Uutiset Ympäristö

Raportti: Euroopan vesistöt ovat huonossa kunnossa

EU on kartoittanut vesistöjensä tilaa. Varsinkaan pintavesien tilassa ei ole kehumista, EU:n ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa todetaan. Jäsenmaat luistavat itse sopimistaan suojelusäännöistä, moittii WWF.
Joku luonnon keskellä, taustalla savua tupruttava tehtaanpiippu
EU-maat eivät tee tarpeeksi vesistöjensä eteen. Kuvassa Attenborough'n luonnonpuisto Englannissa. (Kuva: Graeme Hoose / CC BY-NC-ND 2.0)

Euroopan pintavedet ovat huonossa kunnossa, käy ilmi EU:n ympäristökeskuksen (EEA) julkaisemasta raportista State of Water. Raporttia varten on kartoitettu 130 000 vesistöä EU:n alueella.

Raportin mukaan ekologinen tila on hyvä vain 40 prosentissa pintavesistä. Surkeimmassa kunnossa ovat jokialueet. Pohjavesistä sen sijaan hyvässä kunnossa on 74 prosenttia.

Vesien tilaa pahentavat erityisesti tehomaatalous, vesivoiman tuotanto ja kemikaalit. Huonoin tilanne on tiheästi asutussa Keski-Euroopassa, mutta ongelmia on Suomessakin, varsinkin rannikkovesistöissä, huomauttaa raporttia kommentoinut ympäristöjärjestö WWF.

EU-maat sopivat vuonna 2000 voimaan astuneessa vesipuitedirektiivissä suojelevansa ja parantavansa vesistöjään niin, että niiden ekologinen tila on hyvä vuonna 2015, tai viimeistään 2027. Nyt EU-maat haluavat siirtää tavoitetta vielä eteenpäin, WWF kritisoi.

Järjestö vaatii jäsenmaita sitoutumaan direktiiviin sen heikentämisen sijaan.

”WWF on pettynyt siihen, miten vähäistä jäsenmaiden kunnianhimo vesiensuojeluun on. On toivottava, että EEA:n luvut herättäisivät”, sanoo Suomen WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola järjestön tiedotteessa.

WWF:n mukaan EU:lla on hyvä ja toimiva vesilainsäädäntö, sitä pitäisi vain noudattaa.

”Monet maat ovat hyödyntäneet vesipuitedirektiivin sallimia erilaisia poikkeuksia vesien hyvän tilan saavuttamisessa. On ristiriitaista, että poikkeuksista on tullut normi sille, miten direktiiviä pannaan täytäntöön”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.

Ympäristö EUlakiympäristöjoetmeretsaastuminensuojelu Eurooppa

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.