Uutiset Ympäristöpolitiikka

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.
Sähköauto laturissa.
Sähköautojen myynti on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina. (Kuva: Open Grid Scheduler / Grid Engine / CC0 1.0)

Monet sähköautojen akuissa tarvittavista raaka-aineista ovat peräisin vain muutamasta maasta. Se herättää huolta raaka-aineiden toimitusvarmuudesta sekä niiden ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista, varoittaa YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö (UNCTAD) tuoreessa raportissaan (pdf).

Sähköautojen myynti on kasvanut viime vuosina, ja tulevaisuudessa niiden akkujen kysyntä kasvaa entisestään. Periaatteessa uutinen on hyvä, sillä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sähköisiin autoihin tuleekin siirtyä.

Ongelmana kuitenkin on, että akkujen raaka-aineet tulevat vain muutamasta maasta, jotka joutuvat kärsimään ihmisoikeus- ja ympäristöongelmista. Liika keskittyminen vain pariin maahan lisää myös mahdollisuutta, että poliittinen epävakaus tai ympäristöongelmat vaikeuttavat raaka-aineiden saantia. Se vaikuttaisi myös hintoihin, raportissa kerrotaan.

Esimerkiksi maailman kobolttivarannoista lähes puolet on Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja tuotannosta yli kaksi kolmasosaa tapahtuu juuri Kongossa. Litiumvaroista noin 58 prosenttia on Chilessä. Grafiitista taas 80 prosenttia on Kiinassa, Brasiliassa ja Turkissa ja 75 prosenttia mangaanista Australiassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja Ukrainassa.

Kaivostoiminnalla on monia kielteisiä vaikutuksia. Kongossa köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa työskentelevät pienkaivajat kaivavat koboltista noin viidenneksen. Kaivoksilla työskentelee myös noin 40 000 lasta.

Chilessä litiumkaivokset vievät kuivan Salar de Atacaman alueen vedestä noin kaksi kolmasosaa. Viljelijät ovat joutuneet muuttamaan pois, ja kaivostoiminta myös kuluttaa ja saastuttaa pohjavettä, raportissa kerrotaan.

Kaikki maat eivät myöskään hyödy raaka-aineestaan niin paljon kuin voisivat.

”Raaka-aineiden kysynnän kasvu avaa enemmän kaupankäyntimahdollisuuksia maille, jotka toimittavat näitä materiaaleja. On tärkeää, että maat kehittävät kykyään liikkua ylöspäin arvoketjussa”, sanoo Unctadin kansainvälisen kaupan johtaja Pamela Coke-Hamilton tiedotteessa.

Tällä hetkellä esimerkiksi Kongo ei jalosta itse kobolttiaan muun muassa infrastruktuurin, teknologian ja rahoituksen puuttumisen vuoksi. Sen sijaan kobolttia jalostavat pääosin Belgia, Kiina, Suomi, Norja ja Sambia, raportissa kerrotaan. Akkujen elektrodien valmistusta puolestaan dominoivat Aasian maat, kuten Kiina, Japani ja Etelä-Korea.

Raportissa ehdotetaan myös vaihtoehtoisten raaka-aineiden, kestävämpien kaivostekniikoiden sekä raaka-aineiden kierrätyksen kehittämistä. Esimerkiksi laajasti saatavilla oleva silikonin mahdollisuuksia grafiitin korvaajana selvitetään parhaillaan.

Sähköautojen myynti kasvoi vuosina 2017–2018 65 prosenttia 5,1 miljoonaan autoon, ja se nousee vuonna 2030 23 miljoonaan. Uudelleenladattavien autonakkujen markkinoiden arvo on tällä hetkellä noin 7 miljardia dollaria, mutta vuonna 2024 se nousee jo 58 miljardia dollariin.

Ympäristöpolitiikka liikennetalouskauppayhtiötympäristöilmastonmuutossaastuminen

Lue myös

Jätelautaa ja muita jätteitä maassa, taustalla tehtaita.

Ympäristötuho on määriteltävä rikokseksi, vaatii kansainvälinen kampanja – Myös Suomessa luovutettiin vetoomus pääministeri Sanna Marinille

Ympäristön tuhoamisen estämiseksi ei olemassa sitovaa kansainvälisen tason lainsäädäntöä. Uusi kampanja tähtää siihen, että ympäristötuhosta voisi nostaa syytteitä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.

Tuoreimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla