Uutiset Aseistariisunta

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Nuori mies pellolla.
Rypäleaseita siivottiin Etelä-Sudanin Ameessa vuonna 2019. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)

Kymmenen vuotta sitten voimaan tullut rypäleaseet kieltävä sopimus on toiminut tehokkaasti, ja rypäleaseiden aiheuttamien uhrien määrä on vähentynyt. Poikkeuksen hyvässä kehityksessä muodostaa Syyria, käy ilmi tällä viikolla julkaistusta raportista.

YK:n johdolla solmittu rypäleaseet kieltävä sopimus, niin sanottu Oslon sopimus, tuli voimaan elokuussa 2010.

Sopimus kieltää rypäleaseiden käytön, tuotannon, varastoinnin ja myynnin. Maat myös sitoutuivat tuhoamaan rypäleasevarastonsa.

Tällä hetkellä sopimuksessa on mukana 110 maata, ja ne ovat tuhonneet 99 prosenttia varastoistaan, sopimusta seuraavan järjestökoalition, Cluster Munition Coalitionin (CMC), raportissa kerrotaan. Suomi ei ole mukana sopimuksessa.

Rypäleaseet laukaistaan ilmasta tai maasta ja ne sisältävät satoja pieniä tytärammuksia, jotka leviävät laajalle alueelle. Niillä ei ole tiettyä kohdetta. Noin 40 prosenttia ei räjähdä laukaisuvaiheessa, ja luontoon jäädessään ne aiheuttavat vakavan vaaran siviileille.

Hyvästä kehityksestä huolimatta rypäleaseita käytetään yhä joissakin konflikteissa. Raportin mukaan heinäkuun 2019 ja 2020 välisenä aikana rypäleaseiden käyttöä havaittiin Syyriassa ja Libyassa. Lisäksi tutkittiin tapauksia Jemenissä ja Kashmirissa.

Tämän vuoden syksyllä rypäleaseita ovat käyttäneet myös Azerbaidžan ja Armenia Vuoristo-Karabahin konfliktissa.

Rypäleaseiden käytön lisäksi vanhojen jäänteiden vuoksi ihmisiä on kuollut tai loukkaantunut vuoden aikana 10 maassa tai alueella, muun muassa Afganistanissa, Irakissa ja Laosissa.

”Syyrian jatkuvaa rypäleaseiden käyttöä ja uutta käyttöä Libyassa ja Vuoristo-Karabahissa ei voi hyväksyä. On välttämätöntä, että valtiot, jotka ovat mukana sopimuksessa, korottavat äänensä ja tuomitsevat siviilien kuolemat sekä uusien rypäleasejäämien aiheuttamat uhat ihmishengille ja elinkeinoille”, sanoi raportin päätoimittaja Marion Loddo tiedotteessa (pdf).

Rypäleaseiden aiheuttamien uhrien määrä on laskenut viimeisten neljän vuoden aikana noin 70 prosenttia. Syyria, joka ei ole sopimuksessa mukana, on käytännössä ainoa maa, joka käyttää rypäleaseita jatkuvasti. Viime vuoden 286 vammautumisesta tai kuolemasta yli 80 prosenttia tapahtui Syyriassa.

Raportin mukaan sopimuksen voimaantulon jälkeen 1,5 miljoonaa rypäleasetta on tuhottu. Se tarkoittaa 99:tä prosenttia osapuolivaltioiden asevarastoissa. 26 maassa on jäänteitä rypäleaseista.

Yhteensä rypäleaseet ovat aiheuttaneet kymmenen vuoden aikana yli 4 300 kuolemaa tai vammautumista 20 maassa. Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi.

Aseistariisunta aseet & armeijakonfliktiYK Syyria

Lue myös

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä