Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.

Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Koulujen sulkemiset korona-aikana ovat vaikuttaneet lähes kaikkiin maailman koululaisiin ja opiskelijoihin. Kuva Filippiineiltä. Kuva: Minette Rimando / ILO Asia-Pacific / CC BY-NC-ND 3.0 IGO.

Koronapandemia on lisännyt koulutuksen rahoitustarvetta, mutta monet maat ovat pikemminkin leikanneet koulutusbudjettejaan pandemian aikana, käy ilmi Maailmanpankin sekä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon tuoreesta raportista.

Raportin mukaan matalan tulotason sekä alemman keskitulotason maista kaksi kolmasosaa on leikannut koulutusbudjettejaan koronapandemian alkamisen jälkeen. Ylemmän keskitulotason sekä korkean tulotason maista näin on tehnyt vain kolmannes.

Toistaiseksi leikkaukset ovat olleet melko pieniä, mutta pelkona on, että tulevat leikkaukset ovat suurempia, kun pandemian talousvaikutukset alkavat näkyä. Samalla rikkaiden ja köyhien maiden erot tulevat vain kasvamaan, järjestöt varoittavat.

Ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät runsaat 8 500 dollaria (noin 7 000 euroa) lasta kohti koulutukseen. Matalan tulotason maissa summa oli vain 48 dollaria (noin 40 euroa), raportissa kerrotaan. Ero oli siis noin 177-kertainen.

”Ennen koronaa vallinnut oppimisköyhyyden kriisi on tulossa yhä vakavammaksi, ja olemme myös huolissamme siitä, miten epätasa-arvoisia vaikutukset ovat. Maiden ja kansainvälisen yhteisön pitää investoida enemmän ja paremmin koulutusjärjestelmiin ja vahvistaa yhteyttä rahoituksen ja oppimistulosten välillä”, sanoo Maailmanpankin inhimillisen kehityksen apulaisjohtaja Mamta Murthi tiedotteessa.

Ennen pandemiaa sekä julkisten varojen käyttö koulutukseen että koulutuksen kehitysapu kasvoivat. Yhä useampi lapsi pääsi kouluun. Raportissa kuitenkin muistutetaan, että rahoituslisäykset ovat johtaneet vain suhteellisen pieniin parannuksiin oppimistuloksissa.

Ennen koronaa matalan tulotason ja keskitulotason maiden kymmenvuotiaista 53 prosenttia ei osannut lukea yksinkertaista lausetta. Korkean tulotason maissa osuus oli yhdeksän prosenttia. Raportin mukaan koulujen sulkeminen koronan aikana nostaa köyhissä maissa osuuden todennäköisesti 63 prosenttiin.

Pahimmillaan koulujen sulut ovat vaikuttaneet koronan aikana noin 90 prosenttiin koululaisista ja opiskelijoista. Tällä hetkellä sulut vaikuttavat Unescon tilastojen mukaan noin 11 prosenttiin, yli 200 miljoonaa oppilaaseen.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia