Uutiset Ympäristöpolitiikka

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.
Sähköauto laturissa.
Sähköautojen myynti on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina. (Kuva: Open Grid Scheduler / Grid Engine / CC0 1.0)

Monet sähköautojen akuissa tarvittavista raaka-aineista ovat peräisin vain muutamasta maasta. Se herättää huolta raaka-aineiden toimitusvarmuudesta sekä niiden ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista, varoittaa YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö (UNCTAD) tuoreessa raportissaan (pdf).

Sähköautojen myynti on kasvanut viime vuosina, ja tulevaisuudessa niiden akkujen kysyntä kasvaa entisestään. Periaatteessa uutinen on hyvä, sillä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sähköisiin autoihin tuleekin siirtyä.

Ongelmana kuitenkin on, että akkujen raaka-aineet tulevat vain muutamasta maasta, jotka joutuvat kärsimään ihmisoikeus- ja ympäristöongelmista. Liika keskittyminen vain pariin maahan lisää myös mahdollisuutta, että poliittinen epävakaus tai ympäristöongelmat vaikeuttavat raaka-aineiden saantia. Se vaikuttaisi myös hintoihin, raportissa kerrotaan.

Esimerkiksi maailman kobolttivarannoista lähes puolet on Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja tuotannosta yli kaksi kolmasosaa tapahtuu juuri Kongossa. Litiumvaroista noin 58 prosenttia on Chilessä. Grafiitista taas 80 prosenttia on Kiinassa, Brasiliassa ja Turkissa ja 75 prosenttia mangaanista Australiassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja Ukrainassa.

Kaivostoiminnalla on monia kielteisiä vaikutuksia. Kongossa köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa työskentelevät pienkaivajat kaivavat koboltista noin viidenneksen. Kaivoksilla työskentelee myös noin 40 000 lasta.

Chilessä litiumkaivokset vievät kuivan Salar de Atacaman alueen vedestä noin kaksi kolmasosaa. Viljelijät ovat joutuneet muuttamaan pois, ja kaivostoiminta myös kuluttaa ja saastuttaa pohjavettä, raportissa kerrotaan.

Kaikki maat eivät myöskään hyödy raaka-aineestaan niin paljon kuin voisivat.

”Raaka-aineiden kysynnän kasvu avaa enemmän kaupankäyntimahdollisuuksia maille, jotka toimittavat näitä materiaaleja. On tärkeää, että maat kehittävät kykyään liikkua ylöspäin arvoketjussa”, sanoo Unctadin kansainvälisen kaupan johtaja Pamela Coke-Hamilton tiedotteessa.

Tällä hetkellä esimerkiksi Kongo ei jalosta itse kobolttiaan muun muassa infrastruktuurin, teknologian ja rahoituksen puuttumisen vuoksi. Sen sijaan kobolttia jalostavat pääosin Belgia, Kiina, Suomi, Norja ja Sambia, raportissa kerrotaan. Akkujen elektrodien valmistusta puolestaan dominoivat Aasian maat, kuten Kiina, Japani ja Etelä-Korea.

Raportissa ehdotetaan myös vaihtoehtoisten raaka-aineiden, kestävämpien kaivostekniikoiden sekä raaka-aineiden kierrätyksen kehittämistä. Esimerkiksi laajasti saatavilla oleva silikonin mahdollisuuksia grafiitin korvaajana selvitetään parhaillaan.

Sähköautojen myynti kasvoi vuosina 2017–2018 65 prosenttia 5,1 miljoonaan autoon, ja se nousee vuonna 2030 23 miljoonaan. Uudelleenladattavien autonakkujen markkinoiden arvo on tällä hetkellä noin 7 miljardia dollaria, mutta vuonna 2024 se nousee jo 58 miljardia dollariin.

Ympäristöpolitiikka liikennetalouskauppayhtiötympäristöilmastonmuutossaastuminen

Lue myös

Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.