Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.

Sähköauto laturissa.

Sähköautojen myynti on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina. Kuva: Open Grid Scheduler / Grid Engine / CC0 1.0.

Monet sähköautojen akuissa tarvittavista raaka-aineista ovat peräisin vain muutamasta maasta. Se herättää huolta raaka-aineiden toimitusvarmuudesta sekä niiden ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista, varoittaa YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö (UNCTAD) tuoreessa raportissaan (pdf).

Sähköautojen myynti on kasvanut viime vuosina, ja tulevaisuudessa niiden akkujen kysyntä kasvaa entisestään. Periaatteessa uutinen on hyvä, sillä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sähköisiin autoihin tuleekin siirtyä.

Ongelmana kuitenkin on, että akkujen raaka-aineet tulevat vain muutamasta maasta, jotka joutuvat kärsimään ihmisoikeus- ja ympäristöongelmista. Liika keskittyminen vain pariin maahan lisää myös mahdollisuutta, että poliittinen epävakaus tai ympäristöongelmat vaikeuttavat raaka-aineiden saantia. Se vaikuttaisi myös hintoihin, raportissa kerrotaan.

Esimerkiksi maailman kobolttivarannoista lähes puolet on Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja tuotannosta yli kaksi kolmasosaa tapahtuu juuri Kongossa. Litiumvaroista noin 58 prosenttia on Chilessä. Grafiitista taas 80 prosenttia on Kiinassa, Brasiliassa ja Turkissa ja 75 prosenttia mangaanista Australiassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja Ukrainassa.

Kaivostoiminnalla on monia kielteisiä vaikutuksia. Kongossa köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa työskentelevät pienkaivajat kaivavat koboltista noin viidenneksen. Kaivoksilla työskentelee myös noin 40 000 lasta.

Chilessä litiumkaivokset vievät kuivan Salar de Atacaman alueen vedestä noin kaksi kolmasosaa. Viljelijät ovat joutuneet muuttamaan pois, ja kaivostoiminta myös kuluttaa ja saastuttaa pohjavettä, raportissa kerrotaan.

Kaikki maat eivät myöskään hyödy raaka-aineestaan niin paljon kuin voisivat.

”Raaka-aineiden kysynnän kasvu avaa enemmän kaupankäyntimahdollisuuksia maille, jotka toimittavat näitä materiaaleja. On tärkeää, että maat kehittävät kykyään liikkua ylöspäin arvoketjussa”, sanoo Unctadin kansainvälisen kaupan johtaja Pamela Coke-Hamilton tiedotteessa.

Tällä hetkellä esimerkiksi Kongo ei jalosta itse kobolttiaan muun muassa infrastruktuurin, teknologian ja rahoituksen puuttumisen vuoksi. Sen sijaan kobolttia jalostavat pääosin Belgia, Kiina, Suomi, Norja ja Sambia, raportissa kerrotaan. Akkujen elektrodien valmistusta puolestaan dominoivat Aasian maat, kuten Kiina, Japani ja Etelä-Korea.

Raportissa ehdotetaan myös vaihtoehtoisten raaka-aineiden, kestävämpien kaivostekniikoiden sekä raaka-aineiden kierrätyksen kehittämistä. Esimerkiksi laajasti saatavilla oleva silikonin mahdollisuuksia grafiitin korvaajana selvitetään parhaillaan.

Sähköautojen myynti kasvoi vuosina 2017–2018 65 prosenttia 5,1 miljoonaan autoon, ja se nousee vuonna 2030 23 miljoonaan. Uudelleenladattavien autonakkujen markkinoiden arvo on tällä hetkellä noin 7 miljardia dollaria, mutta vuonna 2024 se nousee jo 58 miljardia dollariin.

Lisää uusi kommentti