Uutiset Ilmastopolitiikka

Saint Lucialla ihmetellään Trumpin ilmastopolitiikkaa

Karibianmeren saarivaltiot hakevat tukea ilmastokatastrofien vaikutuksiin ensimmäisenä Yhdysvalloilta, joka aikoo vetää tukensa Vihreältä ilmastorahastolta. Se ei välttämättä ole järkevää edes maan itsensä kannalta.
Tulivuorimuodostelmia Saint Lucian saarivaltiossa
Erikoisenmuotoiset Pitonsit ovat St.Lucian tunnetuin maamerkki ja Unescon maailmanperintökohde. (Kuva: Kenton X. Chance / IPS)

(IPS) -- ”Jos presidentti Trump tajuaisi hieman enemmän uusiutuvasta energiasta, hän ymmärtäisi, että hänen tulisi keskittää huomionsa siihen, eikä hiiliteollisuuteen, jolla ei ole tulevaisuutta työpaikkojen lisääjänä Yhdysvalloissa”, sanoo ilmastoaktivisti James Fletcher, pikkuruisen Saint Lucian entinen kehitys- ja energiaministeri.

Fletcher edusti Karibian maita globaaleissa ilmastoneuvotteluissa, joiden tuloksena Pariisissa vuonna 2015 solmitusta ilmastosopimuksesta presidentti Donald Trump 1. kesäkuuta sanoutui irti.

Trumpin kannattaisi miettiä Yhdysvaltojen etua

Trump on sanonut, ettei hän aio hyväksyä edeltäjänsä Barack Obaman lupaamaa tukea Vihreälle ilmastorahastolle, joka rahoittaa ilmastonmuutoksen haittojen torjuntaa kehittyvissä maissa. Obama lupasi rahastolle 3 miljardia dollaria, joista yksi maksettiin jo hänen presidenttikautensa aikana.

”On presidentti Trumpin asia päättää, kunnioittaako hän sitoumusta”, Fletcher toteaa ja huomauttaa, ettei mikään varsinaisesti pakota Yhdysvaltoja maksamaan.

Vihreän ilmastorahaston tukeminen olisi kuitenkin viisasta myös Yhdysvaltojen itsensä kannalta, Fletcher painottaa.

”Presidentti Trump ei ymmärrä, eikä hänen hallintonsakaan ymmärrä sitä, että mitä enemmän sijoitetaan meidän kaltaistemme pienten maiden vahvistamiseen, sitä paremmin me voimme luopua fossiilisista polttoaineista. Se tarkoittaa vähemmän rasitteita heille.”

Fletcher perustelee näkemystään luonnonkatastrofeilla ja niiden seurauksilla. Kun Karibiaa kohtaa myrsky tai maanjäristys, apua haetaan luonnollisesti lähimmästä vauraasta maasta eli Yhdysvalloista. Saarivaltioiden turvallisuuden lisääminen vähentää avuntarvetta tulevien katastrofien jälkiseurausten hoitamisessa.

Pienellä saarelta ei löydy pakopaikkaa

Ilmastopakolaisuus on joka tapauksessa Karibian alueella jo tuttu ilmiö.

”Ihmiset menettävät elinkeinonsa, heidän kotinsa siirretään ja heidän elinympäristönsä tuhotaan. Heidän mahdollisuutensa ovat rajalliset, etenkin omamme kaltaisilla pienillä saarilla”, sanoo Fletcher, jonka kotimaan Saint Lucian pinta-ala on vain 616 neliökilometriä. Saari on vuoristoinen, joten asutus on keskittynyt rannikolle.

”Kun suuri osa maasta on rannikkoa, minne voit mennä?” Fletcher kysyy ja kertoo saman tien vastauksen: ihmiset ovat jo alkaneet muuttaa maasta.

Yhdysvaltojen nykyistä presidenttiä enemmän ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja myös siitä koituville taloudellisille mahdollisuuksille riitti Yhdysvaltain entisellä varapresidentillä Joe Bidenillä.

Fletcher selittää, miten Biden näki Karibian siirtymisessä kohti uusiutuvaa energiaa sekä mahdollisuuden vähentää saarien riippuvuutta Venezuelasta että yhdysvaltalaisyrityksille mahdollisuuden myydä aurinko- ja tuulivoimaloita.

Fletcherin mukaan Trump puhuu hiilikaivostyöpaikoista, vaikka tiedossa on, että Yhdysvaltain hiiliteollisuudessa on vähemmän kuin 75 000 työpaikkaa, eikä uutta nousua ole luvassa.

”Yhdysvaltojen uusiutuvan energian sektorilla on 650 000 työpaikka ja ala on kasvussa. Olisi siis järkevämpää keskittyä kasvavaan alaan kuolevan sijaan.”

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutosuusiutuva energia Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt ökgugv (ei varmistettu) 8.8.2017 - 08:38

Ihmisille maksaminen siitä etteivät he tee väärin, ei ole kestävää politiikkaa esimerkiksi metsän kaataminen tai eläinten tappaminen. Sen pitää perustua ymmärtämiseen ja kouluttamiseen, jos oikein tekemisestä paikalliset hyötyvät. Ympäristöystävällisen energiamuodon pitää olla taloudellisesti kannattavaa eikä sillä firmat voi tehdä bisnestä veronmaksajien kustannuksella. Keksinnöt pitää kehittää kannattaviksi heti alkuunsa eikä tekniikan hienoudet saa olla pääasia tai halu tehdä bisnestä niillä.

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen