletcher, jonka kotimaan Saint Lucian pinta-ala on vain 616 neliökilometriä. Saari on vuoristoinen, joten asutus on keskittynyt rannikolle.

”Kun suuri osa maasta on rannikkoa, minne voit mennä?” Fletcher kysyy ja kertoo saman tien vastauksen: ihmiset ovat jo alkaneet muuttaa maasta.

Yhdysvaltojen nykyistä presidenttiä enemmän ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja myös siitä koituville taloudellisille mahdollisuuksille riitti Yhdysvaltain entisellä varapresidentillä Joe Bidenillä.

Fletcher selittää, miten Biden näki Karibian siirtymisessä kohti uusiutuvaa energiaa sekä mahdollisuuden vähentää saarien riippuvuutta Venezuelasta että yhdysvaltalaisyrityksille mahdollisuuden myydä aurinko- ja tuulivoimaloita.

Fletcherin mukaan Trump puhuu hiilikaivostyöpaikoista, vaikka tiedossa on, että Yhdysvaltain hiiliteollisuudessa on vähemmän kuin 75 000 työpaikkaa, eikä uutta nousua ole luvassa.

”Yhdysvaltojen uusiutuvan energian sektorilla on 650 000 työpaikka ja ala on kasvussa. Olisi siis järkevämpää keskittyä kasvavaan alaan kuolevan sijaan.”

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutosuusiutuva energia Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt ökgugv (ei varmistettu) 8.8.2017 - 08:38

Ihmisille maksaminen siitä etteivät he tee väärin, ei ole kestävää politiikkaa esimerkiksi metsän kaataminen tai eläinten tappaminen. Sen pitää perustua ymmärtämiseen ja kouluttamiseen, jos oikein tekemisestä paikalliset hyötyvät. Ympäristöystävällisen energiamuodon pitää olla taloudellisesti kannattavaa eikä sillä firmat voi tehdä bisnestä veronmaksajien kustannuksella. Keksinnöt pitää kehittää kannattaviksi heti alkuunsa eikä tekniikan hienoudet saa olla pääasia tai halu tehdä bisnestä niillä.

Lue myös

Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Silta joen yli Khartumissa Sudanissa

Presidentin eroa vaativat mielenosoitukset kiihtyvät Sudanissa – Turvallisuusjoukot hyökkäsivät sairaalaan

Mielenosoituksissa protestoitiin alun perin leivän ja bensan hinnan nousua, mutta ne laajenivat nopeasti vaatimaan 29 vuotta hallinneen presidentti Omar al-Bashirin eroa.
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas

Palestiina aikoo hakea YK:n täysjäsenyyttä

Palestiinasta tuli tällä viikolla YK:n suurimman blokin, G77-ryhmän, puheenjohtajamaa. Ulkoministeri Riyad Al-Malikin mukaan se aikoo hakea myös YK:n täysjäsenyyttä, vaikka Yhdysvallat onkin ilmoittanut estävänsä sen.
Herkkusieniä, tomaattia, punasipulia ja kurkkua lautasella

Tutkijat kehittivät ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisten terveyden: Yli tuplasti lisää kasviksia, puolet vähemmän lihaa

Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa syödään tällä hetkellä punaista lihaa 6,5 kertaa enemmän kuin pitäisi, Etelä-Aasiassa vain puolet suositellusta. Tutkijat ovat kehittäneet ensimmäisen tieteellisen ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisen terveyden.