Uutiset Ympäristö

Raportti: Euroopan vesistöt ovat huonossa kunnossa

EU on kartoittanut vesistöjensä tilaa. Varsinkaan pintavesien tilassa ei ole kehumista, EU:n ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa todetaan. Jäsenmaat luistavat itse sopimistaan suojelusäännöistä, moittii WWF.
Joku luonnon keskellä, taustalla savua tupruttava tehtaanpiippu
EU-maat eivät tee tarpeeksi vesistöjensä eteen. Kuvassa Attenborough'n luonnonpuisto Englannissa. (Kuva: Graeme Hoose / CC BY-NC-ND 2.0)

Euroopan pintavedet ovat huonossa kunnossa, käy ilmi EU:n ympäristökeskuksen (EEA) julkaisemasta raportista State of Water. Raporttia varten on kartoitettu 130 000 vesistöä EU:n alueella.

Raportin mukaan ekologinen tila on hyvä vain 40 prosentissa pintavesistä. Surkeimmassa kunnossa ovat jokialueet. Pohjavesistä sen sijaan hyvässä kunnossa on 74 prosenttia.

Vesien tilaa pahentavat erityisesti tehomaatalous, vesivoiman tuotanto ja kemikaalit. Huonoin tilanne on tiheästi asutussa Keski-Euroopassa, mutta ongelmia on Suomessakin, varsinkin rannikkovesistöissä, huomauttaa raporttia kommentoinut ympäristöjärjestö WWF.

EU-maat sopivat vuonna 2000 voimaan astuneessa vesipuitedirektiivissä suojelevansa ja parantavansa vesistöjään niin, että niiden ekologinen tila on hyvä vuonna 2015, tai viimeistään 2027. Nyt EU-maat haluavat siirtää tavoitetta vielä eteenpäin, WWF kritisoi.

Järjestö vaatii jäsenmaita sitoutumaan direktiiviin sen heikentämisen sijaan.

”WWF on pettynyt siihen, miten vähäistä jäsenmaiden kunnianhimo vesiensuojeluun on. On toivottava, että EEA:n luvut herättäisivät”, sanoo Suomen WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola järjestön tiedotteessa.

WWF:n mukaan EU:lla on hyvä ja toimiva vesilainsäädäntö, sitä pitäisi vain noudattaa.

”Monet maat ovat hyödyntäneet vesipuitedirektiivin sallimia erilaisia poikkeuksia vesien hyvän tilan saavuttamisessa. On ristiriitaista, että poikkeuksista on tullut normi sille, miten direktiiviä pannaan täytäntöön”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.

Ympäristö EUlakiympäristöjoetmeretsaastuminensuojelu Eurooppa

Lue myös

Ilmasta kuvattuja kalankasvatusaltaita Chilessä

Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”

Norjan valtion sijoitusyhtiö on tehnyt Argentiinan maatalousliiketoiminnan ministeriön kanssa sopimuksen ”kestävästä kalankasvatuksesta”. Chilessä lohta on kasvatettu jo yli 30 vuotta, mutta asiantuntijat varoittavat haitoista. ”Lohi on pohjoisen pallonpuoliskon kala, eikä sitä voi viljellä etelässä kestävästi”, sanoo mertensuojeluohjelmaa johtava Alex Muñoz.
Lamun saaren rannikkoa mereltä käsin kuvattuna.

Sijoittajat vastustavat General Electricin suunnitelmia rahoittaa Keniaan rakenteilla olevaa hiilivoimalaa

Sijoittajien mukaan osuuden ostaminen Lamun saarelle suunnitellusta hiilivoimalaitoksesta ei ole linjassa GE:n ilmastonmuutoksen vastaisten sitoumusten kanssa. Voimala vahingoittaisi ympäristöä ja ihmisoikeuksia ja olisi taloudellinen riski.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.

Luetuimmat

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna
Nobelin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle
300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa
”Hieno tunnustus kaikille selviytyjille” –Nobelin rauhanpalkinto on nyökkäys myös #metoo-liikkeen suuntaan, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja
Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani
Romanian kansanäänestys avioliiton määritelmän muuttamisesta epäonnistui – ”Olemme osoittaneet, että ihmisoikeuksista ei voi äänestää”
Uusi ilmastoraportti: Maapallon lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista – ”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”
Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä
Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”