Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Raportti: Tyttöjen huono koulutus maksaa maailmalle biljoonia dollareita

Vain kolmannes köyhien maiden tytöistä saa yläkoulun päätökseen. Kouluttamattomuus tarkoittaa sekä taloudellisia että yhteiskunnallisia menetyksiä, varoitetaan Maailmanpankin raportissa.
Joukko tyttöjä heiluttaa
Tyttöjen koulu jää kehitysmaissa edelleen helposti kesken. Kuvassa tyttöjen kerhon jäseniä Etiopiassa vuonna 2013. (Kuva: UNICEF Ethiopia/2013/Ose / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehitysmaiden tyttöjen huono koulutus käy maailmalle kalliiksi, käy ilmi Maailmanpankin ja sen kumppanien tuoreesta raportista.

Raportin mukaan matalan tulotason maissa alle kaksi kolmesta tytöstä saa alakoulun päätökseen. Yläkoulun käy loppuun vain kolmasosa. Se, että kaikki tytöt eivät käy koulua 12:ta vuotta, maksaa 15–30 biljoonaa dollaria menetettynä tuottavuutena ja tuloina, raportissa lasketaan.

Noin 90 prosenttia kehitysmaidenkin lapsista aloittaa nykyisin alakoulun, ja tyttöjen koulunaloitus on jo lähes yhtä yleistä kuin poikienkin. Raportissa keskitytään kuitenkin yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen, jossa tytöt jäävät edelleen jälkeen ja joka olisi heille erityisen hyödyllistä.

Naiset, joilla on toisen asteen koulutus, ansaitsevat lähes kaksi kertaa enemmän kuin ne, joilla ei ole mitään koulutusta. Tyttöjen koulutuksesta seuraa myös muita hyviä asioita: vähemmän parisuhdeväkivaltaa, parempi päätäntävalta perheessä, pienempi lapsiluku ja lapsikuolleisuuden sekä aliravitsemuksen väheneminen, raportissa kerrotaan.

Raportin mukaan tällä hetkellä maailmassa on noin 132 miljoonaa 6–17-vuotiasta tyttöä, jotka eivät käy koulua.

Raportti julkaistiin tänään juhlittavan Malalan päivän kunniaksi. Malalan päivää juhlitaan pakistanilaisen koulutusaktivistin Malala Yousafzain syntymäpäivänä.

Koulutus kehitysmaissa genderkoulutustyötalous

Lue myös

Poika lukee koulukirjaa

Järjestöt haluavat koulutuksesta Suomen kehityspolitiikan kärkiteeman

Koulutus ei kuulu Suomen kehityspolitiikan kärkiteemojen joukkoon, vaikka Suomea pidetään koulutuksen mallimaana, järjestöt kritisoivat.
Lapsia koulupuvuissa jonoissa

Lasten koulutus alkaa vanhemmista

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.