Uutiset

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu varoittaa sotarikoksista Vuoristo-Karabahissa – Siviilialueilla taistellaan sopimuksista huolimatta

Armenian ja Azerbaidžanin väliset taistelut Vuoristo-Karabahin alueesta jatkuvat, ja iskuja on kohdistettu myös siviileihin. ”Koteja on tuhottu, kadut muutettu raunioiksi ja ihmiset pakotettu pakenemaan tai hakemaan turvaa kellareista”, sanoi YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michele Bachelet eilen.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet on huolissaan mahdollisista sotarikoksista Vuoristo-Karabahissa. (Kuva: Laura Jarriel / UN Photo)

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bacheletin mukaan Vuoristo-Karabahin taisteluissa on saattanut tapahtua sotarikoksia. Bachelet ilmaisi eilen huolensa siitä, että konfliktialueen siviilien asuttamilla alueilla on tehty umpimähkäisiä hyökkäyksiä.

”Kansainvälinen humanitaarinen oikeus ei voisi olla selvempi. Hyökkäykset, jotka rikkovat erottelu- tai suhteellisuusperiaatteita, voivat olla sotarikoksia. Konfliktien osapuolten on tutkittava -- tällaiset rikkomukset ja asetettava syytteeseen ne, joiden väitetään syyllistyneen niihin”, hän sanoi lausunnossaan.

Suhteellisuus- ja erotteluperiaate kuuluvat Geneven sopimusten lisäpöytäkirjoihin. Niiden mukaan taistelevien osapuolten on estettävä tai minimoitava ihmishenkien menetykset ja vahingot siviilikohteille. Lisäksi vain sotilaskohteita vastaan saa hyökätä.

Armenia ja Azerbaidžan ovat kiistelleet noin 30 vuoden ajan Vuoristo-Karabahin alueesta, joka on armenialaisenemmistöinen, Armenian miehittämä mutta Azerbaidžanille virallisesti kuuluva alue. Se on julistautunut itsenäiseksi, mutta käytännössä itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. Taistelut kiihtyivät syyskuussa.

Armenia ja Azerbaidžan sopivat viime perjantaina, että ne eivät hyökkää tarkoituksella siviilejä vastaan, mutta viikonlopun aikana asuinalueilla oli jälleen tykistöiskuja. Bachelet muistutti, että osapuolia on toistuvasti kehotettu pidättäytymään iskuista siviilikohteisiin.

”Sen sijaan koteja on tuhottu, kadut muutettu raunioiksi ja ihmiset pakotettu pakenemaan tai hakemaan turvaa kellareista”, hän sanoi.

Bachelet oli huolissaan myös videosta, jossa näytetään, kuinka Azerbaidžanin joukot teloittavat kaksi armenialaissotilasta. Sosiaalisessa mediassa on kiertänyt myös valekuvastoa, mutta kyseistä videota ovat tutkineet myös mediajärjestöt, hän kertoi.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin selvitysten mukaan konfliktissa on käytetty myös rypäleaseita. Viime viikolla Azerbaidžanin sisällä Bardan kaupungissa tapahtui 21 ihmisen kuolemaan johtanut isku, jossa on todennäköisesti käytetty rypäleaseita. Aiemmin myös Azerbaidžan on käyttänyt rypäleaseita. Rypäleaseet on kielletty kansainvälisellä sopimuksella, jossa kumpikaan maa ei kuitenkaan ole mukana.

Tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan konfliktia. Azerbaidžanin hallituksen mukaan noin 40 000 azerbaidžanilaista on joutunut pakenemaan tilapäisesti. Armenian hallituksen mukaan noin 90 000 Vuoristo-Karabahin armenialaista on paennut Armeniaan. Molemmat osapuolet ovat myös raportoineet kymmenistä kuolleista siviileistä, mutta lukuja ei ole pystytty vahvistamaan.

ihmisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikossota ja rauhakonfliktiYK ArmeniaAzerbaidžan

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija