Uutiset Ympäristöpolitiikka

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.
Sähköauto laturissa.
Sähköautojen myynti on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina. (Kuva: Open Grid Scheduler / Grid Engine / CC0 1.0)

Monet sähköautojen akuissa tarvittavista raaka-aineista ovat peräisin vain muutamasta maasta. Se herättää huolta raaka-aineiden toimitusvarmuudesta sekä niiden ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista, varoittaa YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö (UNCTAD) tuoreessa raportissaan (pdf).

Sähköautojen myynti on kasvanut viime vuosina, ja tulevaisuudessa niiden akkujen kysyntä kasvaa entisestään. Periaatteessa uutinen on hyvä, sillä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sähköisiin autoihin tuleekin siirtyä.

Ongelmana kuitenkin on, että akkujen raaka-aineet tulevat vain muutamasta maasta, jotka joutuvat kärsimään ihmisoikeus- ja ympäristöongelmista. Liika keskittyminen vain pariin maahan lisää myös mahdollisuutta, että poliittinen epävakaus tai ympäristöongelmat vaikeuttavat raaka-aineiden saantia. Se vaikuttaisi myös hintoihin, raportissa kerrotaan.

Esimerkiksi maailman kobolttivarannoista lähes puolet on Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja tuotannosta yli kaksi kolmasosaa tapahtuu juuri Kongossa. Litiumvaroista noin 58 prosenttia on Chilessä. Grafiitista taas 80 prosenttia on Kiinassa, Brasiliassa ja Turkissa ja 75 prosenttia mangaanista Australiassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja Ukrainassa.

Kaivostoiminnalla on monia kielteisiä vaikutuksia. Kongossa köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa työskentelevät pienkaivajat kaivavat koboltista noin viidenneksen. Kaivoksilla työskentelee myös noin 40 000 lasta.

Chilessä litiumkaivokset vievät kuivan Salar de Atacaman alueen vedestä noin kaksi kolmasosaa. Viljelijät ovat joutuneet muuttamaan pois, ja kaivostoiminta myös kuluttaa ja saastuttaa pohjavettä, raportissa kerrotaan.

Kaikki maat eivät myöskään hyödy raaka-aineestaan niin paljon kuin voisivat.

”Raaka-aineiden kysynnän kasvu avaa enemmän kaupankäyntimahdollisuuksia maille, jotka toimittavat näitä materiaaleja. On tärkeää, että maat kehittävät kykyään liikkua ylöspäin arvoketjussa”, sanoo Unctadin kansainvälisen kaupan johtaja Pamela Coke-Hamilton tiedotteessa.

Tällä hetkellä esimerkiksi Kongo ei jalosta itse kobolttiaan muun muassa infrastruktuurin, teknologian ja rahoituksen puuttumisen vuoksi. Sen sijaan kobolttia jalostavat pääosin Belgia, Kiina, Suomi, Norja ja Sambia, raportissa kerrotaan. Akkujen elektrodien valmistusta puolestaan dominoivat Aasian maat, kuten Kiina, Japani ja Etelä-Korea.

Raportissa ehdotetaan myös vaihtoehtoisten raaka-aineiden, kestävämpien kaivostekniikoiden sekä raaka-aineiden kierrätyksen kehittämistä. Esimerkiksi laajasti saatavilla oleva silikonin mahdollisuuksia grafiitin korvaajana selvitetään parhaillaan.

Sähköautojen myynti kasvoi vuosina 2017–2018 65 prosenttia 5,1 miljoonaan autoon, ja se nousee vuonna 2030 23 miljoonaan. Uudelleenladattavien autonakkujen markkinoiden arvo on tällä hetkellä noin 7 miljardia dollaria, mutta vuonna 2024 se nousee jo 58 miljardia dollariin.

Ympäristöpolitiikka liikennetalouskauppayhtiötympäristöilmastonmuutossaastuminen

Lue myös

Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat