Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Raportti: Tyttöjen huono koulutus maksaa maailmalle biljoonia dollareita

Vain kolmannes köyhien maiden tytöistä saa yläkoulun päätökseen. Kouluttamattomuus tarkoittaa sekä taloudellisia että yhteiskunnallisia menetyksiä, varoitetaan Maailmanpankin raportissa.
Joukko tyttöjä heiluttaa
Tyttöjen koulu jää kehitysmaissa edelleen helposti kesken. Kuvassa tyttöjen kerhon jäseniä Etiopiassa vuonna 2013. (Kuva: UNICEF Ethiopia/2013/Ose / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehitysmaiden tyttöjen huono koulutus käy maailmalle kalliiksi, käy ilmi Maailmanpankin ja sen kumppanien tuoreesta raportista.

Raportin mukaan matalan tulotason maissa alle kaksi kolmesta tytöstä saa alakoulun päätökseen. Yläkoulun käy loppuun vain kolmasosa. Se, että kaikki tytöt eivät käy koulua 12:ta vuotta, maksaa 15–30 biljoonaa dollaria menetettynä tuottavuutena ja tuloina, raportissa lasketaan.

Noin 90 prosenttia kehitysmaidenkin lapsista aloittaa nykyisin alakoulun, ja tyttöjen koulunaloitus on jo lähes yhtä yleistä kuin poikienkin. Raportissa keskitytään kuitenkin yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen, jossa tytöt jäävät edelleen jälkeen ja joka olisi heille erityisen hyödyllistä.

Naiset, joilla on toisen asteen koulutus, ansaitsevat lähes kaksi kertaa enemmän kuin ne, joilla ei ole mitään koulutusta. Tyttöjen koulutuksesta seuraa myös muita hyviä asioita: vähemmän parisuhdeväkivaltaa, parempi päätäntävalta perheessä, pienempi lapsiluku ja lapsikuolleisuuden sekä aliravitsemuksen väheneminen, raportissa kerrotaan.

Raportin mukaan tällä hetkellä maailmassa on noin 132 miljoonaa 6–17-vuotiasta tyttöä, jotka eivät käy koulua.

Raportti julkaistiin tänään juhlittavan Malalan päivän kunniaksi. Malalan päivää juhlitaan pakistanilaisen koulutusaktivistin Malala Yousafzain syntymäpäivänä.

Koulutus kehitysmaissa genderkoulutustyötalous

Lue myös

Opettaja vahingoittuneessa koulussa

Kouluihin hyökätty viidessä vuodessa toistakymmentä tuhatta kertaa

Tuoreen raportin mukaan aseelliset hyökkäykset kouluja vastaan ovat viime vuosina lisääntyneet. Kouluja käytetään myös esimerkiksi tukikohtina ja pidätyskeskuksina.
Koululaisia pulpetin ääressä Senegalissa

Avunantajat lupasivat miljardipotin koulutuksen edistämiseen

Yli 260 miljoonaa lasta ei käy koulua ja monet koulua käyvistäkään eivät opi riittävästi. Senegalissa järjestetty konferenssi sai avunantajat avaamaan kukkaronnyörinsä, tosin ei vieläkään riittävästi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.