Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Raportti: Tyttöjen huono koulutus maksaa maailmalle biljoonia dollareita

Vain kolmannes köyhien maiden tytöistä saa yläkoulun päätökseen. Kouluttamattomuus tarkoittaa sekä taloudellisia että yhteiskunnallisia menetyksiä, varoitetaan Maailmanpankin raportissa.
Joukko tyttöjä heiluttaa
Tyttöjen koulu jää kehitysmaissa edelleen helposti kesken. Kuvassa tyttöjen kerhon jäseniä Etiopiassa vuonna 2013. (Kuva: UNICEF Ethiopia/2013/Ose / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehitysmaiden tyttöjen huono koulutus käy maailmalle kalliiksi, käy ilmi Maailmanpankin ja sen kumppanien tuoreesta raportista.

Raportin mukaan matalan tulotason maissa alle kaksi kolmesta tytöstä saa alakoulun päätökseen. Yläkoulun käy loppuun vain kolmasosa. Se, että kaikki tytöt eivät käy koulua 12:ta vuotta, maksaa 15–30 biljoonaa dollaria menetettynä tuottavuutena ja tuloina, raportissa lasketaan.

Noin 90 prosenttia kehitysmaidenkin lapsista aloittaa nykyisin alakoulun, ja tyttöjen koulunaloitus on jo lähes yhtä yleistä kuin poikienkin. Raportissa keskitytään kuitenkin yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen, jossa tytöt jäävät edelleen jälkeen ja joka olisi heille erityisen hyödyllistä.

Naiset, joilla on toisen asteen koulutus, ansaitsevat lähes kaksi kertaa enemmän kuin ne, joilla ei ole mitään koulutusta. Tyttöjen koulutuksesta seuraa myös muita hyviä asioita: vähemmän parisuhdeväkivaltaa, parempi päätäntävalta perheessä, pienempi lapsiluku ja lapsikuolleisuuden sekä aliravitsemuksen väheneminen, raportissa kerrotaan.

Raportin mukaan tällä hetkellä maailmassa on noin 132 miljoonaa 6–17-vuotiasta tyttöä, jotka eivät käy koulua.

Raportti julkaistiin tänään juhlittavan Malalan päivän kunniaksi. Malalan päivää juhlitaan pakistanilaisen koulutusaktivistin Malala Yousafzain syntymäpäivänä.

Koulutus kehitysmaissa genderkoulutustyötalous

Lue myös

Poika lukee koulukirjaa

Järjestöt haluavat koulutuksesta Suomen kehityspolitiikan kärkiteeman

Koulutus ei kuulu Suomen kehityspolitiikan kärkiteemojen joukkoon, vaikka Suomea pidetään koulutuksen mallimaana, järjestöt kritisoivat.
Lapsia koulupuvuissa jonoissa

Lasten koulutus alkaa vanhemmista

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.