Uutiset Vesi ja sanitaatio

Raportti: Yhä useammalla on puhdasta vettä ja kunnollinen vessa, mutta edistyksen pitäisi ainakin nelinkertaistua

Koronapandemian alussa kolmasosa ihmisistä ei voinut pestä käsiään vedellä ja saippualla. Tuoreen raportin mukaan köyhimmissä maissa edistyksen pitäisi jopa kymmenkertaistua, jotta vuonna 2030 kaikilla olisi puhdasta vettä ja sanitaatiopalvelut.
Vesihana ulkona
Puhtaan veden puute vaikeuttaa koronaviruksen vastaista taistelua. (Kuva: Neville Nel / CC BY-NC-ND 2.0)

Puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus kunnolliseen sanitaatioon eli käytännössä vessaan ja viemäröintiin on parantunut globaalisti viime vuosina, selviää Maailman terveysjärjestön (WHO) ja YK:n lastenjärjestön Unicefin tuoreesta raportista.

Vuonna 2020 lähes kolmella neljästä oli käytössään puhdasta juomavettä kotonaan. Sanitaatiokattavuus on noussut 54 prosenttiin ja mahdollisuus käsienpesuun kotona vedellä ja saippualla 71 prosenttiin.

Kaikki osuudet ovat nousseet vuoden 2016 lukemista vähintään neljällä prosenttiyksiköllä. Edistys on kuitenkin liian hidasta, WHO ja Unicef sanovat. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu, että kaikilla olisi vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalvelut vuoteen 2030 mennessä.

Jotta tähän päästäisiin, edistyksen pitäisi nelinkertaistua ja kaikkein vähiten kehittyneissä maissa kymmenkertaistua.

”Käsienpesu on yksi tehokkaimmista tavoista estää koronan ja muiden tartuntatautien leviämistä, mutta miljoonilla ihmisillä ei ole luotettavaa ja turvallista vedentoimitusta. Veteen, sanitaation ja hygieniaan tehtävistä investoinneista pitää tehdä globaali painopiste, jos aiomme lopettaa tämän pandemian ja rakentaa kestävämpiä terveysjärjestelmiä”, sanoo WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus tiedotteessa.

Koronapandemian alussa noin kolmanneksella maailman väestöstä ei ollut käsienpesumahdollisuutta kotonaan. Viime syksynä ilmestyneen raportin mukaan myös 43 prosentista maailman kouluista puuttuu käsienpesumahdollisuus.

WHO:n ja Unicefin raportti käsittelee ensimmäistä kertaa myös kuukautishygieniaa, josta 42 kehittyvää maata on kerännyt dataa. Etenkin köyhien ja vammaisten ihmisten kuukautisterveydessä on raportin mukaan parantamisen varaa.

Kerätty data koskee esimerkiksi sitä, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on osallistua koulunkäyntiin kuukautisten aikana tai onko ihmisellä mahdollisuus vaihtaa kuukautissuojaa yksityisessä paikassa.

Useimmissa maissa esimerkiksi yksityisyyden suoja toteutuu, mutta Nigerin maaseudulla vain 47 prosenttia tytöistä voi peseytyä tai vaihtaa suojan yksityisesti. Burkina Fasossa 15 prosenttia, Norsunluurannikolla 20 prosenttia ja Nigeriassa 23 prosenttia oli joutunut vuoden aikana jättämään koulupäiviä väliin kuukautisten takia, raportissa kerrotaan.

Vesi ja sanitaatio vesi ja viemäröintiterveys

Lue myös

Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Vesikanistereilla lastattu rekka ja ihmisiä sen ympärillä.

Asukkaat rakentavat kaivoja itse vesipulasta kärsivässä Venezuelan pääkaupungissa

Caracasin laaksoon ja sitä ympäröiville kukkuloille on parin viime vuoden aikana kaivettu satoja, jopa tuhansia, uusia vesikaivoja sekä kunnostettu vanhoja, sillä valtio ei ole pystynyt järjestämään kansalaisille vettä. Vesipulasta on viime vuosina tullut ongelma myös vauraammilla alueilla.
Vesitankkeja aidan takana.

Rikkaat hamstraavat vettä vesikriisissä kärvistelevässä Zimbabwen Bulawayossa – ”Nyt on kyse selviytymisestä”

Kuivuus ja heikko infrastruktuuri ovat ajaneet Zimbabwessa sijaitsevan Bulawayon kaupungin vaikeaan vesipulaan. Nyt vedenkulutus kasvaa, sillä ne, joilla on varaa, antavat veden valua varastoon aina, kun sitä on saatavilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Ihmisiä ja autoja tiellä.

Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa

Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja tai jopa tuhansia pakolaisia Venezuelasta. Maa on myöntänyt tulokkaille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin. Yhteiselo ei ole sujunut kitkatta, mutta esimerkiksi kukka-ala on hyötynyt uudesta työvoimasta.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.